HelMet-kirjastoista löytyy kaksi Tommi Honkavaaran teosta
"Myin liian halvalla" ja "Diagnoosi:kuu:runoja".
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1923629__S%28honkavaara+to…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1827141__S%28honkavaara+to…
Kulttuurikortti on käytössä ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kaikilla se on kuitenkin vähän omanlaisensa. Tietoa esim. näistä linkeistä:
http://www.kulturkortet.se/
http://www.ungdomma.no/?ac_id=65&PHPSESSID=5e7bb6dfd83881f7d57633b82679…
http://kulturkort.dk/medieinfo.pdf
Suomessakin se on käytössä Turun ja Ähtärin lisäksi myös monessa muussa kunnassa.
Helsingin Sanomissa julkaistun muistokirjoituksen mukaan Raija Uosikkinen suunnitteli 1978–1983 valmistetut vuosittaiset joululautaset. Tutkin kuitenkin netin myynti-ilmoituksia, ja havaitsin että myös vuosien 1984 –1989 joululautasissa on Uosikkisen signeeraus.
Lähde:
Helsingin Sanomat 15.1.2004 https://www.hs.fi/muistot/art-2000002625944.html
Esimerkiksi David Casarettin Kuolema Kukko-onnen majatalossa (Thaimaa) sekä Tarquin Hallin Vish Puri -kirjat (Intia) ovat kevyitä, eksoottiseen paikkaan sijoittuvia dekkareita. Jax Millerin jännärissä Vettä sakeampaa päähenkilö on todistajansuojeluohjelmassa. Carlos Ruiz Zafonin Taivasten vanki -kirjassa on psykologista jännitystä, vankilapako ja identiteetinmuutos. Löytyisikö näistä sopivaa luettavaa?
Kertyneiden kirjastomaksujen maksaminen Helmetissä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi. Kirjaudu verkkomaksuliittymään (linkki alla)kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Täältä voit lukea lisää verkkomaksamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Erilaisia metodioppaita on julkaistu valtavia määriä. Tässä yksi lista tuoreista kirjoista, jotka käsittelevät tieteellisiä menetelmiä:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Etopic_facet%3A%22tutkimusmenetelm%C3%A4t%22&filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B2015+TO+2021%5D%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&lookfor=tieteelliset+menetelm%C3%A4t&type=AllFields
Suurin osa näistä on tarkoitettu joko opinnäytetöitä tai tutkimuksen tekemistä aloitteleville. Pääsykokeisiin valmistautuvalle voisin suositella seuraavia teoksia:
Hanna Vilkka, Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas:
https://www.finna.fi/Record/3amk...
Valitettavasti emme löydä yksityishenkilöiden osoitteita, puhelinnumeroita tai sähköpostiosoitteita. Sähköpostiosoitteiden hakuunkaan ei ole oikein pätevää hakukonetta.
Voit ehkä kysyä sähköpostia ystävilta. Heidän yhteystietonsa saat esim. Fonectan palvelusta tai myös maksullisesta Digi- ja väestötietoviraston palvelusta https://dvv.fi/osoitepalvelu
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin Lilian Kallion teosta Ugudibuu. Kirja on julkaistu jo vuonna 1975. Voisikohan olla tämä? Vai osaisiko joku palvelumme seuraajista ehdottaa jotakin muuta teosta?Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Kaikista kaupallisesti viljellyistä kasveista on useita erilaisia lajikkeita, samoin useimmista vain kotipuutarhoissa viljellyistä kasveista. Jälkimmäiset voivat olla kaupallisesti jalostettuja tai maatiaislajikkeita. Esimerkiksi tästä KWS:n esitteestä löydät tietoja sokerijuurikaslajikkeista: kws-lajikeopas-2022.pdf tai Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen sivuilta: Vuoden 2023 lajikkeet – SJT – Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus
Tällä sivustolla on mainittu joitakin sokeriruokolajikkeita: Differences Between Sugarcanes – Learn Aobut Various Types Of Sugarcane (gardeningknowhow.com)
Ja täällä: Sugarcane Varieties | Sugar Research Institute (kalro.org)
Sokeriruokoa ei viljellä Suomessa, joten tietoa ei tunnu...
