Ramona on feminiininen muoto nimestä Ramón, joka on Raimund -nimen espanjalainen muunnos. Nimen suomalainen vastine on Raimo. Nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Ragimund. Ragin tarkoittaa neuvoa ja mund suojelijaa.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 1999
http://www.babynames.com/name/RAMONA
Yleisradion äänitetietokannasta Fono.fistä selviää, että Liisa Linko-Malmio on tehnyt useita kymmeniä esiintymisiä eri äänitteillä. Äänitykset ovat kuitenkin Yleisradion äänitteitä ja ääninauhoja, jotka eivät ole julkisessä käytössä.
Näistä äänitteistä ei ilmeisesti ole tehty kokoelmia kaupalliseen käyttöön, sillä muutamien suurimpien sekä klassiseen musiikkiin erikoistuneiden verkkokauppojen sivuilta ei löytynyt hakutuloksia hänen nimellään.
Kyllä voi palauttaa. Pääkaupunkiseudulla voi lainata ja palauttaa yli kuntarajojen. Tämä koskee HelMet-kirjastoja, siis Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen.
Teksti on Kaarlo Sarkian Lapsuuden joulu. Se löytyy ainakin teoksista Lapsuuden joulu. Kauneimmat joulun runot ja laulut. Koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen. Osa 1. Kirjayhtymä, Hki, 1979 sekä Sarkia, Kaarlo, Runot. 1977.
"Äiti pien" -laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 7 (s. 92-93). Laulu alkaa: "Onnellisiin päiviin palaan lapsuusmuistoissani näin". Kertosäe alkaa: "Äiti pien, äiti pien, lapsuuteni muistot myötä vien". Jotkut esittäjät aloittavat laulun suoraan kertosäkeestä (esim. Mauno Kuusisto).
Laulun alkuperäinen nimi on "Mütterlein", ja sen on säveltänyt Gerhard Winkler. Suomenkieliset sanat on tehnyt Helena Eeva salanimellä H. Neva. Joissakin levytystiedoissa suomenkielisen sanoituksen tekijäksi mainitaan ilmeisesti virheellisesti Rauni Kouta eli Reino Helismaa.
Kyllä voi. Kopiointi on maksullista ja hinnat ovat:
Kopiot ja tulosteet
A4-kokoinen arkki, mustav. 0,50 euroa
A3-kokoinen arkki, mustav. 1,00 euroa
A4-kokoinen arkki, värikopio 1,20 euroa
A3-kokoinen arkki, värikopio 2,20 euroa
Laihian ja laihialaisten nuukuudesta kertovat vitsit ovat yhä osa elävää perintöä, ja tämä suullinen perintö on päässyt myös Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Perintöä pitää yllä myös Laihialla vuonna 1992 perustettu Nuukuuren museo. Varmuudella ei tiedetä tämän Laihian maineen syntyhistoriaa, mutta yleisin selitys johtaa nimenomaan 1860-luvun nälkävuosiin, jolloin laihialaisten kerrottiin auttaneen omien kylien köyhiä muttei muualta tulleita kerjäläisiä. Todennäköisesti laihialaisten nuukuusmaine ulottuu kuitenkin vielä pidemmälle historiaan, sillä heidän säästäväisestä elämäntavastaan löytyy tietoa jo 1700-luvulta. Lisää tietoa ja kattavamman selityksen Laihian nuukuusmaineelle löydät esimerkiksi...
Korhonen kuuluu Suomen yleisimpiin sukunimiin. Se on lähtöisin Itä-Suomesta: Savossa Korhosia esiintyi paljon jo 1500-luvun puolivälissä. Muuttoliikkeen myötä nimi levisi, ja Korhosia tavataan 1500-luvun jälkipuoliskolla Rautalammilta, Ruovedeltä ja Pohjois-Pohjanmaalta ja 1600-luvun alusta alkaen Peräpohjolasta ja Kainuustakin. Toisaalta nimellä on sekä etelä- että pohjoiskarjalaisia juuria. Korho tai Korhoin(nen) esiintyy esim. Viipurissa jo 1550-luvulla.
