Kun Kätilöopisto suljettiin, se oli osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä. Asiaa kannattaa siis lähteä selvittämään HUS-yhtymän kautta. Voit ottaa yhteyttä pääkaupunkiseudun sairaaloiden puhelinvaihteeseen 09 4711 ja tiedustella, mihin Kätilöopiston arkisto on siirretty. Arkistojen (esimerkiksi nykyinen Naistensairaala) yhteystiedot löytyvät täältä:
https://www.hus.fi/tietoa-meista/yhteystiedot/kirjaamo-ja-arkistot
https://www.hus.fi/tietoa-meista/yhteystiedot
Joskus syntymäkellonaika on kirjattu erilaisiin muistoesineisiin (esimerkiksi vauvakirja, kummilusikat). Tällaiset muistot kannattaa tarkastaa, mikäli niitä löytyy hallustasi etkä ole vielä käynyt niitä läpi.
Voit lukea noiden päivien Karjalaisen mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa. Lieksan lehti on siellä mikrofilmattuna vasta vuodesta 1954 lähtien.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Margit Sandemon henkilötietoja on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -etätietopalvelusta. Vastaus löytyy palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=3818&arkisto=true#H… Sieltä löytyy myös linkki Pohjoismaisen Margit Sandemo -seuran sivuille, jossa voi mm. liittyä seuran postituslistalle.
Noitamestari-sarjasta on ilmestynyt 15 osaa
1. Taikuus. 1998
2. Silmiesi valo. 1998
3. Pimeyden mahti. 1998
4. Pahuuden kasvot. 1999
5. Tulikoe. 1999
6. Virvatulet. 1999
7. Suojattomat. 1999
8. Ratsastus länteen. 1999
9. Tulimiekka. 1999
10. Maahisten kutsu. 1999
11. Häpeän talo. 1999
12. Taru unohtuneesta maasta. 1999
13. Luostari kyynelten laaksossa. 1999
14. Hallan tytär. 1999
15. Tuntematon tie. 1999
Sarjan...
Lainoja uusittaessa uudeksi eräpäiväksi tulee neljä viikkoa (tai esim. yksi viikko, jos lainalla on yhden viikon laina-aika) uusimispäivästä. Jos olet alunperin lainannut kirjasi (tai uusinut lainasi jo aiemmin) vain kaksi päivää aikaisemmin, ei laina-aika tosiaan lisäänny kuin kahdella päivällä.
Jos siis haluat mahdollisimman pitkän laina-ajan, uusi lainasi vasta lähellä eräpäivää. Uusintakerrat tulevat myös nopeasti käytetyiksi, jos uusit lainasi kovin pian edellisen kerran jälkeen. Helmet-kirjastoissahan lainat voi uusia enintään kolme kertaa.
Valitettavasti lukolliset vessat ovat olleet välttämättömiä ilkivallan estämiseksi.
Kun uusi pääkirjasto avattiin vuonna 2001, olivat vessat maksuttomia. Jo vuoden kuluttua wc-tiloissa alkoi kuitenkin ilmaantua pahoja ongelmia. Vessoissa tehtiin päivittäin erilaista ilkivaltaa, käytettiin roskiksia wc-istuimina, työnnettiin paperit pyttyihin jne. Ainoa ratkaisu oli muuttaa vessat maksulliseksi. Maksu on 50 senttiä, koska kirjaston tarjouspyyntöihin tuli tuolloin ainoastaan kyseisellä maksulla toimivia lukitusjärjestelmiä. Ilkivalta loppui maksullisuuteen.
Kolikoita vessakäyntiä varten voi vaihtaa pääkirjaston vastaanotossa. Lapsille on maksuton wc lasten- ja nuortenosastolla toisessa kerroksessa.
Oikeaa kappaletta emme tainneet löytää, mutta Yö-yhtyeen kappaleessa Menköön menojaan sanotaan vähän sinne päin: "Menköön menojaan, kuukaudet vuodetkin". Koiraa tai Morrisonia siinä ei taida esiintyä. Kappale on levyltä Antaa soittaa vuodelta 1991.
