Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on yhteinen lainaoikeus. Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastosta saadulla kirjastokortilla voi lainata aineistoa mistä tahansa näiden kirjastojen toimepisteestä, myös jostakin toimipisteestä toiseen lähetettyä ja kuntarajan ylittänyttä aineistoa.
Mainitut kirjastot eivät lähetä lainattavaksi tarkoitettua aineistoa yli kuntarajan, jos aineisto on merkitty pikalainaksi. Myöskään cdromeja, videoita ja dvdlevyjä ei lähetetä yli kuntarajan.
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan Osvald Eelan teos "Pioneereina talvisodassa : Säkylän ja Köyliön miesten kokemuksia Summassa, Viipurissa ja Tolvajärvellä" on ilmestynyt vuonna 1980.
Julkaisijoina on mainittu [Köyliön maataloustuottajain yhdistys] : [Säkylän jakokunnat] : [Summan muistorahasto, jakaja] , [1980] (Kokemäki : Risteen kirjap.)
Teos on ollut siis monen toimijan yhteisjulkaisu.
Fennican nettiosoite: https://finna.fi
Aale Tynni suomensi William Shakespearen Sonetin 34 ensimmäisen rivin näin:”Siis miksi kauniin päivän lupasit,(niin että lähdin matkaan ilman viittaa…)” Kirsti Simonsuuren suomentamana sama kohta kuuluu seuraavasti:”Miksi lupasit niin aurinkoisen päivän,(sait minut matkustamaan ilman viittaa…)” William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 1965)Kirsti Simonsuuri: Nautintojen ajan aarre : William Shakespearen Sonetit (runojen suomennokset Kirsti Simonsuuri, 2005)
Fennican (http://finna.fi ) mukaan opaskoirista on julkaistu vain pari kirjaa:
Juha Herttuainen: Opaskoirat, 1998 sekä
Helena Meripaasi: Koiranvirkoja : suomalaisia työ- ja harrastuskoiria, 2004.
Molemmat kirjat kuuluvat Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Lisäksi Opaskoirayhdistys r.y julkaisee Opaskoira-vuosikirjaa ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Valjaissa : Opaskoirayhdistys ry:n tiedotuslehteä. Lehti on ilmestynyt aiemmin nimillä: Opaskoira-uutiset ja Peesi.
Opaskoira-vuosikirjaa löytyy Kokkolan kaupunginkirjastosta lähes kaikki numerot vuodesta 1983 alkaen.
Internetistä löytyy seuraavat sivut, joilla on tietoa opaskoirista:
http://www.opaskoirayhdistys.fi/
http://www.opaskoirakoulu.fi
Lähdeteosten anti Uma-nimestä ja sen taustasta on valitettavan niukka.
Suomessa Uma on kutsumamuoto nimestä Ulla-Maija. Hindulaisuudessa Uma on jumalatar, jota pidetään jumala Shivan vaimon Devin ruumiillistumana. Nimi merkitsee armollista.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Uma-nimen on saanut myös muutama mies, mutta maskuliinisen Uman taustaa en onnistunut selvittämään. Suomessa etunimiksi käyttöön otetuissa intialaisten jumalien nimissä on tosin muitakin, joita on annettu sekä miehille että naisille (esimerkiksi aurinkojumalatar Suryan nimi on ollut suositumpi miehen kuin naisen nimenä), joten mitään erillistä alkuperää sillä ei ehkä olekaan. Kenties nimen antajat ovat pitäneet sen muita ulottuvuuksia feminiinistä taustaa...
Kirjapainolakko alkoi keskiviikkona 8.3. ja päättyi kolme viikkoa myöhemmin (29.3.). Tänä aikana ei painettu lainkaan sanoma- eikä aikakauslehtiä. Television ja radion ohjelmatietoja julkaistiin oikeastaan vain sanoma- ja viikoittain ilmestyvissä aikakauslehdissä. Koska aikakauslehdetkin pyrittiin pitämään sisällöltään niin ajankohtaisina kuin mahdollista, tulevia numeroita ei yleensä painettu varastoon, toisin kuin sellaisia lehtiä, joiden sisältö oli mahdollista lyödä lukkoon jo paljon ennen ilmestymispäivää. Niinpä kirjapainolakon aikana ilmestyi vain näitä ennakkoon painettuja, ohjelmatiedoista piittaamattomia lehtiä (esimerkiksi Aku Ankka -lehden maaliskuun numerot tulivat normaalisti - lakko vaikutti vasta huhtikuun lehtiin). On siis...
Varsinkin isot kirjastot on nykyään pakotettu kilpailuttamaan hankintansa ja siitä voi seurata ongelmia ns. suorien ostojen tekemiseen. Periaatteessa ei kuitenkaan ole mitään estettä sille, että tarjoat levyänne kirjastoon. Kannattaa kuitenkin varautus kysymykseen siitä, onko levy ns. kaupallisessa jakelussa. Useimmat kirjastot ostavat levynsä pääosin tietyn vähittäismyyjän kautta myös silloin, kun kilpailutuspakkoa ei ole ollut. Voi siis käydä niin, että jos levyäsi saa kaupan kautta, sitä ei osteta suoraan.
Suurin ongelmasi on kuitenkin tavoittaa ne kirjastot, jotka ehkä levyn voisivat ostaa. Tässä pari vinkkiä. (
1) Pelkkä soitto ei riitä, aniharva ostaa mitään pelkän puhelilmessa kehumisen perusteella.
(2) Jos tavoitteena on ensi...
