Pasilan kirjastossa järjestettävä Internetin perusteiden tehokertaus on tiistaina 26.1 ja torstaina 28.1 klo 13-15. Ilmoittautua voi paikan päällä kirjastossa tai puhelimitse 09-310 85 001. Opetuspaikkana on Oppisoppi, kirjaston 2. krs. Tietoa muista kursseista löytyy tältä sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/tietotekniikkakurssit/ . Tiedot Helsingin kaupunginkirjaston eri toimipisteiden kursseista on koottu tälle sivulle http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/ .
Tein yliopistokirjastojen yhteiseen Linda-tietokantaan haun sanoilla kuntarakenne OR palvelurakenne AND uudistukset. Sillä löytyi 101 viitettä, joista kaikki eivät välttämättä käsittele Paras-hanketta. Myös sanaa Paras-hanke voi käyttää hakusanana. Hakua voi tarkentaa myös sanalla maaseutu.
Kuntaliitolla on julkaisusarja Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/arttu/tutkimusraportit/Sivut/def…
Tarkistin myös toivomasi Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuskeskuksen julkaisuluettelon, ja sieltäkin saattaisi löytyä jotain sopivaa:
http://www.koskeverkko.fi/public/default.aspx?contentid=15441
Sitran julkaisuhausta ei löytynyt alussa mainitsemillani hakusanoilla mitään. Tässä kuitenkin linkki...
Suomi oli tuolloin osa Venäjää. Matkustusasiakirjat olivat passi, matkalippu ja maahantuloraha. Vastaanottaja vaadittiin joissain tapauksissa.
Alaikäiseltä yksin matkustaneelta on varmasti vaadittu huoltajan lupa. Passin haltijasta ei kirjattu välttämättä muuta tietoa kuin nimi. Passikuvat liitettiin passeihin vasta myöhemmin.
Ellis Islandiin matkustajat vietiin matkustajalaivoilta pienillä laivoilla. Tämä koski erityisesti kolmannen luokan matkustajia. Jotkut matkustajat odottivat matkustajalaivoilla jopa 4 päivää ennen kuljetusta Ellis Islandille. Ellis Islandilla tehtiin jokaiselle maahantulijalle lääkärintarkastus. Terveystarkastus tehtiin erityisesti trakooman takia (silmäsairaus). Toki tuberkuloosi tms. myös huomioitiin...
Torinon 2006 talviolympialaisten avajaisten ohjelmajärjestys kertoo seuraavaa ohjelmanumerosta Italian passion / Flag wawers:(Olen kääntänyt tämän vapaasti englanninkielisestä tekstistä. Katsoin itsekin avajaiset ja näin tämän ohjelmanumeron.):
Yhteenveto: Lipunheiluttajat (koreografia: Stefano Mosele)
(musiikki: traditionaalinen vanha musiikki, 48 muusikkoa, rummut ja trumpetit)(pukusuunnittelu Gabriella Pescucci).
"Lipunheiluttajat tulevat areenalle, he tulevat taitoineen eri puolilta Italiaa. He täyttävät soljuvalla taidollaan "lavan" samalla kun lippujen värikkyys ja vanhan musiikin rytmi rumpuineen ja trumpetteineen säestää heitä. He esittävät lipunheilutustyyliä, joka lähtee aivan keskiajalta renessanssiin ja siitä pienempimuotoisiin...
Siimeksen teos Politiikan julkisivu on jo varattavissa pääkaupunkiseudulla. Oman tunnusluvun avulla varauksen voi tehdä itse osoitteessa www.helmet.fi. Jos tunnuslukua ei ole kannattaa käydä kirjastokortin kanssa lähimmässä kirjastossa. Tällä hetkellä kirjaa on Vantaalla ja varauksia on kertynyt jo 28 kpl. Espoon ja Helsingin kappaleet tulevat kirjastoihin lähiaikoina.
Asiaa tiedusteltiin hänen tyttäreltään, joka kertoi että murretta ei ole tutkittu ja että murre on Präntöön kielen ja Etelä-Pohjanmaan murteen sekamurre.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa olevalta cd:ltä
Kiviniemi: Wedding organ album (cls0062276) löytyy molemmat etsimäsi kappaleet (Widor: Toccata ja Elgar: Pomp and circumstance).
Nuotit Widorin Toccataan löytyy esim. Töölön kirjaston musiikkiosastolta nuotista:
luokka 786.13
Oxford Book of Wedding
Elgar: Pomp... nuotit löytyy pääkaupunkiseudulla nuotista:
Häämarsseja uruille (isbn 951 757 3804)
Tilastokeskus on 22.2. antanut tiedotteen, jonka mukaan työttömyysaste oli tammikuussa 9,8 %. Tieto näkyy tilastokeskuksen etusivulla osoitteessa
http://www.stat.fi. Samasta kohdasta on linkki itse tiedotteeseen.
