Rosa Liksom on tullut tunnetuksi lyhyen proosan taitajana. Kreisland on Liksomin ensimmäinen romaani joka rakenteellaan ja kerrontatavallaan mukailee perinteistä "suurta suomalaista romaania". Aiheenakin on Suomen maaseutu ja sen ihmiset. Moniäänisyytensä vuoksi sitä on verrattu Joel Lehtosen Putkinotkoon, kerronnassaan mm. Kalevalaan, raivaajahenkisyydessään Heikki Turusen romaaneihin ja henkilögallerialtaan Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppiin. Mutta onko romaanissa viittauksia tai suoria lainauksia klassikkoihimme? Sen todistaminen vaatii sekä Kreislandin että "merkkiteosten" huolellista lähilukua ja vertailua.
Edit Polónin säveltämä laulu Vanha Sanna sisältyy Ossi Ahlapuron esittämänä CD-levyyn Enkelten laulut II : hyvän olon hitit (2012). Levy on lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Voitte tilata levyn omaan lähikirjastoonne.http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2164402__S%22vanha%20sanna%22__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
1980-luvulla Inarissa toimi lentotaxi R Raumala. Lentokapteeni Reijo Raumala ( 23.12.1942 – 23.8.2017) kuljetti poromiehiä, kullankaivajia, kalastajia, virkamiehiä, tutkijoita, turisteja ja monenlaisia kulkijoita erämaahan, tuntureille ja järville sekä vei tavaraa ja ruokaa paikkoihin, joihin muilla kulkuneuvoilla ei ollut asiaa.
Finnasta ts. arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelusta löytyvät kirjat ja artikkelit
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sigrid+schauman&type=AllFie…
Esimerkkejä hakusanalla "Sigrid Schauman" löytyneistä artikkeleista:
Schauman, S. (1952). Birger Kaipiaisen näyttely: Birger Kaipiainens utställning. Arkkitehti, 9, pp. 167-169.
Schauman, S. (1959). Sam Vannin "Contrapunctum" = Sam Vannis "Contrapunctum. Arkkitehti, pp. 142-144.
Lisää:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sigrid+schauman&type=AllFie…
Myös teoksen Granbacka, C. & Kasvio, L. (2019). Taide ja tunteet: Sigrid Schaumanin elämä lähteisiin kannattaa tutustua.
Voisiko kyseessä olla jokin muistovärssy, joka on jäänyt vahvasti mieleesi? Kyselin runosta Suomen kirjastojen yhteiseltä tietolistalta, mutta kukaan ei muistanut runoa ja sen tekijää.
Runon kaltaista kuvastoa on muuten käytetty Kaija Koon kappaleessa "Minun tuulessa soi", mutta se on julkaistu vasta vuonna 1998:
https://genius.com/Kaija-koo-minun-tuulessa-soi-lyrics
Kannoston Asimov-suomennoksista en valitettavasti löytänyt nollatta pääsääntöä eksplisiittisesti muotoiltuna. Teräsluolat tosin sisältää jonkinlaisen viittauksen ensimmäisen pääsäännön yläpuolella olevan säännön mahdolliseen olemassaoloon: "Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä, Baley ajatteli katkerasti, ellei hän kykene keksimään tapaa todistaa, että se sittenkin on tämän parhaaksi." Varhaisin vastaani tullut selkeästi sanallistettu suomenkielinen nollas pääsääntö on Pekka Markkulan suomentamassa kirjassa Robotit ja imperiumi:
Daneel sanoi: "On olemassa voimakkaampi laki kuin ensimmäinen pääsääntö, joka sanoo: 'Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä toiminnasta pidättäytymällä aiheuttaa sille vahinkoa.' Minä nimitän sitä...
Kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, toimittanut Niklas Bengtsson vuonna 1997, kerrotaan, että Mystery Club -sarja on julkaistu tekijänimellä Fiona Kelly, eli nimen takana on useampia kirjailijoita. Mainitussa kirjassa on tietoa sarjasta kuuden sivun verran. Kysy kirjaa lähimmästä kirjastosta.
Kirjaston kokoelmissa olevista teoksista ja julkaisuista voivat asiakkaat tehdä yksityiseen käyttöön muutaman kopion tekijänoikeuslain 12 §:n perusteella seuraavasti:
Kirjalliset teokset Ei rajoituksia.
