Sinä voit lainata kirjoja suomalaisista kirjastoista kaukolainaamalla. Kaukolainaus tehdään oman lähikirjaston kautta, eli mene ruotsalaisen kotikuntasi kirjastoon ja kysy minkälainen käytäntö heillä on.
Kirjastokorttia suomalaiseen kirjastoon et voi saada. Yleensä kirjastokortin saamiseen vaaditaan osoite Suomessa.
Kaavojen etsiminen käsityölehdistä on varsin hankalaa, koska ei ole käytettävissä vuosikertojen hakemistoja. Suuren käsityökerhon mallihausta löytyi kuitenkin, vaikkakaan ei ihan voimistelupuvun nimellä, seuraavia:
Baletti- ja jumppapuku nro 8/2010 (eri kokoja)
Jumppatrikoot, -toppi, -paita, -housut nro 1/2006
Trikoot ja jumppatrikoot nro:t 1/2006, 1/2009, 11-12/2004 ja 8/2012
Vuosikeroja selailemalla voi löytyä toki enemmän. Käsityölehdet löytyvät valitsemalla hakusanaksi käsityö ja rajoittamalla haun sitten lehtiin, http://helmet.fi.
Kollaa oli talvisodan aikana usein uutisissa, mutta ”Kollaa kestää” -sanaparia en sodan ajalta löytänyt otsikoista. Vanhin löytämäni maininta oli Aseveli-lehdessä 7.6.1940 julkaistu artikkeli Kollaan ristin käyttöönotosta:
”Kollaan risti on kunniamerkin tapainen ja kunniamerkkinä Kollaan taistelijat tahtovat sitä kantaakin. Siihen heillä on oikeus, sillä olivathan Kollaanjoen taistelut sotamme kaikkein verisimpiä ja samalla kunniakkaimpia. Kollaanjoki oli nimittäin ainoastaan viivytyslinja, mutta taistelijoittensa erinomaisen kunnon ja sitkeyden ansiosta se muuttui pääpuolustuslinjaksi. Jo joulukuussa vakuuttivat siellä aseveljet toisilleen: ”Kollaan täytyy kestää - ja Kollaa kestää”, ja niin se kestikin sodan viimeiseen hetkeen saakka...
Suomalaisista jouluperinnekirjoista ei löytynyt täytekakkua. Se ei liene perinteenä meillä kovin vanha, eikä näytä liittyvän mihinkään tiettyyn alueeseen Suomessa. Paljon jouluisia täytekakkureseptejä kuitenkin löytyy, mm. tämä suklaakakkuresepti Marttojen sivuilta:
https://www.martat.fi/reseptit/kaikkien-aikojen-suklaakakku/
Kirjasi kuvaus muistuttaa Tammen kultaiset kirjat -sarjan kirjaa 47 "Onnellinen perhe", vaikka kaikki yksityiskohdat eivät täsmää.
Kirjassa tyttö viettää syntymäpäivää, kakussa on kuusi kynttilää, ja hän saa lahjaksi polkupyörän. Isä menee autolla työhön yhdessä naapurin kanssa. Äidin kotipuuhia kuvataan paljon.
Amerikkalainen alkuteos on nimeltään "Happy Family", tekijöiksi on merkitty Corinne Malvern ja Nicole. Alkuteoksen kuvitusta löytyy näillä hakusanoilla internetistä.
Jos kyseessä ei ole tämä kirja, kannattaa katsoa Kirjasammosta kansikuvia muista Tammen kultaiset kirjat -sarjan kirjoista: Haku | Kirjasampo.
Tilastokeskuksen tutkintorekisteri sisältää tietoja tutkinnon suorittaneista. Tutkintorekisterin perustana on vuoden 1970 väestölaskennassa kerätyt tutkintotiedot, joita päivitetään vuosittain. Henkilöiden nimiä ei tietosuojasyistä paljasteta, ja ennätysten tekijöiden suorittamien tutkintojen kappalemäärätkään eivät valitettavasti ole yksiselitteisesti laskettavissa rekisterin pohjalta. Samalle henkilölle on esimerkiksi voitu aikoinaan merkitä tutkinnoksi myös erillisten osaamisalojen suorittaminen. Lisäksi rekisterin varhaisimmat tiedot suoritetuista tutkinnoista eivät ole yksiselitteisesti tulkittavissa.
Hilkka Norkamon suomenkielinen sanoitus "Daavidin on kaupungissa" sisältyy nuottiin "100 joululaulua : lapsi-, nuoriso- ja naiskuorolle. 4. osa, Liettua, Venäjä, Romania, Ranska, Englanti, Skotlanti" (Modus Musiikki, 2001). Säkeistöjä on neljä."Once in royal David's city" -laulun alkuperäinen sanoittaja on Cecil Frances Alexander. Laulun on säveltänyt Henry John Gauntlett. Alkuperäisessä sanoituksessa ei ole kohtaa "Jolly gentlemen in coats of red", vaan 1. säkeistö päättyy säkeeseen "Mary was that mother mild, Jesus Christ her little child". Suomenkielinen sanoitus päättyy: "Äiti tuo on Maria, Jeesus Kristus poikansa."