Suomen yleisten kirjastojen tilastot vuodelta 2014 eivät vielä ole valmistuneet, joten nyt ovat käytettävissä vuoden 2013 tilastot.
Vuonna 2013 eniten lainoja asukaslukuun suhteutettuna oli Ranualla: 26,6 lainausta/asukasluku.
Koko maan keskiarvo samana vuonna oli 17,2 lainausta/asukasluku.
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi
Linkistä löytyy pdfohje varaamisesta.
http://www.kyyti.fi/sites/default/files/liitteet/verkkokirjasto_varaami…
Ohjeessa on selitetty kuvakaappauksien avulla varauksen tekoa ja termien merkitystä.
Tuo prioriteetti tarkoittaa sijaanne varausjonossa.
Kaplan:Tarokkien salaisuudet sisältää tarokkikortit + kirjan. Katso pääakaupunkiseudun Plussahausta, missä teos olisi paikalla. (Tällainen pakkaus löytyy H:gistä ainakin Punavuoren kirjastosta, ja myös Espoosta.)
Armenialaiselta Ananjan Vahtangilta on suomennettu yksi teos, Sevanin rannalla : kertomus nuorista luonnontutkijoista (Na beregu Sevana, suom. Matti Vesvalo, 1956). Teos kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin ja se on tilattavissa kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas avataan asiakkaille.
https://finna.fi/Record/vaari.1436369?checkRoute=1
Rantanen: linkki aikaisempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-rantanen-on-saanut?languag…
Hartonen: Hart-alku on peräisin germaanisista henkilönnimistä. Näitä nimiä olivat mm. Hartwig, Harteke, Hartich. Niistä on Suomeen tullut useita nimiä: esim. Harti, Harto ja Harttu. Keskiajalla nimimuotoja olivat mm. Hardus, Hardo, Hartulan Rawald, Gudmund Hardoinen, Hartuisten Madtz, Hardojoisten Madz. Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000. Sivu 101.
Singerin sarjanumeron J 767080 ompelukone on valmistettu vuonna 1904. Listalta voi etsiä eri sarjanumeroiden (Register Numbers) valmistusvuosia:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-j…
Tyyppinumeron (Machine Class / Model Number) lopussa oleva K kertoo, että kone on tehty Skotlannissa, tarkemmin sanottuna Kilbowien tehtaalla Clydesiden kaupungissa.
https://www.singersewinginfo.co.uk/locations
Kyseinen 1.7 ei ole EU:n virallinen liputuspäivä. Joten valistunut arvaus on, että suruliputuksella on muistettu jotain juuri kuollutta europarlamentaarikkoa tai korkeaa virkamiestä.
Asiaa voi tiedustella Euroopan parlamentista
https://www.europarl.europa.eu/forms/fi/ask-ep
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin. Seksologian luokka on 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Käytä esimerkiksi hakusanoja seksuaalioppaat, sukupuolielämä, seksuaalisuus, seksuaalikasvatus. Myös luokka-numeroa voi käyttää hakuelementtinä. Huomaat että aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David...
Ulla-Lena Lundbergin (s. 1947) tuotannossa ei ole Australiaan tai aboriginaaleihin liittyviä teoksia.
Lundberg on suorittanut yliopistotutkinnon antropologiasta ja asunut kaksi vuotta Afrikassa. Hän on tehnyt opintomatkoja eri puolille maailmaa, mm. Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Tietolähteistä ei kuitenkaan löydy mainintaa siitä, että Lundberg olisi käynyt tai oleskellut Australiassa.
Afrikka onkin joidenkin Lundbergin teosten aiheena tai tapahtumapaikkana. Teokset Tre afrikansa berättelser (1977), Sand (1986, suom. Kalaharin hiekkaa, 1987) ja Regn (1997, suom. Sade) sijoittuvat Afrikkaan.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317597497226#.WYQ5…
http://www.nuorenvoimanliitto.fi/lehdet/kritiikki/kritiikki+vi/tekstina…...
Etsimäsi Lassi Nummen runo Pääsiäisyö sisältyy Nummen runokokoelmaan Hiidentyven (1984). Kokoelma kuuluu useiden Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://finna.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Karkausvuoden ja -päivän käyttö on sopimuksellinen, käytössä olevaan kalenteriin liittyvä asia. Gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön Keski-Euroopassa 1500-luvun loppupuolella. Juliaanisen kalenterin mukaan vuosi 1500 oli karkausvuosi (joka neljäs vuosi). Gregoriaanisen kalenterin mukaan 1500 ei olisi ollut karkausvuosi (1600, samoin 2000). Lisätietoja löytyy Wikipedian artikkelista.
Heikki Poroila
