Internetissä on aiheeseen liittyvää tietoa. Voit aloittaa haun Google-hakuohjelmalla http://www.google.com. Kun kirjoitat hakuun "seitsemän ihmettä", saat vastauksena suomenkielisiä linkkejä.
Helsingin Sanomien arkistosta http://www.helsinginsanomat.fi löydät myös tietoa aiheesta. Kirjoita arkistohakuun "seitsemän ihmettä". Kun hieman selaat löytyneitä dokumentteja, löydät artikkelin "Vain pyramidit pystyssä vanhan ajan ihmeistä".
Englanniksi tietoa löytyy muun muassa Encyclopedia Britannicasta, http://www.britannica.com . Kirjoita hakuun "seven wonders".
Aiheeseen liittyviä kirjoja ovat muun muassa:
Green J. R.: Antiikin seitsemän ihmettä
Clayton Peter: The seven wonders of the ancient world
Tarkista kirjojen saatavuus kirjastosi...
Siinä määrin lähelle Lauri Pohjanpään esikoiskokoelmaan Mielialoja sisältyvää Lauantai-ilta-runoa ja sen toiseksiviimeistä säkeistöä kysymyksen tekstikatkelman alku osuu, että tarjoan sitä, vaikkei tässä hymyhuulin luoksesi tullakaan:
Näin minä kerran kuolla tahdon
hiljaa niinkuin tuuli,
katsoen kauas taivaan ruskoon,
onnen hymyssä huuli,
--
Lauantai-illan voi löytää myös esimerkiksi sellaisista Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista kuin Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954.
Varsinaista rocklyriikan tai sanoituksen opasta ei ole suomalaisista tietokannoista löytynyt. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi löytyy hakusanalla 'rocklyriikka' 26 viitettä, joista valtaosa käsittelee tietyn artistin sanoituksia. Yleisemmin rocklyriikkaa käsitteleviä artikkeleita on seuraavissa teoksissa:
- Kaupunki kohtauspaikkana : näkökulmia kulttuuriseen kaupunkitutkimukseen. Teknillinen korkeakoulu 1995.
- Kielen kirjoa : tekstintutkimus tutuksi. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos 2000.
- Musta lammas : kirjoituksia populaari- ja massakulttuurista. Joensuun yliopisto 1995.
Kotimaisista artikkelitietokannoista Arto ja Aleksi (käytettävissä kirjastoissa) löytyy hakusanoilla '...
Ristiinan historiaa,osia I ja II myy Ristiinan kirjasto, jonka yhteystiedot ovat:
Ristiinan kirjasto
Brahentie 34, 52300 RISTIINA
puh. 040 129 4373
ristiinan.kirjasto@mikkeli.fi
Ristiinan kirjaston aukioloajat ovat:
maanantai, tiistai, torstai klo 13 - 19
keskiviikko, perjantai klo 10 -16
lauantai suljettu
Kirjan hinta on 10 euroa per kirja.
Näyttäisi tosiaan siltä, että Tauben lauluja on hyvin huonosti saatavilla suomeksi. ”Nocturne” löytyy suomennettuna ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6 (s. 118) Pertti Reposen suomennoksena, joskin suomennos taitaa olla vain osa alkuperäisestä ruotsinkielisestä laulusta.
Etsin kappaleita Viola-tietokannasta selaamalla läpi kaikki Tauben sanoittamat suomenkieliset laulut, mutta sopivia ei löytynyt. Katsoin myös Suomen äänitearkiston tietokannasta lauluja ruotsinkielisten alkuteosten nimillä, mutta sekään ei tuottanut tulosta. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta ei löytynyt mainintoja Tauben sanoitusten suomennoksista. ”Nocturnea” lukuun ottamatta lauluja ei siis ilmeisestikään ole suomennettu. Monia muita lauluja Taubelta on...
