Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta, mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista. Suomen almanakassa vuodesta 1950.
Sofia on kreikan viisaus, viisas, ymmärtävä. Tuttu nimi monissa maissa. Sohvi on nimen suomalainen muunnos. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705-1928 ja uudelleen vuodesta 1950.
Lähteet:
Lempiäinen:Suuri etunimikirja
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Kyse on varmaankin Longinojasta, Helsingin tunnetuimmasta purosta, joka saa alkunsa Tattarisuon lähteiköistä ja joka virtaa mm. Fallkullan, Tapanilan, Malmin, Pukinmäen ja Savelan läpi kohti Vantaanjokea. Longinoja –nimi tulee Malmilla asuneen Anders Victor Lång -nimisen isännän mukaan, joka perusti v. 1903 ruumisarkkuliikkeen alueelle ja jonka isännöimän tilan nimi on ollut Lonki. Tila on edelleen olemassa Latokartanontiellä. Longinojaa on ennen kutsuttu myös Pekiksi.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=114586&lan=fi
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/langfil.htm
Tietoa Longinojasta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=205245&lan=FI
http://www.skes.org/lonkka.php
Internetin vapaan tietosanakirjan Wikipedian (http://fi.wikipedia.org/wiki/James_Herriot) suomenkielisen version mukaan James Herriotin oikea nimi oli James Alfred Wight. Wikipedian englanninkielinen versio (http://en.wikipedia.org/wiki/James_Herriot) kertoo, että kirjailijanimeä James Herriot käyttää Alfred Wight , joka tunnetaan myös nimellä Alf Wight. Englanninkielinen versio kertoo myös, että Herriot antoi kollegalleen Donald Sinclairille ja tämän veljelle Brianille nimet Siegfried ja Tristan Farnon. Syytä tähän ei kerrota.
Teoksen Otavan kirjallisuustieto (Otava, 1990) mukaan James Herriotin oikea nimi on James Alfred Wight.
Jos on mahdollista uusia laina, kannattaa se tehdä ensin. Näin saat lisäaikaa nuottiosan etsimiseen ja sakkojen kertyminen pysähtyy. Kannattaa myös toimia ajoissa. Kun laina on 60 päivää myöhässä, sen periminen siirtyy yksityiseen perintään, ja se lisää kustannuksia.
Jos et kuitenkaan löydä sitä, kirja ja nuotti on korvattava. Tule kirjastoon niin selvitellään asia.
Raskaudesta, synnytyksestä ja vauvan hoidosta kertovia tietokirjoja:
Kosonen, Laura. Matkaopas synnytykseen ja sieltä takaisin (2018)
Suomalainen vauvakirja. Toimittaneet Katajamäki, Matilda ja Gyldén, Outi (2017)
Rajasaari, Kati. Yhdeksän kuukautta elämästäni : raskausajan päiväkirja (2014)
Meille tulee vauva : opas vauvan odotukseen ja hoitoon. Toimittaneet Hakulinen-Viita, Tuovi ym. (2010)
Odottavan äidin käsikirja. Toimittaneet Sariola, Anna-Paula ym. (2014)
Lisää teoksia voit etsiä muun muassa PIKI-kirjastojen verkkosivuilta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Haussa voit käyttää esimerkiksi asiasanoja raskaus, synnytys, vauvat, lastenhoito. Tarvittaessa voit rajata hakutulosta oikealla näkyvästä...
Nykyistä Itä-Pasilaa alettiin rakentaa vuonna 1972. Erikoista siinä oli alueen ainutlaatuinen liikenneratkaisu, eli kadut ovat kahdessa kerroksessa. Ideana oli erottaa jalankulkijat ja autot omille tasoilleen. Katutaso jätettiin autoille ja jalankulkuväylät nostettiin betonikannen päälle katuverkon yläpuolelle.
Itä-Pasilan suunnitteli arkkitehti Reijo Jallinoja, joka sanoi vuonna 2005 että ”Itä-Pasilasta piti tulla avantgardistinen utopia.” (Turun sanomat) Hän on myös sanonut Itä-Pasilasta, että se oli ”minun avantgardein ajatukseni.” (Maunula) Eli Itä-Pasilan rakentaminen oli alun perin aika kokeellinen hanke. Sen piti edustaa uudenlaista kaupunkirakentamista.
Mitä tulee Itä-Pasilan rakennuksiin, monien niistä katsotaan edustavan...
Hienoa, että olet ajoissa etsimässä kesätyöpaikkaa! Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjasto ottaa töihin vain 16 vuotta täyttäneitä. Kesän 2022 kesätyöpaikat tulevat haettaviksi kevään 2022 aikana (tarkempi aika ei ole tällä hetkellä tiedossa). Kaikkia Helsingin kaupungin työpaikkoja, myös kesätöitä, haetaan sähköisesti Helsinkirekry-sivuilta: https://www.hel.fi/rekry/fi/
Luteesta kertova runo on Lauri Viidan ja nimeltään Kapina. Se löytyy runokokoelmasta Betonimylläri. Marin reumatismi nimi lienee Reumatismi, tekijäksi on ehkä Aarre Saarnio. Valitettavasti sitä ei löytynyt painetusta lähteestä.
Fiskars Finland Oy:n kuluttajapalvelun mukaan Ballo-kynttilälyhtyjä on valmistettu 10 värissä. Värit ovat kirkas, sininen, vaaleansininen, vaaleanvihreä, harmaa, merensininen, mustikansininen, vedensininen, hiekka ja punainen.
Puhe on kirjassa Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä YK-tiedotteessa 2/1991. Hiltusen kirjan saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta http://weborigo.pori.fi.
