Kaalintaimet voi olla syytä pitää tiiviisti hallaharson alla heinäkuun puoliväliin asti. Viereen kannattaa istuttaa tuhohyönteisiä karkottavaa samettikukkaa. https://puutarhakasvatus.fi/kasvien-hoito-ohjeet/
Ötökkätieto -sivustolla kerrotaan, että kaaliperhosen uusi sukupolvi lähtee lentoon heinäkuun lopulla. Toukat voi poistaa käsin. https://www.otokkatieto.fi/species?id=211
Kaaliperhosta voidaan torjua puutarhassa monin eri tavoin. Vinkkejä löytyy esim. https://yle.fi/uutiset/3-6649785 tai http://www.yrttitarha.fi/tietopankki/abc/kassuo.html
Kirjoja:
Kasvi, Arno: Arnon keittiökasvit
Jukarainen, Kati: Keittiöpuutarha - siemenestä lautaselle
...
Hakusanalla Lapin sota löytyy jo omasta PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tietokirjallisuutta lähes 130 teosta.
Palvelun vasemmasta laidasta kannattaa valita HAKU ja kirjoittaa siellä valikon kohtaan Asiasana termi Lapin sota.
Mikäli ette halua kahlata kaikkia kyseisellä asiasanalla kuvailtuja teoksia, kannattaa lisäksi vielä tehdä rajaus
kohtaan Kirjasto --> Tampereen kaupunginkirjasto sekä valita hakukriteeriksi myös Tietokirjallisuus.
Hakua voi tietenkin rajata kielellä sekä muilla asiasanoilla. Tekemällä haun hakusanojen yhdistelemällä Lapin Sota ja Saksa, tulosjoukko pienenee 11 teokseen.
Isommassa tulosjoukossa voi kuitenkin olla muuta Teitä kiinnostavaa materiaali, joten suosittelen, että...
Vastaus näyttää löytyvän vaikkapa englanninkielisestä Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/Jeeves
Tässä sieltä kopioitu luettelo Jeeves-romaaneista ja -novelleista:
The Jeeves canon consists of 35 short stories and 11 novels (or 24 short stories and 12 novels, depending on whether The Inimitable Jeeves is considered a novel or a collection of linked stories):
The Man With Two Left Feet (1917) — One story in a book of thirteen
"Extricating Young Gussie" — The first appearances of Jeeves and Bertie
(My Man Jeeves (1919) — Four stories in a book of eight, all four reprinted in Carry on, Jeeves. The non-Jeeves stories feature Reggie Pepper.)
("Leave It to Jeeves", was reprinted in Carry on, Jeeves as "The Artistic Career of Corky")
("...
Espanjan sisällissodasta on kirjoitettu ja suomennettu ainakin seuraavat romaanit:
Sansom, C. J. - Talvi Madridissa (Otava, 2010)
Cercas, Javier - Salamiin soturit (WSOY, 2003)
Pohjanmaa-aiheisia ja sinne sijoittuvia romaaneja on julkaistu hyvin monia. Kokosin listan romaaneista ja kirjasarjoista, joissa Pohjanmaa on pääasiallisena tapahtumapaikkana tai muuten selkeässä osassa.
Filppula, Jaska - Me ei oltu valtaosaa (Like, 2009)
Haapa-aho, Jari - Hengitä edes hiljaa (Kustannus HD, 2010)
Hemminki, Heikki - Nauru lakeudella (Karisto, 1985)
Hyry, Antti - Aitta (Otava, 1999)
Hyry, Antti - Uuni (Otava, 2009)
Härkönen, Anna-Leena - Juhannusvieras (Otava, 2006)
Istanmäki, Sisko - Liian paksu perhoseksi (Tammi, 2010)
Jukkala, Eerik - Pitkä matka...
Jyväskylässä sijaitseva Keski-Suomen sairaala Nova on Suomen suurin ei-yliopistollinen sairaala. https://fi.wikipedia.org/wiki/Keski-Suomen_Sairaala_Nova
Pääkaupunkiseudun HelMet-haun mukaan löytyi kaksi runokokoelmaa, joissa oli skotlantilaista runoutta: Kuuna päivänä: englantilaista, skotlantilaista ja irlantilaista nykyrunoutta, toimittanut Piritta Maavuori (WSOY 2003) sekä Intiimejä avaruuksia: XXV skotlantilaista runoa 1978-2002, toimittaneet Ken Cockburn ja Robyn Marsack (Like 2006)
Skotlannin kansallisrunoilijan Robert Burnsin teoksia löytyy englanninkielisenä pääkaupunkiseudun kirjastoista. Skotlantilaisesta kirjallisuudesta voi kysellä myös Yliopiston kirjastosta http://www.helsinki.fi/hum/kirjasto/palvelut/neuvonta.htm
Voitto -nimi on suora käännös latinankielisestä nimestä Victor. Voitto nimen suurin suosio on ollut 1920-1940 luvuilla. Voitto nimi tuli käyttöön Suomessa 1800 -luvun lopulla samaan aikaan kansallisen heräämisen ja isänmaallisen hengen noustessa.