Kuvataiteelliset " Ei rajoituksia.
Sävellysteokset Ei rajoituksia.
Elokuvateokset Ei rajoituksia.
Muut audiovisuaaliset teokset Ei rajoituksia.
CD-ROM/DVD-ROM eli romput Tallenteella olevia teoksia saa
kopioida kuten alkuperäisiäkin
teoksia. Tallenteella olevia tie-
tokoneohjelmia tai tietokantoja
ei saa kopioida.
Verkkoteokset ja -julkaisut Ei rajoituksia, jos kohteena ei...
Varauksia teokselle on yhteensä 27 ja olet varausjonossa neljäntenä. Jos oikein tulkitsin teoksen, jota tarkoitat, sinulla pitäisi olla mahdollisuuksia saada teos parin viikon kuluttua. Tosin ei ole mahdollista luvata, että ihmiset palauttaisivat aineiston määräaikaan mennessä takaisin kirjastoon.
Runo ”Ihmisiä kidutetaan kaiken aikaa” on ilmestynyt Tiaisen kokoelmassa ”Vallan Casanovat” (WSOY, 1979) sivulla 13.
Runo ”Silmien peitot” on puolestaan Levolan runoteoksesta ”Valovuodet” (Weilin + Göös, 1985), josta se löytyy sivulta 75.
Runo ”Juon mielelläni kahvia ison tavaratalon baarissa” on sitten peräisin Rauhalan kokoelmasta ”Joki virtaa nyt eikä liiku” (Otava, 1969) sivulta 19. Se on julkaistu myös Rauhalan teoksessa ”Valossa näkyy kirjoitus: runot 1967-1976” (Otava, 1977) sivulla 80.
Nyt kesälomakaudella ei välttämättä ole paikalla kysymykseen vastaamassa kirjastonhoitajaa, joka olisi perusteellisemmin tutustunut Venny Kontturin teoksiin ja pystyisi henkilökohtaisen lukukokemuksen pohjalta vastaamaan. Kirjastojen Kirjasampo.fi-kirjallisuusverkkopalvelussa (www.kirjasampo.fi) on kuvaukset useammasta hänen teoksestaan. Palvelussa voi tehdä haun kirjailijan nimellä. Venny Kontturin tuotannosta löytyy kuvaukset viidestä romaanista ja kahdesta pakinakokoelmasta.
Tuon ajan puhallinorkesterista on vähän mainintoja, ja erillistä historiikkia orkesterin toiminnasta ei ole tehty. Tuomiokirkkoseurakunnan kanttorin (sähköposti 5.7.2020) mukaan "Jorma Svanströmin aktiivisen toiminnan myötä orkesteri oli hyvin aktiivinen tuolloin aikoinaan". Myös puhallinorkesteri Apollo on perustettu tämän Tuomiokirkon puhallinorkesterin jäänteistä. Apollon kotisivut: https://www.apollo-orkesteri.fi/
Lisäksi joitakin potentiaalisia lähteitä:
Rumpali Mikko Virton kotisivuilla on lyhyesti kerrottu, että Tuomiokirkon puhallinorkesteri oli "tasokas": https://virto.fi/contents/?page_id=300
Joitakin jäsenistöä luetellaan DDT Jazzbandin muistelma-artikkelissa: http://...
Uusin jonka löysin Helmet-kirjastojen kokoelmasta oli tämä Suomi-englanti-suomi –sanakirja, jonka viimeisin eli 19. painos on ilmestynyt 2015.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2045669?lang=fin
Tarkoitat ilmeisesti Joh. K. Lindstedtin toimittamia "Laululippaita", joista ensimmäinen on julkaistu vuonna 1905. Niihin ei ole olemassa vastaavia nuottipainoksia, vaan laulujen nuotit täytyy etsiä erikseen laulu kerrallaan.