Kappaleen voi kuunnella mm. täältä:
http://www.youtube.com/watch?v=1vgYT8GzFGo
Kysyjä ilmeisesti haluaa tietää, mikä on virallinen nimitys pojan vaimon isälle. Eli pojan appiukolle. Valitettavasti emme ole löytäneet täsmällistä nimitystä.
Asiassa ehkä kannattaisi kääntyä Suomalaisen Kirjallisuuden seuran tietopalvelun puoleen.
https://www.finlit.fi/fi/kirjasto/neuvonta-ja-tietopalvelu#.XcqV8_kza70
Riku Rinteen kirja KK, äärirajoilla jatkaa tositarinaa Kari Korhosen elämästä. Alla tarkempi esittely kirjasta:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9515851203&qty…
Kari "KK" Korhosen ja Jukka Mäkisen Huutavat kivet on elämäkertakirja liittyen Korhosen elämään. Alla esittely:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522520234&…
Henning Mankellin teos Den orolige mannen ilmestyi vuonna 2009 Leopard-kustantamolta.
Päivi Kivelän suomennos Rauhaton mies ilmestyi vielä samana vuonna.
https://regina.kb.se/primo-explore/search?vid=46KBS_VU&lang=sv_SE
https://libris.kb.se/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4111666
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
Kirja kuuluu Helmet-kirjaston kokoelmaan, mutta tällä hetkellä kaikki kappaleet ovat lainassa ja kirjasta on myös varauksia. Jos sinulla on kirjastokortti ja pin-koodi, voit tehdä kirjasta varauksen https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2560939?lang=fin.
Englantilaisista näyttelijä perheistä ja suvuista löytyy Wikipedia-artikkeli. Heitä on listattu siinä 161 perhettä. Linkki englanninkieliseen Wikipediaan.Ruotsalaiset ovat ujompia listaamaan julkkiksiaan. Femina-lehden artikkelista löytyi kaksi kuuluisaa näyttelijäsukua Ekman ja Olin. Linkki sivustolle.Filmitietokanta IMDB on listannut maailmanlaajuisesti näyttelijöitä, joiden lapset ovat myös näyttelijöitä. Linkki IMDB:n sivulle.Myös People-lehti on tehnyt samanlaista listausta Hollywood-näyttelijöistä. Linkki sivustolle.
Tampereen kaupungista kertovia teoksia voit etsiä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet tietokannasta osoitteesta http://www.helmet.fi/
Valitse sanahaku ja kirjoita palkkiin lainausmerkkien sisään "Tampereen kaupunki". Voit myös etsiä tietoa Suomen tilastollisesta vuosikirjasta. Suomen tilastollinen vuosikirja.2003. Helsinki: Tilastokeskus, 2003.
Laajimmin Tamperetta koskevaa kirjallisuutta löytyy Piki-verkkokirjastosta, johon sisältyy Tampereen kaupunkikirjaston kokoelmat. http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&ulang=fin
Koska tiedustelet mm. tilastotietoja ym. asioita, jotka liittyvät tämän päivän Tampereeseen, löydät mielestäni parhaiten tietoa internetin välityksellä. Mm. sivuilta http://www....
Soitin Pasilan kirjavarastoon, ja kirja löytyikin sieltä hyllystä. Eli nyt on Alkion kirjan tila on muutettu hylly-tilaan. Kirja on varattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Jos olet aloitteleva sukututkija, voisit ottaa yhteyttä paikallisiin sukututkimusseuroihin. Vantaalla toimii Vantaan seudun sukututkijat ry puheenjohtajanaan Irja Hirsivaara.
Kirjastoista löytyy useitakin sukututkimusta käsittelevää kirjaa, jotka auttavat alkuun. Kansallisarkistossa voi tutustua sukunsa historiaan mikrofilmattujen kirkonkirjojen ja rippikirjojen avulla. Muualta Suomesta kotoisin olevat voivat kaukolainata oman sukunsa kirkon- ja rippikirjojen mikrofilmejä maakunta-arkistoista.
