Kysymyksen kuvaus voisi viitata – tapahtumapaikkaa lukuunottamatta – Laura Ingalls Wilderin kirjaan Luumujen poukama (Gummerus, 1964). Siinä on 337 sivua.
Kyseistä kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi/. Saman alan kirjoja voi hakea esim. asiasanoilla: muisti, kehittäminen. Läheltä aihetta löytyi kirja: LORAYNE, Harry : How to develop a super power memory, kirja on Helsingin pääkirjastossa. Kannattaa myös käydä lähikirjastossa tarkastamassa löytyykö kirjaa muista yleisistä kirjastoista, jolloin siitä tehdään kaukolainavaraus. Samalla tarkastetaan olisiko se mahdollisesti yliopistojen tai korkeakoulujen kirjastojen kokoelmassa. Tervetuloa kirjastoon.
Jonna Tervomaan uusi levy "Halo" on tullut kauppoihin 16.4.2004 eli vajaa viikko sitten. Sitä, onko levyä tilattu lähikirjastoosi, sinun kannattaa kysyä suoraan sieltä. Tässä on linkki Jonna Tervomaan kotisivulle:
http://www.jonnatervomaa.com/
Kysymys on sikäli hämmentävä, että Napoleon Bonaparte ei ollut aktiivisesti mukana Ranskan politiikassa vuoden 1790 aikana. Hän oli niihin aikoihin armeijan upseerina Korsikassa.
Kysymyksessä viitattaneen Ranskan kansalliskokouksen laatimiin vuoden 1790 verouudistuksiin. Kansalliskokous pyrki tasaiseen verotukseen ja oli kumonnut vihatun suolaveron (tunnetaan nimellä gabelle-vero) ja kaupunkitullit. Näiden lisäksi kansalliskokous oli säätänyt kiinteistöveron kiinteistöjen tuoton mukaan ja irtaimistoveron vuokratason mukaan.
Englanninkieliset termit 'computer' ja 'computing' liittyvät todennäköisesti veron laskemiseen.
Kuten edellä mainitsin kyseinen kiinteistöverouudistus ei siis liity millään tavalla Napoleon I:een.
Lähde:
Aubry, Octave...
PsychINFO ja Psycharticles kuuluvat Turun yliopiston tarjoamiin verkkoaineistoihin http://www.nelliportaali.fi/V/MCV96SXIVXQ9NQINX1S5I4K1LBS8AG5QKTEMCQ96F…äyttäytymistieteet&SUB_CAT=Psykologia&restricted=all&institute=TY
Turun kaupunginkirjaston koneilta pääsee Nelliportaalin kautta etäkäyttöisesti Turun yliopiston verkkoaineistoihin vain, mikäli on yliopiston opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva http://kirjasto.utu.fi/aineistot/verkkoaineistot/
Myös Åbo Akademi tarjoaa nämä verkkoaineistot, mutta Nellin aineistot ovat ainoastaan Åbo Akademin henkilökunnan ja opiskelijoiden käytettävissä.
Lukusalien kirjoilla, eli kirjoilla joita ei lainata kotiin, on aikaisemmin ollut suuri merkitys. Opiskelijat ja muut tiedonhakijat ovat käyttäneet esimerkiksi lukusalien ja muiden käsikirjastojen sanakirjoja, matrikkeleita, tietosanakirjoja ja muita hakuteoksia tiedonlähteinä. Näin tehdään jonkin verran edelleenkin, mutta erilaiset verkkolähteet ovat pitkälti ottaneet niiden paikan. Kirjastojen käsikirjastot ovat huomattavasti pienentyneet.
Kirjastojen lainatuimmat kirjat vaihtelevat kirjastoittain, mutta yhteisiäkin suosikkeja eri kirjastoissa on. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen, eli Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan, tämän hetkiset suosikit löytyvät Helmet-kirjastojen sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Uutispalat/...
Samba oli pitkään vain Brasiliassa tunnettu alueelinen musiikkikulttuuri. Maailmalle se alkoi toden teolla levitä levytysten ja elokuvien välityksellä 1930-40-luvuilla.
Ylen Fono-tietokannan ja Viola-kansallisdiskografian perusteella ensimmäiset sambalevytykset tehtiin Suomessa 1940-luvun lopussa. Henry Theelin samba "Maria de Bahia" äänitettiin 1948. Vuonna 1949 Theel levytti Toivo Kärjen sävellyksen "On sambaa tanssi tää". Kappaleen nimi kertoo ilmiön uutuudesta. Theelin lisäksi Olavi Virta levytti samboja samana vuonna. Georg Malmsten levytti oman sävellyksensä "Kohtalokas samba" vuonna 1950.
Samba oli aluksi vain yksi tanssirytmi muiden lattarityylien joukossa. Voi kuitenkin olettaa, että sambakappale saattoi soida suomalaisen tai...
