Mitään Stephen Fryn teoksia ei löydy suomen kielellä.
Tiedustelemasi "A bit of Fry and Laurie" löytyy ainoastaan Helsingin kaupunginkirjastosta, mutta ko. puheäänite on tällä hetkellä korjattavana.
http://www.helmet.fi/search*fin/afry%2C+stephen/afry+stephen/1%2C3%2C40…
Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa puhutaan nimien kotoistamisesta (https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…). Suomen kielen kohdalla voidaan puhua myös nimien suomalaistamisesta, mutta samanlainen käytäntö on ollut halllitsijan nimien kohdalla myös ainakin englannin ja ranskan kielissä. Myös esimerkiksi pyhimysten ja paavien nimiä on usein kotoistettu.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan kotoistamisesta on luovuttu 2000-luvulla valtaan nousseiden ja tulevien monarkkien kohdalla (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/1821/ohje/157). Takautuvasti nimiä ei kuitenkaan muuteta, vaan historialliset hallitsijat säilyttävät kotoistetun nimensä.
Hei, kiitos palautteesta!
Helmet.fi-sivusto on muutoksessa, joten on hyvin mahdollista, että sieltä on poistettu vanhentuneita sivuja. Joitakin tiedonhaun ja tiedon luotettavuuden arvioimisen apusivuja meillä vielä on, esimerkiksi tämä koontisivu.
Lisäksi YouTubessa on monia Helmet-opastusvideoita useilla eri kielillä.
Hei!
Tiedustelin asiaa Väylävirastosta ja kysymykseen vastattiin näin:
Niitä kutsutaan taustalevyiksi. Aikaisemmin niitä oli paljon, kun opastimien valoteho oli heikompi ja niillä varmistettiin se, että myös voimakkaassa vastavalossa opastimen näyttämä väri (varsinkin punainen) kuitenkin näkyi.
Nykyisin, kun kaikki uudet liikennevalo-opastimet toteutetaan LED-tekniikalla, taustalevyjä ei enää tarvita, kun niiden valoteho riittää kaikissa tilanteissa.
Työpajatoiminnasta löytyy Linnea-tietokannoista, jonne pääset omasta opiskelukirjastostasi tai lähimmästä yleisestä kirjastosta. Tietokannan käyttö vaatii salasanan, joten et pääse suoraan omasta netistäsi.
Työpajatoimin* sana-haulla löytyneistä vastaukseen on poimittu Lindasta (korkeakoulukirjastojen tietokanta)Etelä-Suomea käsittelevät tai ne, joiden paikkakuntia ei viitteestä näy.
Bredenberg, Merja-Liisa, Lasten ja nuorten käsityökoulu- ja työpajatoiminta. Turku : Turun ja Porin läänin taidetoimikunta, 1992 (Turun ja Porin läänin taidetoimikunnan julkaisuja)
Myllymaa, Saija, Henkisestä kilpailusta työpajatoimintaan : kunnallinen nuorisotyö Ruovedellä 1946-1992. [Tampere], 1995 Nuorisotyön koulutusohjelman tutkielma, Tampereen...
Oletan, että kyseessä on tämä teos: Kiovan Dynamon kunnia, alkuteos on nimeltään Dynamo: defending the honour of Kiev, tekijä Dougan, Andy.
Kirjasta saatte lisätietoja mm. osoitteessa http://www.soccernet.com/columns/2001/0502/20010501_reviewdynamo.html .