Periytyvät sukunimet vakiintuivat Suomessa käyttöön pikkuhiljaa, Itä-Suomessa aiemmin ja Länsi-Suomessa myöhemmin. Niitä ennen käytössä oli usein etunimeen liitettäviä lisänimiä, jotka saattoivat viitata esimerkiksi ihmisen koti- tai asuinpaikkaan (Hämäläinen, Ahokas) tai ominaisuuksiin...
Ian Rankinin Rebus-sarjan 25. kirja Midnight and blue julkaistaan ennakkotietojen mukaan Iso-Britanniassa lokakuussa. Viimeisimmät Rebus-suomennokset ovat ilmestyneet aikaisintaan alkukielisen laitoksen julkaisua seuraavana vuonna, joten mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, seuraavaa suomennettua Rebusta saa odotella vuoteen 2025.
Sattulan kylän Kiehuvalähde on historiallisen ajan uhrilähde, josta Kanta-Hämeen muinaisjäännösten luettelossa mainitaan löytyneen mm. "kopeekoita ja muitakin rahoja, hopeaa(?)ja neuloja". Lähteen vedellä uskottiin olevan parantavia voimia.
Toivo Kallion Hattulan paikannimiä käsittelevässä teoksessa kerrotaan lähteen nimen perustuvan siihen, että pienistä aukoista pulppuava vesi antaa kiehuvan veden vaikutelman. Mistään lähteeseen liittyvästä tarinasta Kallio ei mainitse.
Kallion mukaan lähteen vettä käytettiin vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä terveysvetenä.
Hattulan lähdekartoituksessa vuonna 2003 lähdettä ei löydetty ja sen arvellaan kuivuneen ojitustöiden seurauksena.
Lähteet:
Mäntylä, Eero: Hattulan historia, 1976.
Kanta-Hämeen...
Tari l. Himalajan puolivuohi on latinaksi Hemitragus jemlahicus, saparoapina on Macaca nemestrina. Pitkäpyrstöja on monia, mm.pitkäpyrstöfasaanit, suku Syrmaticus,
pitkäpyrstökolibrit, suku Trochilus; pitkäpyrstöharlekiinit, suku Psarisomus; pitkäpyrstömuuraat, suku Drymophila; pitkäpyrstöjassanat, suku Hydrophasianus; pitkäpyrstökäet, suku Cercococcyx.
(Lähde: Uusi zoo. 4 : Linnut 1: Juva : WSOY, 1989; Uusi zoo. 5 : Linnut 2, Juva : WSOY, 1989 ja Uusi zoo. 6, WSOY, 1990)
Osoittessa http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/index.shtml kohdassa Nimistöhaku on mahdollista hakea lintujen suomenkielisiä nimiä. Luettelosta löytyvät myös latinankieliset nimet.
Tämä lause on Dostojevskin romaanista Idiootti, sen kolmannesta osasta sivulta 524 (vuoden 2004 painoksessa). Siinä Ippolit Terentjev sanoo näin:
"Mistä hän puhui? Onko totta, ruhtinas, että te olette kerran sanonut, että "kauneus pelastaa maailman"? Hyvät herrat, hän huusi lujaa kaikille, - ruhtinas vakuuttaa, että kauneus pelastaa maailman! Mutta minä olen varma, että tuollaiset leikkisät ajatukset johtuvat siitä, että hän on rakastunut."
Idiootti on suomennettu useita kertoja. Ensimmäinen suomennos on vuodelta 1929. Suomentaja oli V. K. Trast. Muita suomentajia ovat olleet Juhani Konkka, Lea Pyykkö ja Olli Kuukasjärvi. Yllä oleva on Lea Pyykön suomennoksesta.
Tarkoittamasi henkilö saattaa olla Martti Silvennoinen (1924-2002), joka oli radiodokumentin kehittäjä. Hän työskenteli Yleisradiossa ja teki 1950- ja 1960-luvulla matkareportaaseja eri puolilta maailmaa. Yksi hänen kuuluisimmista ohjelmistaan on Lambarenen lääkärin Albert Schweitzerin haastattelu nykyisen Gabonin alueella Afrikassa vuonna 1959. Hän teki muitakin ohjelmia Afrikasta. Ylen Elävässä arkistossa on joitakin hänen ohjelmiaan kuunneltavissa.
Lähteitä:
Martti Silvennoinen SKS:n Biografiakeskuksen Kansallisbiografiassa:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7544
Oinonen, Paavo: Äänet kertovat ja todistavat : teksti, konteksti ja materiaalisuus radiofeaturessa...
