Kuluttaja-lehti on testannut vuonna 2007 (lehden numerossa 5, s. 17-19) proteiinipatukoita. Lehti testasi 12 patukkaa, mutta selvitti vain niiden hiilihydraattimäärän, ei pelkkiä sokereita. Testin mukaan patukoiden hiilihydraattimäärät sataa grammaa kohden vaihtelivat 23:sta 61:een.
Mtv:n Kevyesti testattu -blogi testasi viisi proteiinipatukkaa. Niissä oli sokereita 2-28 grammaa 100 grammaa kohden:
http://blogit.mtv.fi/kevyestitestattu/2013/05/03/patukat-syynissa/
Sokereiden määrä patukkaa kohden vaihtelee siis suuresti, eikä keskimääräinen määrä ehkä kerro kovin paljon.
Laskusi on varmaankin koulutehtävä. Apua sen ratkaisemiseen kannattaa kysyä opettajalta.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta ei löydy juuri sinun erikoisalaasi liittyvää kirjallisuutta. Kokoelmistamme löytyy kuitenkin useita teoksia hakusanoilla koulutus ja laatu esim. teokset Oppimisen ja laadun kiasma (1998) ja Syrjäläinen, Arvioinnin avulla laatua kouluihin (1997). Olisikohan näistä apua?
Asiasanoilla laatu, mittaus, mittarit löytyy mm. teos Mittaamisen parantaminen (1999), jossa kerrotaan yleisesti laadun mittareista. Myös artikkelitietokanta Aleksista kannattaa etsiä samoilla hakusanoilla.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) ...
Runot ja aforismit ovat jo kirjallisuudenlajina yleensä aika syvällisiä ja pohtivia. Tässä kuitenkin joitakin vinkkejä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen sivustolla esitellään Timo Salon toimittama Tiedeaforismikirja. Myös esittelystä voi lukea kirjan aforismeja:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Pienten_lajien_maailmat_mita_aforismi_ti(130445)
Eeva Kilven uusi Sininen muistikirja (2019) sisältää kustantajan mukaan ajatuksia, päiväkirjamerkintöjä ja aforismin kaltaisia oivalluksia. Sinisen muistikirjan sivut täyttyvät olemassaoloa, rakkautta, luontoa, vanhuutta ja yksinäisyyttä koskevista pohdinnoista.
https://www.wsoy.fi/kirja/eeva-kilpi/sininen-muistikirja/9789510439432
Runot,...
Opintopolusta ei löytynyt oppilaitoksia, jotka järjestäisivät akupunktiokoulutusta.
Koulun valinnasta on tietoa Akupunktioammattilaiset.fi -sivustolta
https://akupunktioammattilaiset.fi/koulutus/akupunktiokoulun-valinta/
Yksityisiä kouluja löytyy useita. Tässä muutamia. Lisää löytyy verkkohaulla akupunktiokoulutus.
Kiinalainenlaaketiede.fi
https://kiinalainenlaaketiede.fi/akatemia/akupunktiokoulutus/ https://kiinalainenlaaketiede.fi/akatemia/haku/
Keski-Pohjanmaan kansanopisto https://www.kpedu.fi/hakijalle/koulutustarjonta/koulutus/akupunktiohoitaja-kiinalaisen-l%C3%A4%C3%A4ketieteen-ja-akupunktion-perusteet_(l4014)
Jyväskylän Akupunktioklinikka
https://siriussilta.fi/uusi-akupunktiokoulutus-alkaa/
Suomen Neijing-koulut
https://...
Hei!
Kansallisarkiston Astia-palvelusta löytyy digitoituja vankiluetteloita kyseiseltä ajanjaksolta. Arkistosta löytyvän kokoelman nimi on Kruununvankilain vankiluettelot. Hakupalvelu löytyy osoitteesta Etusivu - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia (narc.fi) Käytä haussa termiä vankiluettelot, jonka lisäksi kannattaa perään laittaa vielä vuosiluku, esim. 1850. Muuten hakutulos paisuu liian suureksi. Luettelot jakautuvat vankiloittain, mikä helpottaa hieman aineiston tarkastelua.
Teos-ehto PIKI-verkkokirjaston tarkennetussa haussa etsii tietoja myös alanimekkeistä ja osakohteista. Kysymyksessä esitetyssä hakutuloksessa on kyse juuri tällaisista osumista:
- A tribute to Korngold sisältää kappaleen Songs to words by William Shakespeare op.31.
- Otello [Videotallenne] : opera in four acts : based on Shakespeare's tragedy
- Itse valtiaiden 2. tuotantokaudessa on Esko Shakespeare -niminen jakso
Shakespeare-filmatisointeja etsittäessä hakuehto Shakespeare tulee kirjoittaa Tekijä-kenttään:
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/Search?p_p_state=normal&p_p_lif…
Hotelliluokituksesta löytyy tietoa kirjasta
Hotellivaraukset : majoitusala tutuksi / Mirja Rautiainen, Mika Siiskonen
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1977325__Shotellivaraukset…
Lisää tietoa kansaivälisistä hotellien luokitusjärjestelmistä löytyy esim. seuraavilta sivuilta:
http://www.hotelstars.eu/en/ - HOTELSTARS.EU
http://www.hotelstars.eu/userfiles/files/en/downloads/Criteria_2010-201… - Luokitus, PDF
http://www.hotelstars.org/ - HOTREC
http://www.hotelstars.eu/userfiles/files/en/downloads/21_HOTREC_princip… - 21 HOTREC principles, PDF
Hei,
Kansalliskirjasto on digitoinut Savon Sanomia tähän mennessä vasta vuosilta 1907-1910, joten digitoitua lehteä ei valitettavasti ole vielä saatavana, mutta Savon Sanomia löytyy mikrofilmattuina vuodesta 1908 eteenpäin mm. Kuopion kaupunginkirjastosta, josta voi myös pyytää filmejä/kopioita kaukolainaksi. Tässä linkki kirjaston kaukopalveluun.