Tutustumisen voisi aloittaa Helmetistä löytyvällä Hartolan kirjalla, jonka on toimittanut Erkki Markkanen (Hartolan kunta, 1963)
Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica.fi) löytyy haulla "Hartola historia"useita teoksia.
https://finna.fi
Netistäkin löytyy haulla "Hartola 1700-luku" YLEn historia-artikkeli. Siinä tosin puhutaan Heinolasta, mutta elo lienee ollut melko samanlaista...
https://yle.fi/uutiset/3-5592799
Luettavaa on paljon, ja vailla tietoa kiinnostuksen kohteistasi tai mieligenrestäsi suosittelen tutustumaan kirjastojen kirjavinkkeihin. Alla linkit Turun Vaski-kirjastojen ja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen vinkkisivuille:
https://vaski.finna.fi/Content/nuoret
https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjavinkit
Bill Meléndezin ohjaamassa animaatioelokuvassa It's An Adventure, Charlie Brown (USA 1983), mainitsemassasi osassa Song, Amadeus soittaa tosiaankin katkelmia Ludwig van Beethovenin pianosonaatista nro 14 cis-molli op. 27 nro 2. Katkelmat ovat sonaatin kolmannesta osasta, joka on tempomerkinnällä Presto agitato. Kyseinen sonaatti tunnetaan lisänimellä Kuutamosonaatti.
https://www.imdb.com/title/tt0123123/?ref_=ttfc_fc_tt
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pianosonaatti_nro_14_(Beethoven)
TEKIJÄ Scarry, Richard
TEOS Pikku Pelle Puputti / teksti Marjatta Kurenniemi ; kuvitus Richard Scarry
PAINOS 5. painos - [Uusi painos] 2004
Julkaisutiedot Helsinki : Tammi, 1990
ULKOASU [24] sivua : kuvitettu ; 20 cm
Olisikohan kaipaamasi kirja yllämainittu. Kirjan viimeisessä kuvassa pupuisä auttaa pupupienokaisia nukkumaan kerrossänkyyn.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi musiikkivideota. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen videon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tietoja Carl Johan Collinista löytyi seuraavista teoksista:
Päijät-Hämeen tutkimusseuran vuosikirja 1982
- Kanerva, Taito: Huovilan ratsutila ja Carl Constanin Collin. ss. 174-180.
- artikkelissa käsitellään pääasiallisesti Carl Johan Collinin poikaa, mutta se sisältää myös lyhen kuvauksen isän elämän vaiheista.
Hollolan Lahti 1961
- Kadonnutta kartanoromantiikkaa Kärkölässä (Hollolan Lahti 1961, nro 1, ss. 21-23)
- artikkelissa mainitaan hovineuvos Karl Johan Collinin hoitaneen Huovilan isännyyttä 1847-90
Suomen metsänhoitajat 1851-1931
-sisältää ruotsinkielisen lyhyehkön kuvauksen elämänvaiheista
Heikkinen, Antero: Hollolan historia 3
-hakemistossa useita viittauksia Carl Colliniin
Lisäksi Suomen Kuvalehti vuodelta 1934 käsittelee...
Valitettavasti emme onnistuneet selvittämään, mistä kertomuksesta voisi olla kyse.Tunnistaisikohan joku verkkotietopalvelun lukijoista kyseisen kertomuksen.
Hakusanoilla "arkkitehtuuri ja sanakirjat" sekä "arkkitehtuuri ja hakuteokset" löytyi pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta muutamia teoksia, joista voisi olla apua. Voit itsekin kokeilla aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ esimerkiksi juuri mainituilla asiasanoilla. Suomen ja ruotsin kielten välistä arkkitehtuurisanastoa ei löytynyt. Arkitektur: stilhistoriskt bildlexikon / Wilfried Koch (1970 ja 1985) on saatavilla myös Suomesta.
Seuraavat teokset ovat saatavilla mm. Helsingin kaupunginkirjastosta:
- Fasadin henki eli arkkitehtuurisanastoa ujoille (Kervanto Nevanlinna, Anja - Nevanlinna, Arne) Tammi 2001, ISBN 951-31-2218-2 (tämä kirja on ehkä enemmän "leikkimielinen" kuin muut)
- Arkkitehtuurin sanakirja (toim....
Tämä merikartta löytyy HelMetkirjastoista ja voi tehdä kaukolainapyynnöön omassa kirjastossa.
Kartan julkaisutiedot ovat seuraavat: CD merikartta IK. K : Keitele ympäristöineen = CD sjökort IK = CD nautical chart IK. Helsinki : Vantaa : Merenkulkulaitos, Karttakeskus, 2000 Painos Windows. - [uusi p. 2005].
Näkyy olevan pro-gradu työ ja löytyy Turun kauppakorkeakoulun kirjastosta
Pitäisi aueta myös verkossa pdf-tiedostona
http://www.tukkk.fi/julkaisut/pg2005/MakiJohannna.pdf
Paperiversion voit tilata kaukolainana tällä lomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
