Hei,
Säätyvallan eli vapauden ajasta löytyy tietoa monista Suomen historia –teoksista. Meiltä Lumme –kirjastoista löytyy esim. Suomen historia 4: Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla, jonka ovat toimittaneet Yrjö Blomstedt, Paula Avikainen, Erkki Pärssinen ja Ilkka Mäntylä.
Muita teoksia ovat esim. Murtuva säätyvalta, jonka on kirjoittanut Heikki Ylikangas, Gunnar Suolahden kirjoittama Elämää Suomessa 1700-luvulla ja Jouko Nurmiaisen väitöskirja Edistys ja yhteinen hyvä vapauden ajan ruotsalaisessa poliittisessa kielessä (Bibliotheca historica 122. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura).
Saat enemmän aiheeseen liittyvää kirjallisuutta esim. lumme.finna.fi –sivuilta laittamalla hakusanaksi vapauden aika ja...
Löytyy varmasti.
Jos omassa kirjastossa ei ole riittävästi valikoimaa voit tilata kirjoja muista kirjastoista. Esim. Heili-kirjasoissa voit varata aineistoa verkkokirjaston kautta tai missä tahansa Heili-kirjastossa kirjautumalla sisään omilla tunnuksillasi. Kirjaston omista kokoelmista varaaminen ei maksa mitään. Jos jätät varauksen noutamatta tai perumatta ennen noutoajan päättymistä, se maksaa 1,5 euroa.
Valehtelevat viettelijät sarjaa muistuttaa vanhempi Sweet Valley High -sarja. Sen on kirjoittanut Kate Williams. https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=%09+William%2C+Kate&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Vampyyrejä vilisee esim. P. C. ja Kristin Castin kirjoissa. https://heili.finna.fi/...
Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä näkee erisnimen Hymmi versiona nimestä Hymni, joka tulee kreikan sanasta 'hymnos'. Kilpailevia selityksiä sanalle en onnistunut löytämään.
Helsingin urheiluhallien liikuntapaikoissa ei ole erillisiä uimavuoroja muslimitaustaiselle naisväestölle. Yrjönkadun uimahallissa Helsingissä miehillä ja naisilla on omat erilliset uintivuoronsa. Hallissa on perinteisesti uitu alasti, mutta uima-asun käyttö on ollut sallittua vuodesta 2001.
Lähde: https://www.google.com/search?rls=com.microsoft:fi-FI&q=helsingin+uimahallit&npsic=0&rflfq=1&rlha=0&rllag=60179059,24929562,1542&tbm=lcl&ved=2ahUKEwiGmvuIlpblAhWIxMQBHf1DA_oQjGp6BAgKEDw&tbs=lrf:!2m1!1e2!2m1!1e3!3sIAE,lf:1,lf_ui:2&rldoc=1#rlfi=hd:;si:107549101948292786;mv:[[60.281656899999994,25.158165399999998],[60.1511272,24.8457044]];tbs:lrf:!2m1!1e2!2m1!1e3!3sIAE,lf...
Vastineita eri kielillä voi katsella esimerkiksi Wikisanakirjasta. Sieltä näemme, että "kaimalle" on muun muassa seuraavia vastineita: Englanniksi "namesake", viroksi "nimekaim", ja saksaksi "Namensvetter".https://fi.wiktionary.org/wiki/kaima
Preoperatiivisesta tai perioperatiivisesta hoitotyöstä löytyy jonkin verran kirjoja. Lukkari, Kinnunen ja Korte ovat toimittaneet teoksen "Perioperatiivinen hoitotyö" (WSOY, 2007), josta löytyy todennäköisesti myös laajamittaisiin leikkausoperaatiohin liittyvää tietoa. Teoksen vanhempi painos vuodelta 2000 löytyy Kankaanpään kirjaston kokoelmista, mutta on tällä hetkellä lainassa.
Kankaanpään ja oppilaitoksen kirjastoista kannattaa etsiskellä muutakin materiaalia. Hakusanoina voit käyttää mm. 'perioperatiivinen hoito', 'preoperatiivinen hoito' ja 'amputaatio'.
Kirjastoissa voit käyttää myös artikkelihakuja ja kotimaista terveystieteellistä viitetietokanta Mediciä.
Myös internetistä löytyy aineistoa, kuten esimerkiksi:
http://ksamk.pspt.fi...
Historiallisesti, ihmiset jotka eivät suostuneet maksamaan veroja keisarille joutuivat kulkemaan ympäri kaupunkia hirttosilmukka kaulassa. Tästä syystä Genttiläisten humoristinen kutsunamini on ”de Stropkes” (hirttosilmukka).
http://members.virtualtourist.com/m/2ad26/56d0b/
Yleistä tietoa hirttämisestä löytyy seuraavilta verkkosivuilta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hirtt%C3%A4minen
http://en.wikipedia.org/wiki/Hanging
http://en.wikipedia.org/wiki/Hangman's_knot
http://www.globosapiens.net/travel-information/Gent-2088.html
Tajunnanvirtakirjallisuus on kirjallisuuden lajityyppi eli genre, jonka kertomatekniikka pyrkii kuvaamaan ihmisen alitajuisia mielenliikkeitä eli tajunnanvirtaa.
Kirjaston kokoelmatietokannan kirjojen tiedoissa kuvailusanat tulevat yleensä kirjastojen virallisista asiasanastoista. Suomen kirjastojen asiasanastojen sanoja voi hakea ja tutkia verkkosivun Finto.fi kautta.
Ikävä kyllä ei löydy meiltä eikä muualtakaan. Lapinlahden lintujen tuotannosta ei ole julkaistu nuotinnoksia. Asian vahvisti Timo Eränkö, yksi Linnuista.