Spice Girls: Spice CD-levyä on Helsingin eri kirjastoissa kaikkiaan 23 kappaletta, suurin osa tosin lainassa. Mene vaan lähikirjastoosi kyselemään, voit jättää varauksen tai pyytää levyn kirjastojen väliseksi lainaksi.
Turun kaupunginkirjastosta ei löydy kirjaa, joka käsittelisi naista kaupan asiakkaana. Sen sijaan meillä on paljon kirjallisuutta, jossa yleisesti käsitellään kuluttajakäyttäytymistä ja asiakaspalvelua. Aineistorekisteristä nämä löytyvät esim. asiasanoilla "kuluttajakäyttäytyminen", "ostokäyttäytyminen", "mielikuvat" + "markkinointi" ja "kulutustottumukset". Käsikirjastosta löytyy artikkeliviitteitä CD-ROM tietokannoista naisesta asiakkaana autokaupassa. Asiasanoina voi käyttää esim. "autot"+"myynti"+"naiset" tai "autoilu"+"naiset"+"autot".
Käsitykseni mukaan hyvyys-teema on hyvin monissa kirjoissa. Perinteisessä kaunokirjallisuudessa hyvyys esiintyy usein jaloutena, oikeudenmukaisuutena, uhrautuvaisuutena tai siihen liittyy pelkästään "hyvinä" pidettyjä ominaisuuksia. Modernismissa hyvyyteen ehkä helpommin yhdistyy naivius tai hyvät-pahat-asetelmissa saattaa heijastua vaikkapa kirjailijan poliittinen, yhteiskunnallinen tms. asennoituminen. Toisaalta modernin romaanin henkilö on ehkä monivivahteisempi, ei pelkästään hyvä eikä pelkästään paha. Myös meidän nykylukijoiden odotukset kirjallisuuteen ja aikaisemmasta poikkeava ihmiskäsitys heijastuvat kirjallisuuteen.
Kirjallisuuden hyvistä henkilöistä muistan mm. seuraavat:
Makine: "Ranskalainen testamentti" (siinä hyvä on...
Suhtautuminen lähisukulaisten välisiin liittoihin on ollut historian aikana vaihtelevaa. Joissakin uskonnoissa lähisukulaisten välisiä liittoja on suvaittu, kuten varhaisessa juutalaisuudessa, buddhalaisuudessa ja zarathustralaisuudessa. Esimerkiksi ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan (1. Moos. 20:12) Abraham meni naimisiin sisarpuolensa Saaran kanssa. Joissakin uskonnoissa tällaiset liitot ovat taas olleet kiellettyjä.
Ilmeisesti jo varhaiset ihmiset tunnistivat sisäsiittoisuuden vaarat. On olemassa jonkinlaista todistusnäyttöä siitä, että varhaiset ihmiset pyrkivät välttämään lähisukulaisen kanssa pariutumista.
https://www.cam.ac.uk/research/news/prehistoric-humans-are-likely-to-have-formed-mating-networks-to-avoid-inbreeding...
Annastina nimelle ei suoraan löytynyt nimipäivää virallisista nimipäiväluetteloista. Nimen Anna nimipäivä on suomalaisessa almanakassa 9.12. Nimeä Stina ei löydy suomalaisesta nimipäiväluettelosta, mutta ruotsalaisessa Stinan nimipäivä on 24.7. Voitte juhlistaa Annastinaa vaikka molempina päivinä! Internetistä löytyy myös yksityishenkilön ylläpitämä ”Erikoiset nimipäivät”-luettelo (http://www.etunimet.net/nimipaiva.html), jossa nimen Annastiina nimipäiväksi on merkitty 9.12.
Turun kaupunginkirjastossa ei ole enää paperiluetteloa videoelokuvista, koska luettelosta tulisi niin suuri. Voit hakea videoelokuvia Aino-tietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1116336603
käyttämällä luokkana 84.2 (luokka löytyy hakuvalikosta) ja aineistolajina videota. Haku on syytä rajoittaa tiettyihin vuosiin, koska muuten hakutulos on niin suuri. Uusimmat videot saat esiin rajaamalla haun esim. vuosiin 2004 - 2005.
