Ritva Korhonen on kirjoittanut teoksen Alastarolla Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus.
Valtion painatuskeskus 1990. Siinä käsitellään juuri paikannimien taivustusta.
Ruotsin vallan ajan muotokuvamaalauksen kohteita ja taiteilijoita voi yrittää selvittää seuraavien teosten avulla:
1) Ahrenberg, Jac: Porträtt och porträttsamlingar i Finland, 1896.
2) Meinander, K.K.: Finländska porträtt under 1700-talet, 1900.
3) Meinander, K.K.: Porträtt i Finland före 1840-talet
I-II, 1931. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, jota voi käyttää kirjastojen työasemilta.
Tähän on vaikea vastata, kun ei ole tiedossa minkälainen dokumentti on kyseessä: artikkeli, raportti, muistio vai joku muu. Ja minkä kielinen julkaisu. Kotimaisesta Aleksi-artikkelitietokannasta löytyy hakusanoilla ”maatalous”, ”tukimuodot”, ”kehitysmaat” esim. Suomen kuvalehden artikkeli Tiilikainen, Teppo: Kehitysmaat moittivat EU:n maataloustukia julkaisussa Suomen kuvalehti 2004: 45, s. 15. Samoin Pauliina Pulkkisen artikkelit Helsingin sanomissa 7.8.2006 (”WTO-kierroksen suurimpia häviäjiä kehitysmaat”) ja 23.6.2006 (WTO:ssa ratkaisu vielä kaukana : Yhdysvaltojen, EU:n ja kehitysmaiden tarpeet menevät ristiin”). Maailman kauppajärjestö WTO on vastustanut maataloustukia. Kansainvälinen kehitysyhteistyöjärjestö Oxfam on julkaissut...
Ehkä tarkoitat MiniMoi-postikortteja, joita on ollut jaossa mm. kahviloissa useissa Suomen kaupungeissa jo vuodesta 1995. MiniMoin blogissa kerrottiin viime syksynä, että kortteja on julkaistu vuonna 2014 hyvin vähän ja jakelupaikkoja on vähennetty. Alla tietoa:
http://minimoikirja.blogspot.fi/
http://minimoikirja.blogspot.fi/p/korttien-jakelupisteita.html
Hän näyttäisi olevan tubettaja, joka varjelee henkilöllisyyttään melko pätevästi.
Videot ovat tosiaan melko hypnoottisia maantieajon kuvauksia.
Hänen Youtube-sivuiltaan https://www.youtube.com/channel/UCB9g8mMALKAjp11NZIw9L1Q/featured pääsee lähettämään hänelle sähköpostilla kysymyksiä ja palautetta välilehdeltä tietoja. (Sähköposti muuttuu toimivaksi, kun todistaa ettei ole robotti)
Näyttöä kannattaa tietyn väliajoin tietenkin pyyhkäistä jollain kuituliinalla. Lisäohjeita tästä linkistä. https://yhteishyva.fi/koti/viihde-elektroniikka-puhtaaksi/article-61443
Voihan yrittää ehkäistäkin esimerkiksi suojakotelolla: https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/2278d/Suojataskut-14%22. Luulenpa että kuitenkin aktiivinen läppärin näytön puhdistaminen pölystä olisi toimivin ratkaisu.
Hangon kaupungin sivuilta löytyy mainio Hangon karttapalvelu, jonka kautta voit selailla erilaisia Hangon alueesta tehtyjä karttoja. Kannattaa käydä katsomassa:
https://map.hanko.fi/
Jos sieltä ei löydy sopivaa, niin kannattaa kokeilla Maanmittauslaitoksen Karttapaikkaa. Vasemmalla olevasta valikosta saat näkyviin erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi ilmakuvissa ei ole merkattuna paikannimiä:
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Tällaisia sivuja löytyy helpoimmin ylläpitämästä Makupalat-linkkikokoelmasta, osoitteesta
https://www.makupalat.fi/fi/k/1503%2B26903%2B15860%2B2567/hae?category=…
Vaasan kaupunginkirjastossa on kopio kyseisestä esitelmästä lainattavissa. Voit mennä tekemään kotikuntasi kirjastoon kaukolainapyynnön, niin lähetämme sen. Esitelmä on myös kotiseutukokoelmassa, mutta tätä kappaletta ei lainata vaan sitä voi tulla lukemaan paikanpäälle.
Ikävä kyllä emme löytäneet nimityksiä kysymillesi runomuodoille. Mm. Jyväskylän lukion kurssisivustolta löytyy runomittojen esittelyä, ja myös Wikipedia-artikkeli esittelee mittoja:
https://peda.net/jao/schildtin_lukio/opiskelu/kurssituops/aidinkieli/kkjt/%C3%A4i3-puul/verkko3-2/etusivu/2kl/lyriikka/%C3%A4%C3%A4nteet-ja-riimit/runomitatk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Runomitta
Käypiä suomenkielisiä jugend-kirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Art nouveau = Jugendstilen = Art nouveau [teksti suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi]
Gabriele Fahr-Becker, Jugendtyyli
Kuusenoksa ja lukinlanka : sata vuotta jugendtunnelmaa
Jonathan Moorhouse, Pariisin art nouveau
Tutta Runeberg, Jugend
Saamen lipun aurinkomotiivin taustalla on tosiaan Anders Fjellnerin alun perin eteläsaameksi kirjoittama runo Biejjie-baernie eli Päivän pojat, jossa saamelaisia kuvataan auringon pojiksi ja tyttäriksi. Tämä ja muita Fjellnerin tekstejä löytyy suomeksi Otto Donnerin toimittamasta Lappalaisia lauluja –kokoelmasta vuodelta 1876. Se on saatavilla verkossa Projekti Gutenbergin kautta. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että teos on vanha ja sen kieli on osin vanhentunutta. Tuoreempi, englanninkielinen käännös löytyy Harald Gaskin toimittamasta teoksesta Biejjien baernie = Sámi son of the sun = Beaivvi bárdni.