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi/
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu aiemmin "Laululipasta" koskevaan kysymykseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoja-kirjasta-laululipas-1-1912?langua…
Varausten peruminen ja muuttaminenVoit peruuttaa tai muuttaa varauksesi itse Helmet-verkkokirjastossa. Muutosten tekeminen onnistuu Varaukset-osiossa kunkin varauksen kohdalla Muokkaa-linkistä.Tee näin:Kirjaudu verkkokirjastoon ja avaa Oma tili -valikko. Varaukset-välilehdeltä näet voimassaolevat varauksesi.Napauta muokattavan varauksen kohdalta Muokkaa-linkkiä. Peruuta varaus napauttamalla sen kohdalle rasti ja napauta Peru valitut varaukset -painiketta. Varaus peruuntuu lopullisesti.Vaihtoehtoisesti voit myös soittaa varauksen noutokirjastoon ja pyytää henkilökuntaa perumaan varauksen puolestasi. Tätä kautta en valitettavasti pysty varaustasi perumaan.Lähde: https://helmet.finna.fi/Content/asiointi-verkkokirjastossa#peru-varaus
Kyseessä on kaiketikin Paul Févalin pieni kertomus "Laulu päärynäpuusta". Runon on suomentanut arvoitukseksi jäävä Leo E-nen.Voit lukea sen esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoimasta Kyläkirjaston kuvalehdestä 11/1913:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/870977?term=Laulu%20p%C3%A4%C3%A4ryn%C3%A4puusta&page=13Tai digitoidusta Seura-lehden numerosta 4/1926.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/757687?term=Leo%20E-nen&page=23Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (toi. Satu Koskimes ja Juha Virkkunen, 1996, s, 598)https://finna.fi/Record/helmet.1087993?sid=5237910838
15.1.2003 Finnpanel julkaisi tuoreen tutkimuksen television katselusta Suomessa.
Yli 10-vuotiaat suomalaiset katsoivat televisiota vuonna 2002 päivittäin keskimäärin 2 tuntia ja 51 minuuttia. Katseluaika kasvoi edellisvuoteen verrattuna 2% (4 minuuttia). Lisääntynyt katselu kertyi ns. "prime time"
aikaan (klo 18-23) erityisesti mieskatsojien toimesta.
Amerikkalaiset katsovat televisiota yli 4 tuntia päivässä.
http://www.csun.edu/~vceed002/health/docs/tv&health.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on suosittu ja se on vakiinnuttanut asemansa suomalaisen kirjastopalvelun alalla. Palveluun tulee vuosittain aina hieman enemmän kysymyksiä kuin edellisvuonna, vuonna 2004 lähetettiin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta vastaus 3514 kysymykseen. Asiakkailta tullut palaute on yleisesti ottaen varsin positiviista.
Kirjastot.fi-sivuston Kysy kirjastonhoitajalta on suomalaisten kirjastojen yhteinen tietopalvelu ja se on tässä muodossaan toiminut vuodesta 1999 alkaen. Mukana on tällä hetkellä, vuoden 2005 alussa, 34 yleistä kirjastoa ja 2 erikoiskirjastoa. Tänä vuonna suunnitelmissa on testata, kuinka palveluun voitaisiin yhdistää chat-tietopalvelu.
Tietoa verkkotietopalvelusta yleensä löytyy Kirjastot.fi-...
Aino Ukkalan selkokielelle mukauttama, Yrjö Kokon ihanainen tarina ”Pessi ja Illusia” (Ilias, 2004) löytyy tosiaankin pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista. Mutta kirjaa on toki lähellä Janakkalaa ainakin seuraavissa kirjastoissa: Hyvinkäällä niin pääkirjastossa kuin Hakalan kirjastossa, Riihimäellä sekä Hämeenlinnassa. Saatavuustietoja pääset kätevästi tarkistamaan vaikkapa Frank-monihaun kautta: http://monihaku.kirjastot.fi/ > maakuntakirjastoalueet > valitse kirjastot: Kanta-Häme ja kaikki > tekijä: ukkala, aino, nimeke: pessi ja illusia > hae.
Hämeenlinnan seudun kirjastot tekevät yhteistyötä. Janakkalan kunnankirjasto kuuluu esimerkiksi Hämeenlinnan ja Lammin kirjastojen kanssa samaan Vanajanverkkoon, jonka...
Kyseinen sitaatti on Jorge Luis Borgesin novellista Baabelin kirjasto (La biblioteca de Babel), jonka on suomentanut Matti Rossi toimittamaansa teokseen Kolmas maailma : uutta proosaa espanjankielisestä Amerikasta (Tammi, 1966).Rossin suomennoksessa sitaatti kuuluu näin: "Varma tietoisuus siitä että kaikki on jo kirjoitettu tuhoaa meidät, tekee meistä pelkkiä olettamuksia. (s. 110).
