Tästä kannattaisi olla yhteydessä alkuun vaikka Danske Bankin viestintään (viestinta@danskebank.fi). Entinen Sampo Pankkihan on nykyään Danske Bank. Toinen taho, josta asiaa voisi alkaa perkaamaan, saattaisi olla Suomen Pankin Rahamuseo (rahamuseo@bof.fi). Näissä voitaisiin ainakin osata neuvoa eteenpäin.
Hakaristi on ikivanha eri puolilla Eurooppaa ja Aasiaa käytetty ornamentti, jota tavataan myös Afrikassa ja Amerikassa. Euroopassa sitä esiintyy jo nuoremmalta kivikaudelta peräisin olevissa saviastioissa, Suomessa jo ainakin nuoremmalla rautakaudella. Nykyaikaan saakka hakaristi on säilynyt mm suomalais-ugrilaisten kansojen ompelukoristeissa ja kansanomaisessa puuesineistössämme. Se on käsitetty onnea tuottavaksi, pahojen voimien vaikutukselta suojaavaksi taikamerkiksi (Otavan iso tietosanakirja)
Koska hakaristiä on käytetty laajalti taiteessa ja koristeena, on sitä varmaankin käytetty myös Kalevala-kuvauksissa. En pysty antamaan suoraa vastausta siihen, mistä kuvia hakaristikoristeista löytyisi. Itse en löytänyt tähän hätään mitään....
Wikipedian englanninkielisillä sivuilla on listattu kirjailija Ed McBainin (alkuperäinen nimi Salvatore Albert Lombino, lisäksi hänellä on ollut useita kirjailijanimiä, muun muassa Evan Hunter) teosten pohjalta tehtyjä filmatisointeja, lista alla. Suomenkieliset kirjan nimet kaivoin Finna.fi-palvelusta ja elokuvien nimet Imdb-palvelusta.-Blackboard Jungle (1955, suom. Älä käännä heille selkääsi), ohjaus Richard Brooks, teos Blackboard Jungle (suom. Poikaviidakko) -The Young Savages (1961, suom. Suurkaupungin sudet) ohj. John Frankenheimer, teos A Matter of Conviction (suom. Syyttäjän oikeus)-High and Low (1963, suom. Taivas ja helvetti) ohj. Akira Kurosawa, teos King's Ransom (suom. Lunnaat)-Mister Buddwing (1966, suom. Nainen ilman...
Helsingin Sanomien kriitikon Antti Majanderin mukaan Virpi Hämeen-Anttilan romaanin Perijät (Otava, 2006) "henki, henkilöt ja asetelmat ovat silkkaa niskavuorta", joten tämä lienee kysymänne kirja.
Sinun tulisi korvata kadonnut kirja maksamalla omistavan kaupunginkirjaston korvausmaksu. Mikäli haluat korvata aineiston toisella vastaavalla teoksella, on asiasta sovittava erikseen. Korvauksen voi maksaa johonkin ko. aineiston omistavan kaupunginkirjaston toimipaikoista.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/
Vakiintuneen hyvän tavan mukaista on tällaisissa tapauksissa mainita selkeästi, kenen piirroksesta on kysymys. Jos kyse on vain nimen etukirjaimista ja vuosiluvusta, tätä ei voi pitää riittävänä informaationa eli kyllä olisi ollut syytä erikseen avata opinnäytteen lukijalle, kuka nimikirjainten takana on. Käyttö oli laillista, mutta ei siis aivan "hyvän tavan mukaista".
Heikki Poroila
Kysy.fi-vastaajat eivät ole lakimiehiä. Kysymyksessähän ei tosin neuvoa kysyttykään vaan kirjallisuutta. Kysymys oli silti vaikea. Näin täsmällisestä asiasta en onnistunut löytämään kirjallisuutta. Kysymyksestä ei käy ilmi, millaiseen tilanteeseen hallintaoikeudesta luopuminen liittyy. Oletan, että hallintaoikeudesta luopuminen liittyy lahjoituksiin tai testamentteihin.
Vero.fi-sivulla on tietoa siitä, kuinka hallintaoikeudesta luopuminen vaikuttaa verotukseen ja kuinka asia täytyy hoitaa.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/lahja/hallintaoikeuden_pidattaminen_lahjavero/hallintaoikeudesta_luopumine/
Yleistietoa hallintaoikeudesta :
Koponen, Juha : Kuolinpesän osakkaan opas (Verotieto, 2022)
Lindholm, Tuomo : Lahjaverokirja (...
Laulu on Seppo Tammilehdon ja Leo Frimanin säveltämä ja sanoittama "Vierivät kivet".
Kappale ilmestyi singlenä v. 2005 nimellä: Freeman & Tammilehto: Vierivät kivet.
Laulu löytyy myös Seppo Tammilehdon levyiltä "Helmiä nauhassa : collection" sekä "1952".
Tieto tuntuu olevan hyvin piilossa, olemme etsineet HAM:in julkiset veistokset palvelusta Julkiset veistokset https://www.hamhelsinki.fi/veistokset/, Löytöretki muistomerkeille : pääkaupunkiseudun julkiset teokset -oppaasta sekä arkkitehti Taucheria koskevista teoksista.
Aalto-yliopistosta tietoa ei löytynyt. Sieltä sain tällaisen vastauksen: Huutokonttorin seinän reliefin tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt Aalto-yliopioston kokoelmien avulla. Julkisten taideteosten luettelotkin sivuuttavat täysin tämän reliefin.