Johann Wolfgang von Goethen runosta Selige Sehnsucht on kaksi suomennosta.Otto Mannisen suomennos Autuas kaipuu vuodelta 1928 on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (Otava, teoksesta on useita painoksia, vuoden 1980 painoksessa runo on sivuilla 275 - 276). Teivas Oksala suomensi runon samalla otsikolla vuonna 2004 julkaistussa Goethen runojen kokoelmassa Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi (Artipictura, 2004, suomennos on tässä teoksessa sivulla 100).
Dokumentaarinen lyhytelokuva on tärkeä elokuvan ja televisiokerronnan muoto niin Suomessa kuin muuallakin. Suomessa sen historiassa tärkeä ajanjakso oli ns. veronalennuskuvien vaihe vuosina 1933–1964. Elokuvaesityksiä, kuten muitakin huveja, verotettiin ankarasti, mutta verotuksesta sai helpotusta, jos pääkuvan edellä näytti valistavan kotimaisen lyhytelokuvan. Näin valtio tuki elokuva-alaa ja samalla pyrki ohjaamaan ohjelmistoa tervehenkisempään suuntaan. Toisaalta monet yhteiskunnan tahot saivat näistä alkukuvista hyvän kanavan julkisuuteen.”Veronalennuskuvia” valmistamaan kehittyi kokonainen teollisuudenhaara. Lyhytkuvia valmistettiin valistus- ja PR-tarkoituksissa esimerkiksi kuntien, järjestöjen ja yritysten tarpeisiin. Lyhytkuvien...
Lyhytaikaisia au pair –työpaikkoja on harvoin tarjolla muuhun kuin kesäaikaan. Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta http://www.mol.fi/paikat/ voi hakea työpaikkoja työn keston mukaan (laita sanahakuun au pair). Jos au pair –paikkoja ei löydy haluamallasi ajankohdalla, voit päästä ulkomaille töihin esim. kansainvälisille työleireille tai hotellityöhön. Kysy kirjastonhoitaja –palvelussa on vastaus, jossa on lueteltu vapaaehtoistyön linkkejä (hae hakuehdolla au pair).
Etsitty kirja on mitä todennäköisimmin Karttakeskuksen Suomen 100 -sarjassa vuonna 2008 julkaistu Aimo Kejosen Kansantarinat. Se esittelee maakunnittain sata kansantarinoiden paikkaa. Kustakin paikasta kerrotaan siihen liittyvä tarina ja listataan muita samantyyppisiä kertomuksia. Mukaan mahtuu kertomuksia tontuista ja haltioista, kummituksista ja jättiläisistä, noidista ja eläimistä, mutta myös elävistä ihmisistä.
Suomalaiset kirjastot eivät maksa kokoelmaansa hankituista kirjoista enempää kuin yksityinen ostaja. Käytännössä ostohinnat ovat halvemmat kuin tavalliselle kuluttajalle, koska kirjastoille myönnetään suurista ostomääristä erilaisia alennuksia. Kirjojen hinnat eivät Suomessa muutenkaan sisällä mitään muodollista tekijänoikeusmaksua. Ne on luonnollisesti sisällytetty kirjan hintaan, mutta eivät ole eriteltävissä millään täsmällisellä tavalla.
Kirjan myyntihinnalla ei ole suoraa yhteyttä tekijänoikeuteen. Tekijänoikeudelliset sopimukset eivät normaalisti määritä kirjan myyntihintaa, vaan ainoastaan tekijän osuuden myyntituloista.
Minkä tahansa kirjaston kirjan saa kopioida yksityiseen käyttöön tekijänoikeuslain 12§:n perusteella. Opiskelu...
Linnoituspataljoona 7 toimi kesällä 1941 Etelä-Karjalan alueella. Osia pataljoonasta liitettiin elokuussa Osasto Pallariin, jonka oli määrä edetä Saimaan kanavan myötäisesti Viipuria kohden, myös Nuijamaanjärven tienoilta.
Jalkaväkirykmentti 46 kuului puolestaan perustamisvaiheessaan 4.Divisioonaan, josta se elokuun lopulla 1941 irroitettiin ja alistettiin myöskin Karjalan kannaksella operoivalle 12. Divisioonalle.