Kallion kirjastossa saa monenlaista opastusta mm. kirjastojen e-aineistojen käyttööbn, katso alla oleva linkki kirjastojen opastuksiin. Opastuksiin pitää varata aika. Kalliossa päivystää myös Digitalkkari muutamana päivänä ja myös Enter ry antaa opastuksia. Luentosarjassa annetaan vinkkejä laitteiden valinnasta ja julkisen hallinnon palveluista.
Linkki Helsingin kaupunginkirjaston opastuksiin:
http://www.helmet.fi/download/noname/%7BB4182409-B245-4BC0-9176-9A6F22A…
Tietämättä tarkemmin, mistä "piirustusmalleista" on kysymys, kysymykseen on mahdotonta vastata. Lähtökohtaisesti myös piirtämällä tehty malli voi nauttia tekijänoikeuden suojaa, jos se on omaperäinen (esimerkiksi yleistä sydämen muotoa ei kukaan voi omia itselleen). Jos kysyjä ottaa sähköpostitse yhteyttä tarjoten lisätietoja, voin yrittää vastata täsmällisemmin.
Heikki Poroila
Aihepyyntösi on aika laaja. Kun katsot maakuntakirjastojen monihaun avulla (http://www.kirjastot.fi -> Monihaut) esim. asiasanalla asiakaspalvelu ja valitset Rovaniemen kirjaston ( tai minkä muun tahansa), saat yli 200 viitettä, mutta niistä varmaan löytyy etsimääsi aiheeseen sopivia perusteoksia.
Näin löydät mm. kirjat: Havunen, Risto Uusi näkökulma asiakkaaseen : oivaltamisen kautta tuloksiin, 2000 ja Lahtinen, Jukka Asiakaspalvelu, 1994.
Valitettavasti en löytänyt sellaista.
Idea olisi kyllä toteuttamisen arvoinen. Toivottavasti joku ryhtyy keräämään reseptikokoelmaa tuolla periaatteella.
Keittokirjojen sisällysluetteloista voi metsästää kaupungien mukaan nimettyjä ruokia.
Samoin netin ruokaohjesivustot antavat hakea myös ruokalajin nimellä.
Suomen eri maakunnilla on olemassa maakuntakukkia, -kiviä, -kaloja jne. Samoin Suomelle on nimetty kansalliskukka (kielo), kansalliseläin (karhu) ym. Yksittäisllä kunnilla tai kaupungeilla ei tällaisia ole. Oman maakuntasi Keski-Pohjanmaan tunnukset löydät maakuntaliiton sivuilta osoitteesta http://www.keski-pohjanmaa.fi/tunnukset.html.
Kappale löytyy ainakin seuraavista nuottikokoelmista:
Popular piano solos. Book 2, c1979
Movie hits : Level five, c2004
Suuri pop-toivelaulukirja 3, 2007
Lauri Viidalla on lyhyt nelisäkeinen runo "On ja ei", joka sopii muuten kuvaukseesi, mutta siinä ei ole ötököitä, vaan sanojat ovat "on" ja "ei". Siinä ei myöskään sanota "tokko, tokkohan", vaan "onko, onkohan" ja "eikö, eiköhän". Tarkoitatko ehkä sitä? Se sisältyy esimerkiksi Lauri Viidan Koottuihin runoihin.
En tiedä, mistä kiikastaa. Pitäisi kyllä toimia, kun asiakkaalla on helmet-kortti. Kannattaa kysyä asiaa oheisista sähköpostiosoitteista, valinta riippuu siitä, millä ohjelmalla luette Ellibs: tuki@ellibs.com tai käytä Ellibs-kirjaston Anna palautetta -lomaketta.
OverDrive: helmet.overdrive.tuki@hel.fi. Sieltä löytyy tällaisiin ongelmiin asiantuntemus.
Sadun saaret -näyttelyn yhteydessä vuonna 2003 julkaistu samanniminen kirja sisältää artikkelin Tove Jansson ja saaret, josta löytyy runsaasti saariaiheisia Jansson-sitaatteja. Pitäisin luultavana, että etsitty teksti - tai ainakin sen lähde - löytyy näiden joukosta.
Tässä muutama tärkeimmistä Janssonin saarisitaattien lähteistä:
Muumipappa ja meri
Kesäkirja
Tove Jansson, Ön. - Turistliv i Finland, 1961
Tove Jansson & Tuulikki Pietilä, Haru, eräs saari
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Sain kaksi hyvää vaihtoehtoa vastaukseksi. Voisikohan se ohjelma olla nimeltään Mysteriet på Greveholm. Sarjan jaksot olivat kuulemma parilla eri vhs-
kasetilla. Toinen vinkki oli Besökarna (eng The Visitors), aika tunnettu ruotsalainen nuorille suunnattu kummitustaloelokuva 1980-luvun lopulta: https://www.imdb.com/title
/tt0094730/ Toivottavasti näistä ajatuksista oli sinulle apua.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Ruotsin vallan ajan muotokuvamaalauksen kohteita ja taiteilijoita voi yrittää selvittää seuraavien teosten avulla:
1) Ahrenberg, Jac: Porträtt och porträttsamlingar i Finland, 1896.
2) Meinander, K.K.: Finländska porträtt under 1700-talet, 1900.
3) Meinander, K.K.: Porträtt i Finland före 1840-talet
I-II, 1931. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Linda-yliopistokirjastojen yhteisluettelosta, jota voi käyttää kirjastojen työasemilta.