Kannattaisi varmaan kääntyä Helsingin kaupunginmuseon puoleen. Ehkä pitäisi selvittää, kuka on ollut Huutokonttorin rakennuttaja ja omistaja silloin, kun reliefin seinään sijoittamisesta on tehty päätös. Onko rakennuttaja...
Helsingin kaupungin asuntojen ilmanvaihtoa käsittelevällä sivulla kerrotaan asunnon vetoisuuden johtuvan useimmiten "ikkunoiden puutteellisista tiivistyksistä, rakenteiden ilmavuodoista, väärän mallisista tai väärin sijoitetuista tuloilmaventtiileistä tai liian suurista ilmavirroista. Liian alhaiset sisäilman tai rakenteiden lämpötilat saattavat myös aiheuttaa vedon tunnetta." Jos näistä löytyy syy tai syitä vetoisuuteen, kannattaa miettiä ratkaisuvaihtoehtoja.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/terveellinen/sisa/
Lisää tietoa vaikkapa Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) sivuilta:
http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/asumisterveys/fysikaaliset_olosuhteet
Erisnimen seurana olevien titteleiden ja eli nimikemääritteiden taivuttamista on käsitelty esimerkiksi Sari Maamiehen artikkelissa Someaktivisti ja tasavallan presidentti –Tittelit ja niiden taivuttaminen, joka on julkaistu Kielikello-lehdessä 2/2019. Kielikello on kotimaisten kielten keskuksen julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti. https://www.kielikello.fi/-/tittelit-ja-niiden-taivuttaminen
Artikkelissa todetaan, että jos tittelillä on adjektiivimäärite, tittelin ja määritteen kokonaisuus tavallisemmin taipuu nimen mukana. Esimerkiksi Norjalaisen kirjailijan ja toimittajan Åsne Seierstadin kirja Bokhandlaren i Kabul on Ruotsin taskukirjojen myyntilistan kärjessä.
Eli suositeltavampi tapa on 2. Amerikkalaisen kirjailijan Edgar Allan...
Viktor Klimenkon elämänvaiheita on kuvattu seuraavissa lähteissä:
Elämäkertakirjoja: hakutulos Outi-kirjastojen tietokannasta
Lyhyt biografia Klimenko-aiheisella kotisivulla
Wikipedia-artikkeli
Artikkeli Ilta-sanomissa
En ole historiantutkija enkä tavoittanut sellaista vastaamaan tähän kysymykseen, mutta voinen yrittää päätellä jotain. Suomen karttaa kun katsoo, niin voi melkoisella varmuudella todeta, että 1800-luvulla Helsingistä emämaahan Ruotsiin ja Norjan puolelle haluava on valinnut kulkuvälineekseen laivan. Helsingin satamien historiaa käsittelevästä nettiartikkelista (Sundgren & Tukkimäki) selviää, että Helsingin laivaliikenne Suomen ulkopuolelle suuntautui lähinnä Hulliin, Pietariin, Rääveliin (nyk. Tallinna), Lyypekkiin ja Kööpenhaminaan. Voisin kuvitella, että Kööpenhaminasta on ollut kätevintä jatkaa esimerkiksi Osloon. Edelleen pohjoisemmas Norjaan matka on todennäköisesti jatkunut laivalla tai laivoilla rannikkokaupunkeja pitkin, mutta...
Tässä alkuun muutama nettiosoite:
http://www.forestindustries.fi/fi/tuotanto/massa1a.htm
http://www.paperiliitto.fi/ ( Paperi-liitto -lehden arkistosta löytyy esim. tällainen artikkeli: http://www.paperiliitto.fi/lehti/16mihin.htm)
http://ultra.forestindustries.fi/
http://www.paperinfo.fi/
Kirjastoissa löytyy aiheesta mm. seuraavat teokset:
Paperin ja kartongin jalostus. Opetushallitus, Helsinki, 2000
Heikkinen, Sakari: Paperia maailmalle--Suomen paperitehtaitten yhdistys . Finnpap 1918-1996
Paperimassan valmistus . Opetushallitus, Helsinki, 1999
Vihreä valtakunta Suomen metsäklusteri. Otava, Metsämiesten säätiö, 1998
Paperikoneet yleistä. Puusta paperiin, M-502. 1997
Näiden teosten saatavuuden saat selville Plussa-...
HelMet - aineistohaussa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html) kannattaa valita hakutavaksi "sanahaku", jolloin aineistoa voi hakea useilla eri hakusanoilla, lisäksi voi tehdä erilaisia kieli, aineisto yms. rajauksia.
Tässä tapauksessa hakusanoiksi kannattaa valita Lonely Planet (matkaopassarjan nimi) sekä Siperia. Sanat voi kirjoittaa peräkkäin hakulaatikkoon. Rajauksia ei tarvitse välttämättä tehdä.
Tulokseksi saa viitelistan, jossa on muutama Lonely Planetin Siperia - aiheinen matkaopas. Hakemaasi teosta löytyy kaksi eri painosta (v.2002 ja v. 2006). Varauksen pääsee tekemään vasemmasta yläkulmasta "varaus" painikkeesta.
Mildred J. Hillin laulun Happy birthday to you suomennos löytyy joiltakin nuoteilta ja myös äänitteiltä englanniksi laulettuna, mutta suomeksi laulettu versio näyttäisi löytyvän vain Elävät kivet -kuoron levyltä Joulu.
Aakkosia laulettuinakaan ei näytä paljon levytetyn. Esa Pakarinen on säveltänyt laulun nimeltä Aakkoset. Laulun sanoista ei tosin ole tietoa, mutta kappale löytyy ainakin lastenlauluja esittävän Loiskis-yhtyeen levyltä Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis.