http://kirjasto.kuopio.fi/Kaukolainat
Nämä hahmot esiintyvät Topo Taviomaan kirjoittamassa ja Camilla Mickwitzin kuvittamassa satukirjassa Kapina Karhumaassa (Sanoma, Lasten oma kirjakerho, 1977). Topo Taviomaa on kirjailija Ilmari Ihalaisen salanimi.
Wikipedian mukaan suomalaisia taidemaalareita, joiden nimeen sopisivat alkukirjaimet H. ja W. ei juuri ole. Helena Westermarck (1857-1938) olisi elinaikansa puolesta mahdollinen, mutta ilmeisesti keuhkotauti esti häntä maalaamasta enää 1900-luvun puolella. Jos "H. W." taas ei ole suomalainen, etsittävä alue laajenee dramaattisesti. Nopeasti samaa Wikipediaa tutkimalla ei tosin sopivia ehdokkaita löydy ainakaan pohjoismaista eikä myöskään muista Euroopan maista, joiden kieliin W sisältyy. Jos kyseessä on ns. amatöörimaalaus, nimikirjainten takana olevaa ihmistä voi olla mahdoton jäljittää.
Tällaisissa jäljitystapauksissa - jotka varmaan sujuisivat taidehistorian erikoisasiantuntijoilta paljon paremmin kuin kirjastonhoitajajilta -, on...
Turun vanhoista rakennuksista on kirjoitettu paljon kirjoja. Alla on joitain ehdotuksia - lisää löytyy esimerkiksi hyllystä 92.81 (Varsinais-Suomen historia) ja 72.92 (Arkkitehtuurin historia, Suomi).
Aalto, Petri:
Turun lähiöt
Laaksonen, Mikko:
Turku: historialliset kaupunkikartat
Turun seudun arkkitehtuuriopas
Turun seutu kartoin
Lahtinen, Rauno:
Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa
Kävely jugendtalojen Turussa
Turku ennen ja nyt
Turku ilmasta
Turun Jugend
Kylistä kasvoi Turku (Turun museokeskus 2021)
Myös internetistä voi löytää tietoa Turun rakennuksista. Yksi hyvä tiedonlähde on Turun opaskartta osoitteessa opaskartta.turku.fi . Jos valitset kartan valikosta Asuminen ja...
Etsimäsi Aulikki Oksasen lauluruno Järnefeltin Kehtolauluun sisältyy Oksasen kokoelmaan Kolmas sisar (Siltala, 2011, s. 53). Runo alkaa näin: "Tummuu yö. Vain tuuli vaeltaa. / Vie kauas maailma tie myrskyinen."
Valitettavasti Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain yksi video joka käsittelee eri tyylisuuntia:
Kulunutta kauneutta (1993) videokasetti, joka sisältää YLEn esittämiä jaksoja vanhojen huonekalujen uudistamisesta tyyleittäin.
Yleisemmin taidehistoriaa käsittelevät esimerkiksi videotallenteet Taiteen tyylisuunnat: ohjelmasarja eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta klassismista modernismiin, ja Johdanto taidehistoriaan -sarja, jonka 7 osaa käsittelevät jokainen omaa tyylikauttansa. Näitä ei löydy suoraan Hämeenlinnan kirjastosta, mutta niitä voi tilata kaukolainana.
DVD-aineistoa ei tästä aiheesta löytynyt.
Suomenruotsalaisen lukion kirjalista on julkaistu vuoden 1977 opetussuunnitelmassa. Siinä lueteltiin suositeltavat maailmankirjallisuuden, pohjoismaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden teokset. Luettelossa mainittiin seuraavat teokset:
1.Maailmankirjallisuus
Platon: Faidon, Valtio
Vuorisaarna
Darwin: Lajien alkuperä
Montesquie: Lakien henki
Voltaire: Candide
Rousseau: Emile
Freud: Unien tulkinta
Beecher-Stowe: Setä Tuomon tupa
Marx: Kommunistinen manifesti
Gogol: Reviisori
Turgenev: Metsämiehen muistelmia
Orwell: Vuonna 1984
Swift: Gulliverin retket
de Beauvoir: Toinen sukupuoli
Solzenitsyn: Ivan Denisovitshin päivä
Anne Frankin päiväkirja
Angela Davisin omaelämäkerta
2. Pohjoismainen kirjallisuus
Strindberg: Uusi valtakunta
Ibsen:...
Voisiko olla kyseessä Viisi pientä koiranpentua –kirja tai Gunilla Bouvin-Hanssonin Turre ja Tirre, joka nimen perusteella olisi voinut olla oikea. Tuntisiko joku lukijoista tämän kirjan?