The Holders-kokoonpano joka levytti mainitsemasi singlen oli seuraava:
Kimmo Berglöf (basso)
Seppo Soiramo (laulu + kitara)
Harry Gunaropoulos (laulu + kitara)
Markku Johansson (rummut)
Ylhäältä laskettuna kuvassa numero 6 löytyy ylärivistä vasemmalta laskien Kimmo Berglöf, Harry Gunaropoulos ja Markku Johansson sekä alariviltä Seppo Soiramo
Lause löytyy Tolstoin teoksesta Lapsuus, poikaikä, nuoruus; ja sieltä Lapsuus-novellin luvusta 28 "Viimeiset surulliset muistot". Lause kuuluu Arvid Järnefeltin suomentamana (1904)näin: "Ainoastaan ihmiset, jotka kykenevät voimakkaasti rakastamaan, voivat kokea myös voimakasta murhetta." A. Heinosen suomentamana (1946): "Vain ne ihmiset, jotka kykenenvät voimakkaasti rakastamaan, voivat tuntea nyös suurta murhetta." V. K. Trastin suomentamana (1959): "Vain sellaiset ihmiset, jotka kykenenvät voimakkaasti rakastamaan, voivat tuntea myös voimakasta murhetta." Esa Adrianin suomentamana (1983): "Vain väkevästi rakastamaan kykenevät ihmiset pystyvät tuntemaan myös voimakasta mielipahaa."
Tietoja ei löytynyt ainakaan seuraavista Helmet-kirjastojen opettajamatrikkeleista:
- Luokanopettajat 1990
- Oppikoulujen opettajat 1967
- Oppikoulujen opettajat 1955
- Suomen opettajisto. I : Kouluhallitus, oppikoulut, seminaarit : elämäkerrallisia tietoja (1933)
Alajärven kaupunkiin kannattaisi olla yhteydessä: koulun arkistoista tai kirjaston kotiseutukokoelmasta voisi olla hyötyä.
http://kirjasto.alajarvi.fi/
Alajärven kaupunki kuuluu Vaasan maakunta-arkiston toimialueeseen. Sieltäkin saattaisi löytyä apua:
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/vaasan-maakunta-a…
Parhaiten viulu-aiheisia lastenkirjoja ja satuja löytyy
Kirjasammosta, joka on kirjallisuuden verkkopalvelu. Hakusanaksi voi kirjoittaa ”viulu”
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/viulu
Tässä joitakin poimintoja Kirjasammosta:
kuvakirjoja:
Serena Romanelli: Pikku Dodon viulu (1997) – kuvittanut Hans de Beer / viulua soittaa apina
Jonny Duddle: Mahtava merirosvoseikkailu (2010) – kuvittanut Jonny Duddle / viulua soittaa merirosvon näköinen vanhus
Gabrielle Vincent: Ninni ja Nestori taiteilijoina (1981) – kuvittanut Gabrielle Vincent / viulua soittaa karhu
Pirjo Suvilehto: Otso ja soiton salaisuus (2011) – kuvittanut Karoliina Pertamo / viulua soittaa poika
satuja:
Raul Roine: Satu suuresta soittoniekasta
kirjassa Suomalaisia satuja (...
Opetusministeriön sivuilla on tietoa yleisten kirjastojen henkilökunnan koulutuksesta ja pätevyysvaatimuksista
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi .
Kirjastonhoitajan ammattia koskevia kysymyksiä on ollut aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiemmat vastaukset löytyvät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Ilmeisesti kyseessä on Pat Conroy. Saat luettelon hänen suomeksi ilmestyneistä teoksistaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta https://finna.fi Klikkaa haku auki ja kirjoita hakusanat-kenttään nimi Conroy, Pat. Valitse hakutyypiksi tekijä. Klikkaa sitten hakunappulaa. Hakutuloksen ylimmällä rivillä näkyy Pat Conroyn nimi. Klikkaa osumien määrän ilmaisevaa numeroa (kirjoittajan nimeä ei voi Fennicassa klikata), jolloin saa eteesi luettelon Conroyn suomeksi ilmestyneistä teoksista. Niitä on ilmestynyt vain neljä. Luettelossa näkyvät teosten kaikki painokset.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät Conroyn teokset löydät näin: klikkaa auki Lastu http://www.lastukirjastot.fi/lahti/. Klikkaa linkkiä Tarkennettu haku ja kirjoita...
Kyseessä on varmaankin teos Jokivarren savuista kasvukunnaksi : Kiiminki 150 vuotta, julkaistu 2008. Kirja on paikalla Kiimingin kirjastossa.