Terveisin,
Marika Nikula
Kallion musiikkiosasto
"Maamiehen laulu" löytyy Sonnisen säveltämänä lauluna teoksista Miesten laululipas (osa 5) ja Sekakuoron laululipas (osa 1). Tämä teos löytyy esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjastosta.
Hintatietoja löytyy esim. kirjasta "Suomen rahat arviohintoineen 2008". Lisäksi Suomen Numismaatikkoliitto on kustantanut arviohinnaston "Suomen kolikot ja setelit n. 1400-2013". Molempia kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomen Numismaattinen Yhdistys tarjoaa arviointipalveluja: http://www.snynumis.fi/.
Virren 235 toinen säkeistö alkaa "Niin kuin haavoitettu hirvi, ahdistettu kyyhkynen, särkyneenä kuljin täällä, löysin armon Jeesuksen". Tekijänoikeussyistä en voi tässä palvelussa kirjoittaa koko virren sanoitusta, mutta voit lainata virsikirjan kirjastosta ja tutustua kyseiseen virteen ja koko kirjaan tarkemmin. LinkitRuotsin kirkon virsikirja Kuopion kirjaston kokoelmissa: https://kuopio.finna.fi/Record/kuopio.234209?sid=4736820418Ruotsin kirkon virsikirjan saatavuus kaikissa Suomen kirjastoissa (finna.fi): https://finna.fi/Record/anders.556112?sid=4736824540
Kysyin asiaa Tasavallan presidentin kansliasta (yhteystiedot Linkki Presidentti.fi) ja sain vastauksen.
Antero Jyränki toteaa teoksessaan Presidentti (1981, s.54) seuraavaa: "Tasavallan presidentti valitaan toimeensa kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Tämän pituista toimikautta ehdotti vuoden 1917 perustuslakikomitea, jonka mielestä presidentin tehtävänä oli hallituksessa ylläpitää sitä yhtäjaksoisuutta, joka sen aseman tähden, mikä ministereillä olisi suhteessa eduskuntaan, helposti voi jäädä saavuttamatta" (KM 1917:11, 32)."
Alkuperäinen lähde, johon Jyränki viittaa, löytyy eduskunnan kirjastosta. Grönvall, Filip: Perustuslakikomitean mietintö 1-7a (1917) Linkki Finna hakutulokseen
Ruotsin Ekonomiska museet -museolla on sivuillaan rahanarvonlaskuri, jolla voi muuntaa hyvinkin vanhoja eri valuuttoja Ruotsin nykykruunuiksi: Räkna ut penningvärdet.
Duunitorilla https://duunitori.fi/ammattiopas/asennus-ja-huolto/katsastaja kaikenlaisten ajoneuvojen katsastamisesta kerrotaan seuraavasti:
Kun asiakas saapuu katsastusasemalle, katsastaja ottaa vastaan asiakkaan ja ajoneuvon. Katsastaja käy asiakkaan kanssa läpi ajoneuvon tekniset tiedot ja varmistaa, että asiakas on tuonut kaikki tarvittavat paperit ja asiakirjat mukanaan. Katsastaja tarkistaa ajoneuvon tiedot ja tekee ensimmäisen silmämääräisen tarkastuksen ajoneuvon yleisestä kunnosta.
Seuraavaksi katsastaja aloittaa varsinaisen katsastuksen. Hän tarkastaa ajoneuvon jarrut, valot, renkaat, pakokaasut ja muut turvallisuus- ja ympäristövaatimukset. Katsastaja käyttää tarkastuksessa erilaisia mittalaitteita ja...
Nimeä ei valitettavasti löydy Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000), mutta kyseisessä teoksessa kerrotaan, että oppineisto omaksui kreikan -nder-miespäätteisiä sukunimiä 1500- ja 1600-luvulla. Nimi saatettiin johtaa kotipaikan mukaan.
En saanut varmuutta, mikä paikkakunta Wiander-nimen alkuosa olisi, mutta esimerkiksi sukunimi Viiala esiintyi monilla paikkakunnilla kylännimenä jo keskiajalla. Mahdollisesti siis jostakin sellaisesta paikkakunnasta olisi otettu sukunimen osa.
Valitettavasti Gunnar Nordström on eräs niistä kirjailijoista, joista ei tunnu löytyvän mitään tietoja. Hänen suomalainen kustantajansa on Karisto. Kariston sivuilla ei ole tietoja tästä kirjailijasta. Google-haku tuottaa etupäässä ruotsinkielisiä viitteitä, eikä mikään niistäkään kerro paljoa kirjailijasta. Jos ruotsin kieli sujuu, voit katsella Googlesta laittamalla kirjailijan nimen hakusanaksi. Kirjailija toimii NHL-asiantuntijana ruotsalaisille tiedotusvälineille on ainoa löytämäni tieto, ja sen tiesit jo itsekin.
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tieto, että hautakivitietokanta on siirretty osaksi SukuHakua vuoden 2021 lopussa ja vanha hautakivitietokanta on poistunut käytöstä. SukuHaku-palvelussa kerrotaan, että se on pääosiltaan Suomen Sukututkimusseuran jäsenetu. Ainoastaan jäsenet näkevät palvelun kaiken sisällön. Tällä hetkellä palvelussa ei ole kaikille vapaata aineistoa. Sivusto on osoitteessa https://www.genealogia.fi/hautakivitietokanta
Hautakivitietokannan ylläpidosta vastaa ja hautamuistomerkkien tallennustyön koordinaattorina toimii seuran asiakasneuvoja, joka neuvoo mm. tietokannan käytössä. Yhteystiedot löytyvät täältä: Yhteystiedot | Suomen Sukututkimusseura (genealogia.fi)