Kirjastonhoitajilta on aikaisemminkin kysytty 1960-luvusta kertovia kirjoja. Vastauksena on kelpo lista niin faktaa kuin fiktiota, tosin paljon myös suomalaiseen 1960-lukuun liittyvää kirjallisuutta. Kannattaa silti tarkistaa, josko listoilta löytyisi juuri sinua erityisesti kiinnostavia kirjoja.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=69937206-c50…
Tässä vielä lisää historiallista faktaa hipeistä, samoin kuin hippiliikkeeseen 60-luvun kuluessa sulautuneesta beat-ideologiasta:
- Bromell, Nick: Tomorrow never knows: rock and psychedelics in the 1960s. University of Chicago Press, 2000. (kirja 1960-luvun populaarimusiikin suhteesta psykedeliakulttuuriin)
- Guthrie, Hammond: AsEverWas: memoirs of a beat survivor. SAF...
Oi kirjastoissa on onneksi hyllyittäin, pinoittain ja vinoittain kuvauksia reissaamisesta eri maailmankolkille. Näitä matkakertomuksia löytyy tavallisesti samasta hyllystä kuin matkaoppaita, tietysti kunkin maanosan, maan tai kaupungin kohdilta. Esimerkiksi Karen Blixenin muistelma ”Eurooppalaisena Afrikassa” majailee siellä, missä Afrikkaan vievät oppaatkin.
Kirjastojen tietokannoista tarjontaa voit tarkistaa erinäisillä hakusanoilla. Jos sinua ilahduttaa vaikkapa matkat tiettyyn kohtaan maapallolla, taputtele hakulaatikkoon:
matkakertomukset maan nimi (tai vaihtoehtoisesti maanosa tai kaupunki).
Kaikkia tarinoita ei ole kuvailtu matkakertomuksiksi, joten käypä haku on myös: matkat muistelmat
Jos haluatkin fiktiivisiä tarinoita, kokeile...
Kappale on Alwari Tuohitorven Jytämimmi. Sanat siihen on julkaistu ainakin vuonna 1975 ilmestyneessä Toivelauluja-vihkosessa numero 101.
https://www.youtube.com/watch?v=J9aKOfQhWak
Yksittäisen 1 markan setelin keräilyarvo ei ole merkittävä, vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeisen markan setelin kohdalla ehkä yksi euro. Pankin sinetöimä 100 kappaleen nippu tällaisia seteleitä on kuitenkin keräilykohteena aivan eri asia ja sen arvo voi olla paljon enemmän kuin 100 x yhden markan seteli.
Näin harvinaisten keräyskohteiden arvon tai pikemminkin hinnan voi selvittää vain asettamalla sen myyntiin. Keräilykohteillahan ei ole mitään arvoa sinänsä, vaan arvo määrittyy sen mukaan, kuinka harvinainen kohde on ja ennen muuta siitä, kuinka voimakkaasti joku haluaa sen ja on valmis siitä maksamaan.
Suosittelen tarjoamaan kohdetta johonkin nettihuutokauppaan ja ehkä mieluiten numismatiikkaan eli rahojen keräilyyn erikoistuneen...
Keski-Suomen museon julkaisusarjassa Keski-Suomi : Keski-Suomen museoyhdistyksen julkaisuja 19 (1992), s. 172-209, on ilmestynyt Auli Jämsäsen kirjoittama artikkeli ”Arkkitehti Yrjö Blomstedt Keski-Suomessa”.
Keski-Suomen museossa on myös vuonna 1982 järjestetty näyttely arkkitehti Yrjö Blomstedtin elämästä ja toiminnasta. Näyttelyyn liittyy julkaisu ”Kansallisromantikon elämäntyö”, joka on julkaistu Keski-Suomen museon monistesarjassa 4/82.
Blomstedin Jyväskylän ajasta kertoo teos:
”Työ miehen kunnia : arkkitehti Yrjö Blomstedt Jyväskylän seminaarin lehtorina vuosina 1898-1912” / [toim. Pirjo Vuorinen]. Jyväskylä, 1996.
Taustatietoa arkkitehti Yrjö Blomstedtista voi hakea myös Suomen kansallisbiografiasta
www.kansallisbiografia.fi...
Kertomus onnellisen miehen paidasta on alunperin kansantarina. Se sisältyy yhteen venäläiskirjailija Leo Tolstoin kouluja varten laatimista lukemistoista, jotka sisälsivät mukaelmia eri maiden kansansaduista. Suomeen tarina on kulkeutunut mitä todennäköisimmin juuri Tolstoin ja maassamme hänen ajatuksiaan tunnetuksi tehneen Arvid Järnefeltin kautta, joka otti sen mukaan toimittamaansa kirjaan Lukemisen ja kirjoittamisen alkuopetus (Otava, 1905). Järnefelt ei tosin kirjassaan Tolstoita mainitse, mutta hänen Kuningas ja paita -versionsa perustuu selvästi samaan alkutekstiin kuin vuonna 1908 Jokamiehen ja joka naisen viikkolehdessä Tolstoin nimissä julkaistu samanniminen tarina.
Jokamiehen ja joka naisen viikkolehden Kuningas ja paita löytyy...
Palaneen ruoan syöminen ei liene terveellistä kenellekään, mutta tuskinpa pienestä määrästä on haittaa. Birdlife-sivuston mukaan linnuille voi antaa monenlaista ruokaa, jos se ei ole pilaantunutta tai suolaista. Sama pätee varmaankin myös oraviin. Lisää tietoa linnuille tarjottavasta ruoasta:
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta.shtml#ruoka