Pappanne sotatie kulki siis tämän tiedon perusteella Etelä-Karjalan alueelta kohti Viipuria osana Karjalan kannaksen takaisinvaltausta elo-syyskuussa 1941. Kysymänne paikkakunnat sijaitsevat kaikki tämän sotatien varrella. Kantakortteihin merkittyjen "taistelujen" määritelmä saattoi olla hyvin laaja ja kuvata toisinaan...
Kysyin ohjeita kollegaltani, joka toimii it-tukihenkilönä. Hän kertoi seuraavaa:
Uudella Wordilla luodut asiakirjat tallentuvat tiedostotyyppinä, jota vanhemmat versiot eivät osaa täysin lukea. Siksi ohjelma herjaa ja kiukuttelee, esimerkiksi juuri sillä tavalla kuin sinulle. Muitakin herjauksia ohjelman valikoimassa kuulemma on...
Sinun täytyy nyt aukaista dokumentti Wordin 2007 versiossa ja tallentaa se uudelleen niin, että vaihdat tallennusmuodon sellaiseksi, jonka ymmärtävät sekä uusi Word että vanhemmatkin versiot. Omalla koneellani tallennusmuodon oletuksena on Word-asiakirja, jota vanhemmat ohjelmat eivät siis oikein ymmärrä. Kollegani mukaan tallennusmuodoksi kannattaisi pudotusvalikosta valita esimerkiksi Word 98 - 2003 -asiakirja...
HS 31.12. sivulla A 12 on kolme erillistä valokuvaa joissa kussakin yksi henkilö. Kuvien erillisyyttä havainnollistaa vielä kunkin omaa pistemäärää kuvaava numeropallukka kuvien oikeassa alalaidassa. Mielestäni kyseessä on selvästi virhe kuvien tekstityksessä, oikein olisi ollut "Markku Markkula (vas.)" Tuosta virheestä johtuen myös toisten henkilöiden henkilöllisyys tulee tulkituksi väärin, sillä toisiin kuviin ei yhdistetä kuvatekstissä henkilönimeä, vaan henkilöt päätellään ainoan mainitun (Markkulan) mukaan.
Yleensaä HeSassa kuvien henkilöt on nimetty lukijasta katsoen, näin väitän pelkästään monivuotisen lukijakokemuksen perusteella.
Kirjasto on sikäli huono paikka tuon kysymyksen vastaajaksi, että tavalla tai toisella teokset on pakko aakkostaa - tavallaan ei ole sijaa sille mahdollisuudelle, että aakkostaa ei voisi. Tässä selvitys asiasta informaatikolta, joka tekee luettelointityötä Helsingin kaupunginkirjastossa:
"Kyllä aina on pystytty aakkostamaan, en keksi tilannetta, että emme pystyisi. Monta kertaa pitää kyllä miettiä, mikä on etu- ja mikä sukunimi. Siihen on apuvälineitä, mm. teoksia eri kielisten nimien käytöstä, eri maiden kirjastojen tietokannat, kongressin kirjaston luettelo. Eri kirjoitusjärjestelmällä kirjoitettuja kirjoja - niitä, joihin oma ammattitaitomme ei riitä - meille translitteroivat tulkit. Omasta takaa meillä on melko laaja...
Kysymykseen vastatakseni vertailin keskenään teoksia Narnian tarinat (ISBN 951-1-16708-1) sekä Hopeinen tuoli (ISBN 951-1-04033-2) ja Narnian viimeinen taistelu (ISBN 951-1-05338-8). Kaksi jälkimmäistä kirjaa ovat esimerkkejä erillisniteistä, jotka ovat tässä tapauksessa teosten kolmansia painoksia vuodelta 1988. Suomentajana on toiminut molemmissa Kaarina Helakisa ja kuvituksesta on vastannut Pauline Baynes. Narnian tarinat on puolestaan vuonna 2000 Otavan suomeksi julkaisema yhteisnide, joka sisältää koko Narnia-sarjan yksissä kansissa. Tarinat noudattavat C.S. Lewisin itsensä määrittelemää, tarinallista aikajärjestystä, jossa teokset tulisi kirjailijan mukaan lukea. Järjestys on seuraavanlainen:
1. Taikurin sisarenpoika
2. Velho ja...
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1059021636 voit etsiä aineistoa esim. kirjoittamalla asiasana -kohtaan joko aurinkokunnat, planeetat tai tähtitiede. Muutamia kirjoja esim. Karttunen: Tähtitiede (2002); Lehto: Tähtitiede (1999); Stott: Tähtitaivas (2001); Levy: Tähtitaivas (1998).