Viljami on muunnos nimestä Vilhelm, joka on alunperin saksalainen nimi. Muinaissaksalainen merkitys Vilhelm -nimelle on lujatahtoinen kypäränkantaja. Eri kielissä on omat versionsa Vilhelmistä; ranskan Guillaume, espanjan Guillermo, italian Guiglielmo sekä englannin William ovat kaikki muunnoksia ja/tai sukulaisnimiä Vilhelmille. Kustaa Vilkuna pitää suomalaisen Viljami nimen lähimpänä esikuvana juuri englannin Williamia, koska pohjanmaan amerikan siirtolaiset ovat tuoneet mukanaan nimestä muodon...
Voit tilata Sellon kirjaston musiikkistudion varauksen ja opastuksen puhelimitse numerosta 09 816 57615.
Tässä vielä HelMet-sivuston tietoja studiosta:
Käyttö yli 15-vuotiaille, joilla on HelMet-kirjastokortti ja tietotekniikan perusteet hallussa, perehdytys pakollinen.
Koululuokkien yhteydenotot ja varaukset pedagoginen informaatikko: p. 046-8773039. Studiovarustus: Logic Pro 9, Sibelius 6, Edirol FA-101 äänikortti, iso- ja pienikalvoinen kondensaattorimikrofoni, midi-koskettimet, sähkörummut, sähköbasso, sähkökitara ja elektroakustinen kitara.
Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin.
Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista:
Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999)
Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004)
Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008)
Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997)
Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005)
Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009)
Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä...
Kappaleen nimi on "Balladi kullasta". Sen on säveltänyt Eino Virtanen ja sanoittanut Vexi Salmi. Sen on levyttänyt Kai Lind. Se on julkaistu vain singlenä, jonka toisella puolella on Kulkija-niminen kappale (Fazer, 1972, CBS 8429). Se on kuunneltavissa Spotifysta.Laulu kertoo Münchenin olympialaisista ja suomalaissankareista Lasse Virenistä ja Pekka Vasalasta. "Laulu" on pääasiassa puhetta, vain kertosäe lauletaan. Laulu alkaa: "Maailma on täynnä tarinoita, tarinoita rohkeista miehistä ja urotöistä, tämä on yksi niistä." Sen jälkeen kuoro laulaa: "Kultaa, kultaa." Tarina alkaa: "Lämmön aurinko Müncheniin hellästi loi, on miehet jo viivalla, pillikin soi." Kertosäe lauletaan: "Kultaa, me saatiin kultaa..."
Tunnettu legenda profeetta Muhammedista kertoo, että tämä leikkasi viittansa liepeen, ettei herättäisi nukkuvaa lempikissaansa (esim. Suuri kissakirja 2. WSOY/1994). Internetistä löytyneiden tietojen mukaan kissan nimi oli Muezza.
https://en.wikipedia.org/wiki/Islam_and_cats
Työväenmuseo Werstas on koonnut tietoa punaisten muistomerkeistä ja julkaisut Punaisten muistomerkit verkkopalvelun. Sivustolle on kerätty tietoja sisällissodan aikana kuolleiden punaisten teloitus- ja hautapaikoista sekä heidän muistokseen pystytetyistä muistomerkeistä.
http://www.tyovaenliike.fi/punaisten-muistomerkit/
Vanhankirkon hautausmaalle pystytetystä muistomerkistä löytyy tieto kyseisestä verkkopalvelusta. Kanta-Loimaan kirkon muistomerkistä ei ole tietoa Punaisten muistomerkit verkkopalvelussa. Molemmat muistomerkit ovat kuitenkin jäljellä. SDP:n Loimaan yhdistys ja Vasemmistoliiton Loimaan yhdistys käyvät yhdessä vappuna laskemassa kukkatervehdykset muistomerkeille.
Museoviraston vuonna 1979 julkaisemasta Suomen kirkot:...