Netin mukaan teos on myynnissä Kiimingin kirjastossa http://www.kiiminki.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut/kirjasto_tiedottaah… 40 euroa.
Tässä tiedot kirjan tehneestä toimikunnasta http://www.kiiminki150.fi/index.php?216 .
J. H. Erkolta en ikävä kyllä aivan tällaista runoa onnistunut löytämään. Lähimmäs kaivattua runoa osuu ehkä Larin-Kyöstin Kuulutuksilta (alunperin kokoelmasta Kylän lauluja, 1898), jossa kuljetaan kotia kohti kirkkahimpana sunnuntaina. Kuulutuksilta on mukana myös Helena Anhavan toimittamassa Larin-Kyöstin runojen valikoimassa Ota sun kaunis kantelees (Otava, 1985).
En ole aivan varma, mitä elokuvaa tarkoitat.
Elokuva Rokkaava Bradyn perhe (The Brady Bunch Movie, 1995) löytyy DVD-levynä parista kirjastosta Suomessa, mutta ei pääkaupunkiseudulta. Voit kysyä kaukolainausmahdollisuutta lähimmästä kirjastostasi (maksullinen palvelu).
Jos kyseessä on A Very Brady Sequel (1996), jolle en löytänyt suomenkielistä nimeä, sitä ei näytä löytyvän mistään kirjastosta. Suomenkielisen nimen puuttuminen viittaa siihen, ettei siitä ole julkaistu Suomessa eikä siis ole ollenkaan saatavana suomenkielisillä teksteillä.
- Elokuvaa selvitetty käyttäen International Movie Databasea, imdb.com
- Saatavuushaut tehty käyttäen Frank-monihakua, monihaku.kirjastot.fi
Aihetta voi haarukoida erilaisten asiasanahakujen yhdistelmillä, esim. ympäristösuunnittelu, ympäristöpsykologia, "fyysinen ympäristö", vaikuttavuus. YKL-luokista esim. ympäristönsuunnittelun luokat 34.5 ja 34.52. Julkaisuja esim. Ympäristöpsykologian perusteet (Seppo Aura, Liisa Horelli, Kalevi Korpela, 1997), Näkökulmia vaikuttavuuteen : vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuudet terveyden edistämisessä (Pirjo Koskinen-Ollonqvist et al. toim., 2005), Ympäristö ja hyvinvointi (Annikka Tapaninen et al., 2002).
Örfliitei on monikkomuoto sanasta öörfliit, joka tarkoittaa korvapuustia. Sen sijaan sana ruajuandroi onkin vähän arvoituksellisempi. Hannu Heinon Raumlaine sanakiri -teoksesta voi löytää sanan ruaju, joka tarkoittaa pieksuja. Adamssonin kirjan yhteydessä käytetty ruajuandroi tarkoittaa todennäköisimmin leipää, jonka päällä on jonkinlaista lihaa.
Lähteet:
Koskela, Tauno: Sillail oikke: rauman kielen sanoja ja sanontoja.
Heino, Hannu: Raumlaine sanakiri: rauma-suomi-rauma -sanakirja.
Hei,
lähetin toiveesi eteenpäin hankinnoista vastaavalle informaatikollemme. Jos teos hankitaan Vanamo-kirjastojen kokoelmiin, se näkyy verkkokirjastossa ja siihen voi tehdä varauksia.
Hankintatoiveet Vanamo-kirjastoille kannattaa jättää lomakkeen kautta https://www.vanamokirjastot.fi/hankintaehdotus?culture=fi
Henkilökohtaisissa kortti- ja tunnuslukuasioissa kannattaa olla suoraan yhteydessä omaan kirjastoon. Tunnuslukuja ei voi saada yleisesti näkyvillä foorumeilla. Omassa kirjastossa henkilötietoasioita hoidettaessa on syytä varautua todistamaan henkilöllisyytensä.
