Kyllä voit lähettää toisen hakemaan kirjan puolestasi. Kirjastokortti on henkilökohtainen, joten hänen täytyy lainata kirja sinulle omalla kortillaan. Senjälkeen kirjan varaustiedot poistetaan sinun tiedoistasi.
Uusi PIKI-verkkokirjasto avautui 1.12, mutta aineistotietojen tuonti sinne uudesta kirjastojärjestelmästämme on vielä kesken. Niinpä tiedonhaussa saattaa esiintyä puutteita lähiviikkoina, ja näyttää siltä, että kohdallenne on osunut juuri tällainen tapaus.
Sapkowskin kirja löytyy kyllä edelleen kokoelmistamme. Sen saatavuutta voi tiedustella kirjastosta, ja myös varaaminen onnistuu esim. puhelimitse. Tampereen kirjastojen yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/index.php/kirjastot-ja-aukiolot/.
HelMetin hakutuloksissa ei näy aineiston sijaintia silloin, kun kyseistä aineistoa joko ei lainkaan (vielä tai enää) ole kirjastoissa, eikä myöskään, jos aineiston nidetiedot jostakin käytännön syystä on peitetty näkyvistä.
Mainitsemasi levyn kohdalla on kysymys jälkimmäisestä tapauksesta: levyä on Helmet-kirjastojen kokoelmissa vain yksi kappale, ja se on tällä hetkellä korjattavana. Jotta levyyn ei tarttuisi varauksia sillä aikaa kun sitä korjataan, se on piilotettu näkyvistä. Levy sijaitsee Tikkurilan musiikkivarastossa; voit ottaa Tikkurilan kirjaston kautta yhteyttä sinne, jos levy mielestäsi on jo kovinkin pitkään ollut samassa tilassa. Kun levy on saatu korjatuksi (jos se onnistuu), se varmastikin tulee taas näkyville HelMetin...
Kansalliskirjaston digitaaliset palvelut löytyvät täältä https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Tähän mennessä digitoidut sanomalehdet löytyvät oheiselta listalta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles
Tämän listan mukaan kysymiesi lehtien digitoidut vuodet:
Turun Sanomat 1905-1929
Uudenkaupungin Sanomat 1891-1928
Uusi Aura 1897-1929
Vakka-Suomen Sanomat (ei ollenkaan)
Vakka-Suomi 1908-1923
Kysymästäsi ajanjaksosta 1928-1937 löytyy siis vain muutama vuosi. Mikäli haluat tutkia kyseisiä lehtiä mikrofilmeiltä, se on mahdollista Turun kaupunginkirjastossa tieto-osastolla (uudisosa 2. krs.). Voit puhelimitse (02-2620629, 02-2620630) varata ajan mikrofilminlukulaitteelle ja samalla tilata mikrofilmit varastosta. Ne...
Juha Seppälästä löytyy tietoa kirjoista Kotimaisia nykykertojia 1-2 v.2003 ja Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita 6.uud.laitos v.2000.
Internetistä Seppälästä taas kerrotaan sivuilla http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Sepp%C3%A4l%C3%A4 , http://dbgw.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/js.html ja http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=250&lang=FI
Yksittäistä teosta näin spesifistä aiheesta ei näytä olevan, mutta esim. Kodin terveyskirjasto: Hengitys kertoo jonkun verran keuhkofibroosista mm. tapauskertomuksen muodossa.
Voit koittaa hakua aineistotietokannasta ( http://www.libplussa.fi ) yleisemmällä termillä keuhkosairaudet
Vielä spesifimpää tietoa halutessasi voit koittaa samaista asiasanaa Helsingin yliopiston kirjaston aineistohaussa osoitteessa http://helka.csc.fi/ - valitse esim. asiasana (selaus) ja kirjoita keuhkosairaudet
Unkarilaisen Endre Adyn (1877 – 1919) runojen suomennoksia on luettavissa Adyn runojen kokoelmissa Eliaan vaunuissa (1977), Endre Ady 1877–1919 (1977), Lensi riikinkukko (1978) ja Endre Ady : 26 suomennosta (1978) sekä unkarilaisen runouden antologioissa Unkarin lyyra (1970) ja Taivas irtosi maasta : unkarilaista lyriikkaa 1900-luvulta (1986). Lisäksi joitakin Adyn runoja on suomennettu runoantologiaan Tuhat laulujen vuotta (1957).
Etsimäsi runon "Hunn, új legenda" (1913) suomennosta ei valitettavasti kuitenkaan ole edellä mainituissa teoksissa. Artikkelitietokannoista ei myöskään löydy viitteitä siitä, että runo olisi suomennettu.
https://finna.fi
http://mek.oszk.hu/00500/00588/html/
http://mek.oszk.hu/00500/00588/html/vers0901.htm#07...
Emme löytäneet tämän väitteen tueksi tietoa. Ihmisten määrää ja maata merkittävämpiä ainakin pitemmällä tähtäimellä ovat elintavat ja kulutus. Aiheesta on uutisoitu esim. vuonna 2011 liittyen maapallon väestönkasvuun ja sen vaikutuksiin:
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/wwf-maapallo-kestaa-10-miljardia-ihmista-jos-elintapoja-muutetaan/2229192#gs.RP1KXPk
Paavo Cajanderin suomennos William Shakespearen Sonetista XVIII ilmestyi teoksessa Runoelmia (1914). Suomennos on luettavissa digitoituna alla olevasta linkistä:
http://www.gutenberg.org/cache/epub/13318/pg13318-images.html
Omia tietoja ei enää ainakaan pitäisi löytyä muualta kuin terveydenhuollon uusista palveluista, esim.tuosta mainitsemastasi Omakannasta. En valitettavasti löytänyt meidän arkistostammekaan tätä tietoa.