Lähetin kysymyksesi Turun kaupunkiarkeologian tutkijalle Tanja Ratilaiselle, joka vastasi näin:"Tätä ihmetelläänkin usein. Kaupungeissa on ollut useita tulipaloja, joissa rakennuksia on tuhoutunut tai niitä on myös purettu uudistusten tieltä. Uusia rakennettaessa on siivottu pahimmat jäljet pois ja usein maahan on jäänyt alimpia perustuskiviä ja hirsiä joiden päälle sitten on rakennettu uutta. Lisäksi ihmistoiminta on muutoinkin tonteille ja kaduille tuottanut kaikenlaista jätettä, jota toki on siivottukin pois, mutta pikkuhiljaa tontit ja katutasot ovat kerrostuneet/kohonneet aikaisempien jäätyä pois käytöstä ja uutta päälle rakennettaessa. Hapettomissa, kosteissa ja tiiviissä kerrostumissa ei tapahdu myöskään maatumista samalla tavalla...
Kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteissä on asiakastietokoneita, joita voi käyttää kirjastokortin numerolla ja siihen liittyvällä pin-koodilla. Pin-koodin saa tarvittaessa kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Tietokoneen voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi. Mahdollista on myös mennä suoraan kirjastoon ja kysyä tietokonetta, jos niitä on siellä vapaina. Tietokoneiden varausajat vaihtelevat enimmäkseen tunnista kahteen tuntiin; pikakoneet, joihin ei tarvita erikseen varausta, ovat yleensä 15–30 minuutiksi.
Kirjaston tietokoneilla voi tulostaa A4-kokoisia tulosteita. Ne maksavat 40 senttiä kappaleelta.
Helsingin kirjastoista voit digitoida äänitallenteita Myllypuron mediakirjastossa sekä Kirjasto 10:ssä. Molemmissa paikoissa saa opastusta laitteiden käyttöön.
HelMet-kirjastojen palveluhakemisto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Esimerkiksi seuraavat teokset voisivat olla hyödyllisiä:
Ammattia oppimassa (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2001)
Poikela, Esa: Kontekstuaalinen oppiminen: oppimisen organisointi ja vaikuttava koulutus (väitöskirja, Tampereen yliopisto, 1999)
Grönfors, Terttu: Työssä oppiminen: avain tuottavuuteen (Kauppakamari, 2010)
Kohti uutta työelämää? Tutkimuksen näköala työelämän kehitykseen (Tampere University Press, 2008)
Näkökulmia ammatilliseen erityisopetukseen (WSOY, 2008)
Mykrä, Tarja: Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä: opiskelijan ohjaaminen ja arviointi työpaikalla (Educa-instituutti, 2007)
Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa (Aikuiskasvatuksen tutkimusseura, 2011)
Kivinen, Osmo: Koulussa ja työssä oppimisen ehdot...
Etelä-Savon maakuntalintu on kuhankeittäjä.
Vuonna 1985 BirdLife Suomi (tällöin vielä nimellä LYL, Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto) järjesti yleisöäänestyksen kunkin maakunnan tunnuslinnusta. Lehtien palstoilla esiteltyyn äänestykseen osallistui reilu 5500 suomalaista. Näiden äänestystulosten perusteella kullekin maakunnalle valittiin maakuntalinnut. Jo vuonna 1981 kansallislinnuksi valittu laulujoutsen oli suljettu pois maakuntalintuäänestyksestä.
Kuhankeittäjä esiintyy meillä lähinnä Päijät-Hämeen, Etelä-Savon sekä Etelä-Karjalassa järvialueiden lehtomaisissa kaskimetsissä.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/maakuntalinnut.shtml
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=84&t=350&a=2696
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Internetsivulta löytyvät hakemasi termit. Heidän osoitteensa on http://www.kotus.fi. Klikkaa 'tietoa kielistä' ja 'ruotsi', niin löydät luettelon ruotsin kielen kehitysvaiheista.
Mitään uudempaa suomenkielistä teosta ruotsin kielen kehityksestä ei ole, joten hankalissa käännöstehtävissä kannattaa kysyä neuvoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Mikael Reuter, ruotsinkielisen osaston esimies, on paras asiantuntija tässä tapauksessa.
Turun kaupunginkirjastossa ei ole aineistoa tällaiseen pääsykokeeseen (mahdollisia tenttikirjoja lukuunottamatta). Sinun kannattaa olla yhteydessä kyseiseen ammattikorkeakouluun ja kysyä lähempiä tietoja pääsykokeesta.
Jos kyseessä Turun ammattikorkeakoulu, sen yhteystiedot löytyvät sivun alareunasta:
http://www.studentum.fi/education/kirjasto-ja-tietopalvelu-aikuiskoulut…