Turun kaupunginkirjastossa ei ole enää paperiluetteloa videoelokuvista, koska luettelosta tulisi niin suuri. Voit hakea videoelokuvia Aino-tietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1116336603
käyttämällä luokkana 84.2 (luokka löytyy hakuvalikosta) ja aineistolajina videota. Haku on syytä rajoittaa tiettyihin vuosiin, koska muuten hakutulos on niin suuri. Uusimmat videot saat esiin rajaamalla haun esim. vuosiin 2004 - 2005.
Ainakin seuraavista löytyy suomennoksia:
Han på korset han allena, Ruotsin kirkon (suomenkielinen) virsikirja numero 141 (suomennos Pekka Kivekäs)
Jesus för världen, Ruotsin kirkon (suomenkielinen) virsikirja numero 45 (suomennos Niilo Rauhala)
Böjd under korset, useita suomennoksia, evankelisen herätysliikkeen nykyinen Siionin kannel numero 41 ja Adventtikirkon Seurakunta laulaa numero 155 (suomennos Emanuel Tamminen, uudistanut Lauri Thurén, http://sley.fi/sk41%20 ), Suomen lähetysseuran Hengellisiä lauluja ja virsiä numero 41 sekä vapaakirkkojen Hengellinen laulukirja numero 101 (suomentaja ?), lestadiolaisen herätysliikkeen (osan) Siionin matkalaulut numero 49 (Emanuel Tamminen, uudistanut Tapio Vähäkangas), aikaisempi Siionin kannel...
MTK:n lakimies Pekka Airaksinen kertoi, että metsälaki edellyttää, että mikäli metsää hakataan on siitä tehtävä metsänkäyttöilmoitus ja viiden vuoden sisällä on istutettava uudet taimet tilalle, eli asia on lakisääteinen.
Metsälaki:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093
Se kuinka kauan metsä on taas entisensä näköinen riippuu maaperästä sekä leveysasteesta. Suomessa kasvukausi on varsin lyhyt, joten vie vuosikymmeniä ennen kuin metsä on ns. täysikasvuinen.Lisätietoja voi tiedustella MTK:sta: http://www.mtk.fi/
Anna Magdalena Bachin nuottikirja sisältää kosketinsoitinmusiikkia, jonka Johann Sebastian Bach sävelsi uutta vaimoaan Anna Magdalenaa varten. Nämä opetustarkoituksessa ja perhemusisointia varten sävelletyt kappaleet ilmestyivät vuosina 1722 - 1725 kahtena kokoelmana alunperin nimellä Clavier-Büchlein vor Anna Magdalena Bach. Kokoelmiin kuuluu kappaleita, joita Bach muokkasi ja kehitteli edelleen, mm. viisi ensimmäistä Ranskalaista sarjaa, ja paljon tutuksi tulleita pikkukappaleita, menuetteja, musetteja, koraaleja, aarioita ja poloneeseja ym. Kokoelmista on aikojen mittaan ilmestynyt eri nimisiä ja laajuudeltaan erilaisia versioita, mm. Notenbüchlein für Anna Magdalena Bach, josta yleisesti käytetty suomenkielinen nimi on peräisin.
Kipparikvartetin perustajajäsenet olivat Auvo Nuotio, Olavi Virta, Teijo Joutsela ja Kauko Käyhkö. 1953 Olavi Virran tilalle tuli Eero Väre. Säestäjänä ja sovittajana toimi Harry Bergström 1951-55 ja tämän jälkeen George de Godzinsky. (Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja)
'The way of life' (tai 'Life's way') olisi kaiketi mahdollisimman sanatarkka englanninnos vuonna 1910 julkaistun Tolstoin kirjan 'Put zizni' nimestä. Suomenkielisissä lähteissä tähän teokseen viitataan yleensä nimellä Elämäntapa tai Elämäntie.
Put zizni ei ole Tolstoin omaa tekstiä, vaan viimeinen hänen toimittamistaan mietelause- ja aforismikokoelmista, joista laajimmat ovat Krug tstenija (1904-08), Na kazdyi den (1907-10) ja Put zizni (1910).
Suomeksi Tolstoin keräämää mietelausemateriaalia on julkaistu neljänä erillisenä niteenä vuosina 1910-16 otsikolla "Joka päiväksi : elämän oppi, eri maiden ja aikain ajattelijoilta lainattujen lausuntojen mukaan". Nimen perusteella arvioituna alkuteoksena tässä valikoimassa on ollut Na kazdyi den....
