Luetun ja kuullun ymmärtämiseen liittyviä erityisopetuksen harjoituskirjoja ei löytynyt kirjaston kokoelmista. Ne ovat ammattikirjallisuutta, ja niiden lainausoikeuksia on siis todennäköisesti rajoitettu. Harjoituskirjojen sijaan suosittelisin lukemaan opetteleville tarkoitettua helppolukuista kirjallisuutta. Olisi tärkeä löytää sellaista kirjallisuutta, joka olisi innostavaa ja vetävää luettavaa, mutta samalla kieleltään tarpeeksi helppoa.
Helmet-lukudiplomissa olisi yhtenä osa-alueena "Helppolukuiset sarjat". Sieltä voisi löytyä sopivaa luettavaa:
https://kirjasto.one/lukudiplomi/index.php?dipl=1
Tässä Louna-kirjaston 1. ja 2. luokkalaisille suunnattujen helppolukuisten kirjojen lukudiplomilista:
https://...
Eva Kilven ja Tomi Kontion runoissa voisi olla tällaisia, kuten itsekin epäilit.Minulle tulivat myös mieleen Risto Rasa ja Eino Leino, mutta valitettavasti ei mitään tiettyä runoa.Espoon kaupunki on vuonna 2023 kerännyt asukkailtaan rakkauskirjeitä luonnolle. Ne eivät kaikki ole runoja, mutta kauniita kirjeitä niissä on monia. Jospa niistä löytyisi kaivattu teksti? Linkki sivustolle.Runoja etsiessä törmäsin myös Anna Pulkkisen pro gradu tutkielmaan 2018 ”Näissä runoissa ylistetään luontoa ja mollataan ihmisiä” Sieltä löysin vielä pari ehdokasta:Ahokainen, Ester (1985) ”Kauanko?”. Teoksessa Jaatinen, Sanna & Rönns Christel (toim. 2001) Neulaspolku. Meidän lasten runot. Helsinki: Otava.Pohjanpää, Lauri (1956) ”Kaksi kiveä”. Teoksessa...
Mikael Hakimin saksannos on Der Renegat des Sultans: der Roman eines Abenteurers.(Sulttaanin luopio tai käännynnäinen: Seikkailijan romaani)
Englanniksi Mikael Hakim on käännetty nimellä The wanderer (kulkuri).
Kirjojen sivumäärä löytyy, kun painaa kirjan nimestä ja rullaa sitten kirjastojen alapuolelle kohtaan Teoksen tiedot. Siellä kohdassa ulkoasu on mainittu kirjan sivumäärä.
Jos pitäisi lukea vain yksi kirja Suomen sodista 1939-45 ja se voisi olla joko kauno- tai tietokirjallisuutta, oma henkilökohtainen valintani voisi olla vaikkapa Eino Hosian talvisotaromaani Tuliholvin alla (Otava, 1940), kotimaisen sotakirjallisuuden varhainen klassikko.
19.7.1941 kuollut Hosia oli ainoa sodissamme 1939-45 kaatunut, jo ennen sotia merkittäväksi arvioitu suomalainen kirjailija.
Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista
Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa:
http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo…
http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf
Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy...
Suomen kansallisbibliografia Fennicaan on pääsääntöisesti luetteloitu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, myös suomennokset. Kysymääsi kirjaa ei sieltä kuitenkaan löydy, eli on syytä olettaa, ettei sitä ole suomennettu.
Fennicasta ei löytynyt lainkaan teoksia nimellä William Sydney Porter, nimellä Henry O. sen sijaan tulokseksi tuli 9 viitettä, eli ainakin Suomessa kirjailija tunnettaneen paremmin tuolla jälkimmäisellä nimellä. Pääset tarkastelemaan hakutulosta tästä: https://urly.fi/Upd
Vuonna 1991 ilmestyi Cliftersin levy Sormus, jolla on kappale nimeltä Ruusu. Muistamiasi sanoja siinä ei kuitenkaan ole. Voisiko se kuitenkin olla etsimäsi? Tässä linkki YouTubeen:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLMZSBYtkLyu7Ga-Y6ufVmE_7WfVuJ00fd
Oi Herrani, oi Luojani on osa Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Juhani Konolan säveltämää Juhlamessua (2001). Laulun sanat näyttävät löytyvän ainoastaan messun nuotista, joka kuuluu useidan Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Voit tilata nuottijulkaisun kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/fikka.4703576#toc
https://finna.fi
Joensuun punaisten taisteluista sisällissodassa on todennäköisesti eniten tietoa teoksessa Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa (toim. Jenni Merovuo, 2019). Sitä ei ole OUTI-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit tehdä siitä kaukolainapyynnön. Oulun yliopiston kirjastossa se on vapaakappaleena eli sitä ei saa kotilainaan, mutta sitä pääsee lukemaan kirjaston tiloissa.
Joensuun historiaa yleisemmin käsittelee esimerkiksi Elämää entisajan Joensuussa : Joensuun kaupunki 1848-1998 sekä Joensuun kaupungin historia -kirjasarja (osat 1-5).