Kirjaa näyttää löytyvän ainakin ruotsalaisista kirjastoista: Huddinge, Gävle ja Jönköping. Voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.https://libris.kb.se/bib/n2vrxm0gl63mqjzp
Vaikuttaa siltä, että kotona tehtäviä harjoituksia ei pidetä yleisesti toimivana napsusormen hoitona. Esimerkiksi Käypä hoito -suosituksissa ei mainita kotona tehtäviä kuntoutusliikkeitä.Joitain tutkimusartikkeleita fysioterapiasta löytyy, esimerkiksi:The role of physiotherapy in the treatment of chronic trigger finger—a case reportOutcome of corticosteroid injection versus physiotherapy in the treatment of mild trigger fingersPhysical therapies for the conservative treatment of the trigger finger: a narrative reviewPhysiotherapy Intervention for Trigger Finger: A Combination of Ultrasound and Exercise Therapy to Improve Functional ActivitiesMielestäni artikkeleissa ei kuitenkaan käsitellä kuntoutusliikkeitä, vaan fysioterapialla tässä...
Ei liene olemassa mitään aivan yksinkertaista hakutapaa, jolla saisi esiin kaikki klassisen musiikin videot ja vain ne, sillä kirjastojen tietokannoissa musiikkia ei ole jaettu klassiseen ja populaarimusiikkiin, vaan nämä kumpikin koostuvat monista musiikinlajin mukaisesta alaluokasta. Saadaksesi mahdollisimman kattavan tuloksen kysymykseesi joudut siis tekemään useampia hakuja.
Jos lähdet liikkeelle pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistohausta (osoitteessa http://www.libplussa.fi), voit ensin rajata materiaalin videokasetteihin ja kokeilla sitten hakua erilaisilla asiasanoilla (esim. oopperat, sinfoniat, konsertot jne.).
Saadaksesi vielä kattavamman tuloksen voit kokeilla asiasanojen sijasta myös hakua luokan mukaan (joskin...
Tilastokeskus kerää kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta tietoa myönnetyistä rakennusluvista. Oulun kaupunginkirjastossa on Tilastokeskuksen julkaisu Myönnetyt rakennusluvat 2005, elokuu, mutta siinä on vain koko maata koskevat tiedot. Kunta- ja seutukuntatason tilastoista saa tietoa Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelusta, sähköposti: oulu@tilastokeskus.fi, puhelin: (08) 535 1410, faksi: (08) 535 1430.
Sopivia kirjoja ovat mm. seuraavat teokset: Retkeilijän kiviopas (Geologian tutkimuskeskus 2004); Taipale, Kalle: Kivet (Wsoy 1995) sekä Virkkunen, Marjatta: Suomen kivet (Edita 2001).
Mitä isompi kirjasto sitä kattavammat kokoelmat yleensä ovat. Helsingissä suurin ruotsinkielinen ja englanninkieleinen kokoelma on Pasilan pääkirjastossa. Siellä on myös kirjoja lukuisilla muilla kielillä. Lisäksi Töölön ja Rikhardinkadun kirjoistoissa on aika mukavat kokoelmat näillä kielillä. Myös Itäkeskusken kirjastossa on panostettu ulmomaankieliseen aineistoon.
Otto Kotilaisen (1868 - 1936) teosluettelon mukaan laulu Jouluyö on vuodelta 1902.
Laulu alkaa sanoilla Tyyni on ilta jääpuvussaan. Laulu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1907 kokoelmateoksessa Det sjungande Finland = Suomen sävelistö 4. Tuorein nuottijulkaisu laulusta on Bells-kustantamon Suomalainen joulu -sarjassa (2006).
Laulutekstin tekijästä Aapo Kohosesta löytyi tietoa vain elinvuodet: 1864 - 1930.
Lähteet:
Otto Kotilaisen teosluettelo
Tuomas Piiroinen: Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto (951-692-303-8).
Kysymäsi elokuva on :TEOS Noiduttu / directed by Alfred Hitchcock ; screenplay by Ben Hecht ; based on a novel by Francis Beeding ; music by Miklos RozsaJulkaisutiedot Vantaa : Scanbox Entertainment Finland, [2002]ULKOASU 1 DVD-levy (107 min) : mv.Elokuva on vuodelta 1945. Pääosissa ovat Gregory Peck ja Ingrid Bergman.
Rainer Maria Rilken runokokoelmasta Hetkien kirja: runoja vuosilta 1899-1908 löytyy runo nimeltä Syksy. Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 (tai kirjaston kotisivulta http://www.jkl.fi/kirjasto valitsemalla ylhäältä Aineistohaku)