Myös netin kautta pääsee tutkimaan seurakuntien vanhoja tietoja. Parhaiten pääset sukututkimus-linkkeihin osoitteesta www.makupalat.fi/historia.htm.
Valitettavasti kirjastot eivät voi ottaa vastaan vanhoja lehtiäsi. Pasilan kirjaston kirjavarastossa säilytetään Tieteen kuvalehteä pysyvästi vuodesta 1987 lähtien, Leppävaaran ja Tikkurilan kirjastoissa 90-luvulta lähtien. Muilla kaupunkien kirjastojen toimipisteillä ei ole tiloja vanhojen lehtien säilyttämiseen. Voit ehkä tarjota lehtiäsi divariin.
Helpointa on etsiä sopivilla asiasanoilla Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1258965686&ulang=…
Siis esim. asiasanakenttään sana viikingit. Kannattaa valita
aineistollajiksi dvd ja kirjallisuudenlajiksi tietokirjallisuus.
Hakutuloksena on yksi lastenosaston fiktiivinen video.
Viikingeistä siis ei löydy Turun kaupunginkirjastosta aikuisille tarkoitettuja dvd-levyjä.
Sensijaan kirjoja aiheesta kyllä löytyy, suurin osa Pohjoismaiden historian luokassa 93.
Asiasanalla mayat ja aineistolajilla dvd löytyy dvd-levy Maailmanvaltojen synty: 6 Mayat,joka on hyllyssäkin pääkirjastossa.
Mayoista löytyy runsaasti kirjallisuutta.
Pyramideista löytyy tällä hakumenetelmällä dvd-levy Pyramidien arvoitukset,...
Monissa kirjastoissa on tapana alleviivata se sana ("pääsana"), jonka mukaan teos löytyy hyllystä aakkostettuna. Tämä tapa on kuitenkin harvinaistunut, koska se vie aikaa. Mutta alleviivattuna voi olla tekijän sukunimen sijasta myös nimen ensimmäinen sana silloin, kun tekijää ei ole tai tekijöitä on niin monta, ettei ketään heistä valita ensisijaiseksi tekijäksi. Muita kuin aakkostuksen määräävan sanan alleviivauksiin tuskin törmää.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Tässä lista suomenkielisistä Äiti Teresasta kertovista kirjoista, jotka löytyvät pääkaupunkiseudun yhteisestä rekisteristä, joka on selattavissa internetissä osoitteessa http://www.libplussa.fi. Internetistä voi tarkastaa teoksen sijainnin ja saatavuuden.
Spink, Kathryn: Äiti Teresa 1998, Äiti Teresan tie / toimittanut Lucinda Vardey 1997, Porter, David: Äiti Teresa--varhaiset vuodet 1990, Gonzalez-Balado, José: Äiti Teresa--Kristuksen hymy 1987, Le Joly, Edward: Äiti Teresa, Kristuksen valona maa 1984, Serrou, Robert: Äiti Teresa--rakkauden lähettilään 1981, Le Joly, Edward: Äiti Teresan salaisuus 1980, Muggeridge, Malcolm:Rakkauden lähettiläs äiti Teresa 1978
Tässä meidän pitää varmaan tukeutua mahdolliseten kommentoijien tarkempaan muistiin.
Arvelisin, että muistat alun oikein. Vuonna 1992 18.12. oli perjantai ja seuraavalla viikolla jouluaatto oli siis keskiviikkona.
Koulujen loma-ajat ovat aina sopimuksia, mutta espoolaisena minulle on jäänyt onnellinen muistikuva, että kouluun piti yleensä palata vasta loppiaisen eli 6.1. jälkeen.
Vuonna 1993 kenties vasta ma 11.1.
Apuna arvailussa käytin netin ikikalenteria. http://kivijakola.fi/kalenteri/index.php?kuu=1&vuosi=1993&nimipaivat=no
