Päistärikkö on hevonen,"jolla mustan, ruskean, rautiaan tms. pohjavärin seassa on selvästi erottuvia valkoisia karvoja kautta ruumiin"; synonymi kimo. (Lähde: Nykysuomen sanakirja 2).
Ohessa kuva:
http://www.koulukanava.fi/tietotekniikka/graafi/03sivu3.htm
Wicca on pakanallinen luonnonuskonto. Wiccan harjoittajat kutsuvat itseään "wiccoiksi", "noidiksi" tai "wiccanoidiksi".
Lisää wiccasta ja wiccoista saa tietää mm. seuraavista kirjoista:
Mitä wicca on? (toim. Titus Hjelm), 2005.
Cunningham, Scott, Mitä on noituus, 2003.
Cunningham, Scott, Wicca: opas wiccan harjoittajalle, 2002.
West, Kate, Wiccan käsikirja: johdatus wiccan saloihin, 2002.
Reynolds, John Lawrence, Varjojen väki: maailman salaseurojen historia, 2008.
Jules Vernen kirjoittama kapteeni Grantin etsinnästä kirjoittaman trilogian osien järjestys on seuraava:
Kapteeni Grantin lapset
Kapteeni Grantia etsimässä
Kapteeni Grantin löytyminen
Kyseessä on trilogia ja osia ei siis ole enempää.
Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat (toim. Anna-Riitta Hyvärinen ja Tuija Mäki, Avain, 2015)
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=62913&PROFILESET=SNK3&DATABASE=4&DEPARTMENT=0&SORT=1&MAX=50&FMX=&FILETYPE=HTML&PL=0
Sanonnan alkuperää emme valitettavasti saaneet selville. Samasta sanonnasta on kysytty aiemminkin. Aiempi kysymys ja vastaus löytyvät alla olevan linkin kautta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoitetaan-mustaksi-muuttumisella-…;
Suomenkieleisen Wikipedian mukaan nimi Jahve merkitsee "minä olen se, joka minä olen", ja se on hepreankielen verbin hawah tulla (joksikin) imperfektiivinen kausatiivimuoto; ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’
Lähde:http://fi.wikipedia.org/wiki/Jahve
Sanakirjoista saattaisi tässä olla apua. Ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy seuraavat heprean sanakirjat. Tosin tässä tarvitaan sitten hepreankielen taitoa.
Hebreankielen aakkoset http://koti.phnet.fi/petripaavola/hebreankielenaakkoset
Heprea-suomi, aramea-suomi : Vanhan testamentin sanakirja / Matti Liljeqvist
Iso Raamatun sanahakemisto. Osa 4 : heprea-suomi-, aramea-suomi-sanakirja / Matti Liljeqvist
Teokset ovat kaukolainattavissa oman kirjaston välityksellä....
Ilmeisestikään ei ole. Joissakin kirjoissa, esimerkiksi Pasi Ojalan kirjassa Kasinopelit, on hiukan tietoa myös pelien historiasta. Historia-lehdessä (2012, nro 9, s. 34-38) on aiheesta artikkeli nimeltä Uhkapelien ajaton hurma. Sekä kirja että lehti löytyvät monista kirjastoista.
Baccarat-pelin historiasta on nettiartikkeli, jossa ei kylläkään käsitellä sanaston historiaa:
http://fi.casinotop10.net/baccaratin-historia.shtml
Esittämääsi kysymykseen löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta seuraava vastaus:
Sukunimi Sokura on eteläkarjalainen nimi. Kirjallisissa dokumenteissa on merkintöjä tämännimisistä 1500-luvulta. Luumäellä Sokura on myös kylännimi. Antreassa taas on Sokuranmaa-niminen kylä. Nimi Sokura voisi olla samaa perua kuin nimi Sokka, jonka arvellaan olevan peräisin venäläisestä ristimänimestä Sofon.
Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (Otava 2000)
Löysin tämän vastauksen asiasanalla naiset, se oli tuorein, olisiko se oikea, https://www.kirjastot.fi/kysy/milla-hakusanoilla-etsin-fiktiivisia-kirj…? Kysyjien tiedot eivät ole palvelussamme tallennettuina niin, että voisimme hakea niillä edellisiä vastauksia. Etsin muutaman vinkin lisää, jos kyse ei olekaan tuosta vastauksesta. Alla olevista suosituslistoista löytyivät esim. nämä teokset:
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Hugh Howey: Siilo
Nadine Gordimer: Burgerin tytär
Maria Jotuni: Rakkautta
Christa Wolf: Erään naisen elämä
Milla Keränen: Sisilian ruusu
Donna Woolfolk Cross: Paavi Johanna
Lukujonossa-blogi 8 vaikuttavaa kirjojen...
Arthur Goldenin ´Geishan muistelmat´on ollut bestseller sekä kirjana että elokuvana. Kummatkin ovat kirjastosta saatavissa. Hyviä, yleistajuisia tietokirjoja geishoista on kirjoittanut mm. Ilmari Vesterinen (´Geishan maailma´ja ´Geishat´).
Intiaanien historiasta ovat suosittuja, yleistajuisia kirjoja mm. Markku Henrikssonin ´Alkuperäiset amerikkalaiset´ ja ´Intiaanit´ sekä Pentti Virrankosken ´Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit´, jotka käsittelevät lähinnä Pohjois-Amerikan intiaanien historiaa. Markku Henrikssonin ´Toinen aalto´ kertoo myös Keski- ja Etelä-Amerikan intiaanien historiasta.
Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen.
Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%.
Lähteet:
Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979)
Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
Verkosta löytyy jonkin verran digitoituja nuotteja. Ne ovat yleensä tekijänoikeusvapaita taidemusiikkinuotteja. Nuottiverkkolähteitä on koottu mm. Musiikkikirjastot.fi-sivustolla: https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/digitoidut-nuotit-j…
Klassisen musiikin nokkahuilunuotteja löytyy ainakin IMSLP Petrucci Music Librarysta: https://imslp.org/wiki/Category:For_recorder sekä The Mutopia Project -sivustolta: https://www.mutopiaproject.org/cgibin/make-table.cgi?Instrument=Recorder
Tekijänoikeudet huomioon ottavia sivustoja, josta löytyisi populaarimusiikin nuotteja on vaikeampi löytää.
Yksittäisten ravintoloiden asiakasmääristä ei ole julkista tilastoa, joten Suomen suurinta lounasravintolaa en pysty nimeämään. Mikäli ravintola pyrkii palvelemaan mahdollisimman suurta asiakasmäärää, on sillä oltava paljon asiakaspaikkoja ja paikkojen täyttö tehokasta eli lounasaikana saada ravintolan paikat täytettyä useampaan kertaan. Yksi ravintola voi palvella isoakin joukkoa varsinkin oppilaitosten tiloissa, koska esim. opiskelijoiden ruokailutauot ovat yleensä lyhyitä ja siten asiakkaiden vaihtuvuus nopeaa. En kuitenkaan osaa ottaa kantaa, pystyykö yksi ravintola palvelemaan 6100 henkilöä.
Hei! Olisiko tarkoittamasi kappale joku näistä:
Love Serenade
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/LoveSerenade.htm
You're the First, the Last, My Everything
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/YoureTheFirstTheLast.htm
Never Never Gonna Give You Up
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/NeverNeverGonnaGiveYouUp…
Lisää tietoa Ally McBeal’n musiikista löydät täältä:
http://www.geocities.com/merrystar3/allylist.htm
Kunnittainen tieto syntyneistä löytyy Tilastokeskuksen sivuilta osoitteesta https://pxweb2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn…
Taulukkoja voi tehdä valitsemillaan tiedoilla, myös kuolleista ja kuntien välisestä muutosta. Voit valita taulukkoon kaikki kunnat tai vain yhden. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2020.
Laulunsanat määritellään tekijänoikeuslainsäädännössä teoksiksi, joiden suoja kestää 70 vuoden verran tekijän kuolemasta alkaen. Niinpä pop-laulujen sanoitusten julkaiseminen ilman tekijän lupaa on laitonta. Tämän vuoksi netistä ei löydy yksittäistä kattavaa laulunsanatietokantaa.
Laulunsanoja on kaikesta huolimatta runsaasti saatavilla internetissä. Paras tapa etsiä niitä mm. googlen avulla on hakea jollakin laulun fraasilla tai nimellä.
Yahoolla on muuten suunnitteilla laillinen laulunsanojen tietopankki, josta löytyy tietoa Tietokone-lehden artikkelista sivulta: http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=30302&tyyppi=1
Taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen.https://www.hagelstam.fi/myyhttps://www.bukowskis.com/fi/sellhttps://www.helander.com/myy/esinearvio/
Kirjaudu ensin tunnuksillasi sisään palveluun harmaasta palkista, ylhäältä oikealta. Kirjautuneena voit uusia lainasi, jotka saat näkyviin klikkaamalla oikeasta laidasta, mustasta palkista kohtaa, jossa lukee omat sivut / lainojen uusinta.
Tarkempia ohjeita uusintaan sivulla:
http://lastukirjastot.fi/Gemensamt/Dokument/b4479a05-5219-4c03-a957-c02…
Mikäli et ole vielä luonut tunnuksia uuteen verkkokirjastoon, ohjeet löytyvät sivulta:
http://lastukirjastot.fi/Gemensamt/Dokument/e47e062d-3a23-4c95-8093-8f4…
Myös vanhaa verkkokirjastoa voi vielä käyttää, osoite:
http://www.lahdenseudunkirjastot.fi/lahti/
Tällöin kirjaudutaan kohdasta omat tiedot vanhoilla tunnuksilla. Kirjautuneena voit uusia lainasi.
Lainaa EI voi uusia jos:
- siitä on...
Tässä joitakin satukirjoja, jotka voisivat sopia tarkoitukseen.
Bond, Michael: Karhuherra Paddington -kirjat (myös e-kirjana)
Huovi, Hannele: Urpo ja Turpo -kirjat (myös e-kirjana)
Lindgren, Astrid: Vaahteramäen Eemeli -kirjat
Milne, A. A.: Nalle Puh -kirjat
Parvela, Timo: Maukka ja Väykkä, Maukan ja Väykän satukirja
Helmet- tai Heilikirjastoista en löytänyt san marinolaisten kirjailijoiden kirjoja. Eduskunnan kirjastosta sekä Kansallis- että Varastokirjastoista löytyy Marino Fattorin Ricordi storici della Repubblica di S. Marino, vapaasti suomennettuna: "Historiallisia muistoja S. Marinon tasavallasta".Yhtäkään suomennettua tai englanniksi käännettyä san marinolaisen kirjailijan kirjaa en löytänyt Suomen kirjastoista.https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ricordi+storici+della+Repubblica+di+S.+Marino&type=AllFields&lng=fihttps://www.treccani.it/enciclopedia/marino-fattori_(Dizionario-Biografico)/#google_vignette