Ei löytynyt tietoa, mitä maakuntalehteä Vainio tarkoitti vuonna 1986 tallennetussa kappaleessaan.
Mutta keuruulaisen henkilön kuolinilmoituksen täytyisi tietysti olla Keski-Suomen maakuntalehdessä, ja Keskisuomalainen lienee ainoa vaihtoehto Keski-Suomen maakuntalehdeksi.
Eeva Aarrevaaran kirjoittamassa Perinnerakentajan oppaassa (1995) käsitellään lisärakentamista ja maalaistaloja. Minulla ei ole nyt tilaisuutta tarkistaa, onko siinä mukana kuvallisia malliratkaisuja. Sen sijaan Humberto Cifuentesin teoksessa Puutalon laajentaminen (1979) on 15 kuvitettua malliratkaisua 1 1/2 -kerroksisen ja ns. ruotsalaisen talon laajentamiseksi. Helena Kantolan kirjoittamassa teoksessa Perusparannuksen mallisuunnitelmia (1981) esitetään malliratkaisuja kolmeen viime sotia seuranneen jälleenrakennuskauden tyyppitaloon. yleisperiaatteet ovat sovellettavissa koko pientalokantaamme.
Kysymyksestänne ei käy ilmi, minkälaiseen taloon hirsisiipeä rakennetaan. Teoksessa Peruskorjauksen puurunkotyöt (1987) on myös jonkinlaisia...
En löytänyt Suomen kirjastoista Dover publicationsin Tritticoa. Etsin Helsingin seudun yleisistä kirjastoista (http://www.helmet.fi ), Sibelius-Akatemian kirjastosta (https://finna.fi Frank-monihaulla maakuntakirjastoista (http://monihaku.kirjastot.fi )sekä vielä WorldCatilla, joka ilmoitti että ei löydä Suomesta tätä librettoa (http://www.worldcat.org/title/trittico/oclc/56408215&referer=brief_resu… ). Lähimmät sijainnit sen mukaan olisivat Saksassa.
Helmet-kirjastoista löytyy muita librettoja Suor Angelicasta, jos niistä on apua:
Puccini, Giacomo (säv.)
Suor Angelica / Puccini
Suor Angelica : Opera in 1 Act / Puccini ; Libretto by Giovacchino Forzano ; Lamberto Gardelli
Budapest : Hungaroton, p1983
Pelkkä libretto, Tikkurilan...
Laulellen on Olle Bergmanin 1950-luvun puolivälissä säveltämä kappale, jonka suomeksi on levyttänyt Olavi Virta vuonna 1955. Laulun alkuperäinen nimi on Sjung och le.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät Suuresta Toivelaulukirjasta numero 13. Laulettuna kappale löytyy cd-levyilta:
Virta Olavi: Kootut levyt. Osa 19 : 1955. Fazer Records, 1995.
Laulu on myös mukana sikermässä cd-levyllä:
Virta, Olavi: Kootut levyt. Osa 28 : 1960-1962. Fazer Finnlevy, 1993.
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoista levyjä on hyvin saatavilla.
Löytyy ainakin Heikki Asunnan runo Sitaatti:
On tapa kriitikon – ken tietää, miksi? –
monesti runo panna mureniksi.
Mut tapa tapa on, ja siksi
tää runo tehtiinkin: vain sitaatiksi.
(Sudenmarja, 1950)
Runo löytyy Heikki Asunnan Sudenmarja-kokoelmasta, jota on Pasilan kirjavarastossa. Kirjan voi varata omaan lähikirjastoon.
Oulun pääkirjaston Opintosali Kässystä voi tiedustella vanhoja Kalevan sanomalehtia luettavaksi kirjaston tiloissa. Kaleva on saatavilla myös mikrofilmillä, jolta artikkelejä voi myös tulostaa tai tallentaa muistitikulle.
Aloita Helmet sivuilta Hae aineistoa-> tarkennettu haku.
Valitse hakutermin rajaukseksi aihe ja hakusanaksi lastenkirjallisuus. Rajaa haku aineistona kirjoihin ja kokoelmana lasten kokoelmaan. Rajaa kieli ranskaan.
Hakutuloksessa on yhä monen kielistä materiaalia. Rajaa hakutulos kieli ranska. Klikkaamalla sanaa vuosi, saat hakutuloksen järjestettyä uusimmasta vanhimpaan. Linkki Helmet hakutulos.
Voit halutessasi rajata tuloksen vielä kaunokirjallisuuteen.
Kaskisten kotiseutumuseon verkkosivuilla tosiaan kerrotaan, että heillä on vitriinissä Kekkosen käyttämä kahvikuppi ("Kuppi on edelleen tiskaamatta!"). Valitettavasti en löytänyt tietoa, missä yhteydessä Kekkonen on kupista juonut. Voit tiedustella asiaa Kaskisten kotiseutumuseosta, verkkosivut: https://visitkaskinen.fi/fi/kotiseutumuseo