Netistä löytyy avaruusasioista tietoa, katso esim. Linkkikirjastosta luokasta 52 ja sen alaluokista, http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto .
Jos kysyjä tarkoittaa Unto Monosen säveltämää "Muistojen jenkkaa", se löytyy ainakin seuraavilta CD-levyiltä:
Pekka Himanka: "20 suosikkia - Maailman valot" (1997)
Reijo Taipale: Parhaat vuosilta 1962-1996 (Valitut Palat 1997)
Kappale löytyy myös muutamalta harvinaisemmalta äänitteeltä, joita ei yleisissä kirjastoissa välttämättä ole. Tuo Himangan levy löytyy ainakin HelMet-kirjastoista. Taipaleen levyä ei ainakaan maakuntakirjastoista näytä löytyvän.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Alkuperäinen Liisukka on Lotta ja sanat hieman pirteämmät kuin suomeksi:
Känner du Lotta min vän
som bor i Fiskaregränd
hon har en söt liten vän
kom ska vi dansa med den.
Suomenkielinen Liisukka on hieman enemmän elon murjoma:
tunnetko Liisukan, hei
hän rantaan pyykkiä vei
vaan pyykki kuivunut ei
kun tuuli kaiken sen vei
http://minnemonne.blogspot.com/2012/04/tunnetko-liisukan-hei.html
Liisukan sanat ja sävel löytyvät mm. seuraavista nuottikirjoista Helmet haulla.
Leikkilaulujen juhlakirja, Tule, tule leikkiin ja Lasten kultainen laulukirja 1
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stunnetko%20liisukan%20hei__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Myös You Tubesta löytyy...
Kollegat ympäri Suomen vinkkasivat vielä näitä kotimaisia romaaneja, joissa käsitellään yksinäisyyttä:
Bargum, Johan: Syyspurjehdus
Carpelan, Bo: Benjamin
Haahtela, Joel: Perhoskerääjä ja Elena
Hietamies, Eve: Niin paljon kuuluu rakkauteen
Huovi, Hannele: Pesula
Jalonen, Riitta: Hula-hula
Kaipainen, Anu: Vihreiksi poltetut puut
Karumo, Antti: Männyt
Kilpi, Eeva: Unta vain ja Kuolinsiivous
Kummu, Essi: Karhun kuolema
Kälkäjä, Mirjam: Umpistaival
Lehtolainen, Leena: Tappava säde
Liehu, Rakel: Helene
Lundberg, Ulla-Lena: Kökarin Anna
Lönnroth, Helena: Murhaaja tulee netistä
Melender, Tommi: Ranskalainen ystävä
Nevanlinna, Arne: Hjalmar, Marie ja Varma
Nuotio, Eppu: Onnellinen loppu
Onkeli, Kreeta: Beige
Pakkanen, Outi: Pelistä pois
Parkkinen...
Kirjan
Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala. - Uud.laitos, 2000.
mukaan 'rainiolla' on mainitsemanne 'hylätyn peltomaan' ohella merkityksiä 'raivattu alue' (Hartola, Lappee), 'raunio, kivikasa' (Kuopio). Tilannimenä Rainio tunnetaan mm. Ylä-Satakunnasta, Hämeestä, Itä-Uudeltamaalta ja Etelä-Karjalasta ja tämä onkin monen sukunimen alkuperä. Suomalaistamisen myötä tämän nimen ovat ottaneet mm. Nygren (Turku 1902), Johansson (Helsinki 1899, 1901), Andrejeff (Joensuu 1902), Roos (Pori 1906), Fabrell (Kiikala), Lilius (Laukaa ja Saarijärvi 1906).