Valitettavasti en ole Joensuun murteen asiantuntija, joten en yritä kääntää lausetta. Joensuussa puhutaan Pohjois-Karjalan murretta. Pohjois-Karjalan murreopas (Aimo Turunen, 1956) voisi auttaa lauseen...
Liike-elämän palveluista löytyy kirjallisuutta sekä artikkeli- että
kirjatietokannoista. Aleksi-artikkelitietokannasta ja siihen sisältyvästä Finp-tietokannasta voi etsiä aiheeseen liittyviä artikkeleita yhdistämällä asiasanat liike-elämä ja palvelut. Kysy Aleksin käyttömahdollisuudesta kirjastossasi.
Fennica-tietokannasta (Suomessa julkaistun kirjallisuuden tietokanta) löytyy muutamia kirjoja samoilla asiasanoilla. Liike-elämän palvelut on käsitteenä niin laaja (sisältää mm. tietojenkäsittely-, mainos-, kirjanpito- ja lakiasiain palveluyrityksiä), että kannattaa myös tehdä hakuja kunkin palvelualan nimellä, ja yhdistää niihin asiasana palvelut tai palveluyritykset.
Tilastokeskus on julkaissut 1989 Tutkimuksia-sarjassaan tutkimuksia liike...
Ihan samannimistä asiaa en löydä, mutta olisikohan kysymyksessä laulu "Humppaa pumppaa kuningas jumppaa", joka on laulukirjasssa nimeltään Olin laulukirja, Otava 2000. Tämä julkaisu löytyy varmasti monista kirjastoista.
Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat loppuosa (säkeistöt 3-6) nimimerkki M. H-g.:n runosta Koulupoika, jonka hän oli lähettänyt toimittaja Rietrikki Polénin Viipurissa vuosina 1872-74 julkaisemaan Suomenlehteen. Runo pääsi mukaan sivulle 5 lehden viimeiseksi jääneeseen numeroon 29.12.1874.
Maija Hirvosen 910-sivuinen tietopaketti Salanimet ja nimimerkit ei tiedä kertoa, kuka runon kynäillyt M. H-g. oli. Voi olla, että hänellä ei ole muuta julkaistua kirjallista tuotantoa ainakaan tällä samalla nimimerkillä.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/442627?page=5
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamiasi asiakirjoja. Arkistolaitoksen Astia-palvelusta löysin Iisalmen seurakunnan asiakirjoja vain vuoden 1723 jälkeen. https://kansallisarkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat . Astia-palvelusta arkistoluetteloita voi hakea vaikka toimijan (Iisalmen seurakunta9 mukaan.
Seurakuntien aluerekisterissä pääset tutkimaan kirkonkirjoja vuodesta 1853 lähtien. https://www.ylasavonseurakunnat.fi/sukututkimus
Iisalmen maaseurakunnan arkistoluettelot ovat selattavissa myös Finna-palvelun kautta. https://www.finna.fi/
On mahdollista, että seurakunnan vanhemmat arkistot ovat tuhoutuneet. Esimerkiksi tulipaloissa. Wikipediankin mukaan seurakunnan...
Hei, lestadiolaisten tarkasta määrästä ei ole tietoa, mutta Kirkkohallituksen ylläpitämän evl.fi-verkkosivuston mukaan määrät jakautuvat eri suuntausten mukaan seuraavasti: https://evl.fi/sanasto/lestadiolaisuus/. Esikoislestadiolaisia on artikkelin mukaan Suomessa noin 12 000. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumista tilastoi Tilastokeskus, joka saa tiedon väestötietojärjestelmästä. Väestötietojärjestelmään tallennetaan tieto uskonnolliseen yhdyskuntaan, eli esimerkiksi Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumisesta. Koska lestadiolaisuus on evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike, siitä ei ole erikseen saatavilla tällaista rekisteritietoa.
Hakemalla pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi sanoilla 'asunto-osakeyhtiöt' ja 'isännöisijät' löytyvät esim. teokset:
- Arjasmaa: Toimiva hallitus. Asunto-osakeyhtiön hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuu. Kiinteistöalan kustannus 2002.
- Asunto-osakeyhtiön isännöintitehtäväluettelo. Kiinteistöalan kustannus 2002.
- Ingman: Tehokas isännöitsijä. Kiinteistöalan kustannus 2002.
Kirjojen saatavuustiedot löytyvät myös tietokannasta.
Tarkoitatte varmaan ao. teosta, josta oli ennakkotieto Fennica -luettelossa https://finna.fi
Tekijä(t): Kuisma, Markku, ennakkotieto.
Nimeke: Suomen taloushistoria 1000-2000.
Julkaistu: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2009
ISBN: 978-952-234-004-7 (sid.)(KV)
Kustantajan nettisivulla http://www.siltalakustannus.fi/uutuudet
sanotaan että teos ilmestyy helmikuussa. Teos ei liene vielä ilmestynyt.