Reijo Mäen dekkarit ovat hyvin suosittuja niin Lahdessa kuin muuallakin Suomessa. Turussa Mäen suosiota kasvattaa todennäköisesti se, että kyseessä on turkulainen ja Turkua teoksissaan usein kuvaava kirjailija. Emme voi antaa tietoja muiden kuin Lahden kaupunginkirjaston lainausluvuista, jotka näyttävät tällä hetkellä seuraavilta (Enkelit kanssasi -teos):
- v:n 1995 painoksella (13 nidettä) on yht. 1848 lainaa, joista 70 on tältä vuodelta
- v:n 1999 painoksella (1 nide) on 90 lainaa, joista 3 on tältä vuodelta
- v:n 2002 painoksella (5 nidettä) on yht. 143 lainaa, joista 25 on tältä vuodelta.
Luvut sisältävät sekä pääkirjaston, autokirjaston että lähikirjastojen lainausluvut. Huonokuntoisia niteitä on kuitenkin poistettu. Aivan tarkkoja...
Turun maakuntamuseon 1999 julkaisemassa kirjassa Turun linna (ISBN 951-595-055-4) on artikkeli linnan vankilan historiasta. Henrik Liliuksen teoksesta Fängelsearkitektur i Finland ca 1635-1845 löytyy myös tietoa Turun linnan vankilan historiasta. Vankilassa tosin tehtiin uudistuksia 1790-luvulla ja kirjassa on melko vähän tietoa Turun linnasta tätä edeltävältä ajalta. Vankiloiden oloista yleensä 1700-luvulla löytyy tietoa teoksesta Suomen vankeinhoidon historia (osa 1).
Kyllä on. Alla olevan linkin kautta saat luettelon niistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28joiut%20saamelaiset%29%2…
Haku on tehty Helmet-haussa (http://www.helmet.fi/fi-FI) hakusanoilla joiut saamelaiset ja rajaamalla aineistoksi cd-levyt.
Kysytkö rahan arvoa? Vanhojen rahojen arvoon vaikuttavat niiden harvinaisuus, kunto ja ikä. Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirja arvioi tämän kolikon hinnaksi 2-400 euroa sen kunnon mukaan.
Rahojen kuntoluokitus ja muuta tietoa vanhoista rahoista löydät mm. Suomen numismaatikkoliitto ry:n tietopankista:
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki
Marilaisessa kansanuskossa yliluonnolliselle olennolle kohdistetut pyynnöt ja toivomukset puetaan rukouksen muotoon. Tietoa näistä marilaisista rukouksista ja myös itse tekstinäytteitä löytyy ainakin seuraavista teoksista: Sirkka Saarinen (1990): Suomalais-ugrilaisten kansojen folklore ISBN 951-880-490-7 ja Uno Holmberg (1914): Tsheremissien uskonto. Myös Leena Laulajaisen kirjassa Marilaiset: laulun ja uhritulen kansa (1995) ISBN: 951-1-13299-7 käsitellään marilaisten kansanuskoa. Kirjan mukaan marilaisten pääjumala on Suuri (valkoinen) jumala. Rukous suurelle jumalalle -niminen teksti löytyy myös marilaisen kansanrunon antologiasta Sinussa minun ikäväni (1997) ISBN: 951-746-001-5. Tietoa marilaisesta kansanuskosta voi yrittää etsiä myös...
Hei!
Tarkoittanet varmaan oman kotisivun tekemistä?
Aiheesta on julkaistu useita opaskirjoja, joita voit etsiä kirjastoista. Esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi löydät tällaisia hakusanalla kotisivut.
Kotisivujen valmistusta opetetaan myös erilaisilla atk-kursseilla, mm. Helsingin työväenopistossa (www-sivujen tuottaminen -kurssit). Työväenopiston oppaita löydät kirjastoista ja työväenopistojen toimistoista. Mahdollisia vapaita kurssipaikkoja voi tiedustella p. 310 88610.
Muutamia esimerkkejä kansallispukukirjoista:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004,
Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985,
Sirelius, U.T.: Suomen kansallispukujen historia,1990.
Netissä olevaa tietoa:
http://www.kansallispuvut.fi/
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/
Savonlinnan opettajankoulutuksen laitoksen oppilaiden tekemä sivusto:
http://www.kaspaikka.fi/savonlinna/kansallispuvut/index.htm
Tietoa ja linkkejä löytyy myös Wikipediasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallispuvut
Kansallispuvut on kysytty aihe Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiempia vastauksia on palvelun arkistossa:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
