Kyseessä lienee Tao Tao -yhtyeen "Anestesia" . Kappale julkaistiin singlen B-puolena vuonna 1987 ja seuraavana vuonna albumilla Kaunotar ja kulkuri. Se on tällä hetkellä kuultavissa YouTubessa.
Kyseinen viides osa löytyy englanninkielisenä Kokkolan kaupunginkirjastosta.https://www.finna.fi/Record/anders.559986?sid=4841322799Voit tehdä kirjasta kaukopalvelupyynnön ja sen hinta on 4 €/ laina.https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/kaukopalvelu
Kirjastokorttia hankittaessa asiakastietoihinne tallennettujen nimitietojen muokkaaminen ei onnistu verkkokirjaston kautta omiin tietoihin kirjautumalla. Nimenmuutokset asiakastietoihin voi tehdä vain virkailija asioidessanne kirjastossa paikan päällä.
Kysymykseen on vaikea vastata yksiselitteisesti juu tai ei, joten on hiukan jossiteltava.
Jos tarinassa vain esiintyy Peppi-niminen henkilö, mitään ongelmaa ei synny, koska kukaan ei omista kyseisen etunimen yksinkäyttöoikeutta. Jos tarinassa kuitenkin esiintyy henkilö nimeltään "Peppi Pitkätossu" (millä tahansa kielellä), voi Astrid Lindgrenin perikunta ainakin teoriassa vaatia luvan pyytämistä. Jos tarinan henkilö myös ulkoisesti muistuttaa kirjoista ja elokuvista tuttua hahmoa, voidaan kirjaston tarinalla loukata "Pippi Långstrump" -hahmoon todennäköisesti liittyviä yksinoikeuksia. Kyse saattaa olla tekijänoikeuden lisäksi esimerkiksi tuotemerkkioikeudesta.
Minusta järkevintä olisi hoitaa asia niin, että henkilöllä ei ole sukunimeä...
Kävin läpi kaikki HelMet-kokoelman pianoaiheisen kirjallisuuden, mutta lähellekään tuota nimeä "Terganza" ei löytynyt mitään. Kun myöskään googlaamalla ei löydy mitään järkevää, todennäköisesti tuossa hakusanassa on jokin virhe. Jos asiakkaalla ei ole antaa lähdettä, mistä hän on tämän tiedon saanut, on vaikea edetä mihinkään suuntaan. Teresa Berganza on laulaja, tuskin hän on pianosta mitään kirjoittanut - ja on sitä paitsi espanjalainen.
Heikki Poroila
Kansalliskirjaston Finna-haku (joka sisältää kansallisen äänitearkiston) ei löydä Loch Lomondia Olavi Virran esittämänä
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Myöskään Yleisradion äänitetietokanta Fono ei tunne Olavi Virran Loch Lomondia
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=loch+lomond&sort=3&Page=6
Olavi Virran kaikki levytykset sisältävä diskografia on julkaistu kirjana vuonna 2000, tekijä on Harri Hirvi, kustantaja Atena:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3911798
Voisiko kyseessä olla Robert Silverbergin "Innervärlden" (Delta, 1975):
https://www.boksampo.fi/sv/kulsa/saha3%253Au947788b9-573f-436a-af75-86a…
Tekijä on tosin yhdysvaltalainen, mutta aihe ja kirjan ilmestymisaika sopivat kuvaukseesi. Kansi on kellertävän vihreä ja siinä on pyöreitä lamppumaisia abstrakteja muotoja.
En valitettavasti saanut selville, löytyykö Borgesin runon suomenkielistä käännöstä "Hetkiä" mistään teoksesta. Runoa ei myöskään löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta (Runotietokanta - Etusivu (lahti.fi).
Runon suomennos löytyy monilta verkkosivuilta, mm. kirjablogeista, mutta yhdessäkään ei ole mainittu lähdetietoja. Alkukielinen runo on kirjoitettu espanjaksi.
Se, onko kyseisen runon alkuperäinen kirjoittaja todella Jorge Luis Borges, ei ole myöskään täysin varmaa. Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla kerrotaan, että Borgesia saatetaan virheellisesti luulla runon kirjoittajaksi. (Moments (poem) - Wikipedia)
Sen sijaan Borges-keskuksen (https://www.borges.pitt.edu/) sivuilta löytyy espanjankielinen...
Ottakaa yhteyttä johonkin Helmet kirjastoon. Mukaan tarvitsette kirjastokortin, jolla kirja on lainattu tai kirjasta tulleen karhukirjeen.
Kirjaa voi etsiä uusimalla sitä viisi kertaa (jollei se ole varattu)
Jos kirja ei löydy tai uusinta ei onnistu, voi kirjan korvata rahalla tai toisella samalla kirjalla.
Suomen kirjastoista voisi ainakin alkuun suositella seuraavia:Rise up, women! : the remarkable lives of the suffragettes | Helmet-kirjastot | Finna.fi Suffragettes : the fight for votes for women | Helka-kirjastot | Finna.fiSuffragettes : how Britain's women fought & died for the right to vote | Satakirjastot | Finna.fiSuffragette : my own story | Helmet-kirjastot | Finna.fiLinkit vievät Finna-tietokantaan.Näitä voit kaukolainata oman kirjastosi kautta, lisätietoa Tampereen kaupungin sivuilta: Kirjaston kaukopalvelu [Tampereen kaupunki - Kirjastot - Kirjaston kokoelmat]
Atwaterin kertoimella lasketaan ruuassa saatavilla olevan energian määrä, jota ihmiskeho voi hyödyntää. Tätä kutsutaan muuntokelpoiseksi energiaksi (eng. metabolisable energy). Energian yksikkö on joule, ja Atwaterin systeemillä lasketut eri ravintoaineiden energiamäärät ilmoitetaan siis jouleissa. Elintarvikkeissa ruuan energiasisältö ilmoitetaan sekä kilojouleissa (kJ) että vanhan energiayksikön kalorin mukaisesti kilokaloreissa (kcal). Yksi kilojoule vastaa 0,239 kilokaloria. Lähteet: YK:n elintarvike ja maanviljelyjärjestö: CHAPTER 3: CALCULATION OF THE ENERGY CONTENT OF FOODS - ENERGY CONVERSION FACTORS Fineli: Ravintotekijä - Fineli Wikpedia: Atwater system - Wikipedia
Waali on harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Waali-nimi on nykyään nimenä kahdeksalla suomalaisella, ja sen lisäksi se on joskus ollut nimenä alle viidellä suomalaisella. Tietoa nimen alkuperästä ei löytynyt. Ehkä saisit apua Suomen sukututkimuseuran Suku Forumin kautta:
http://suku.genealogia.fi/
Hei!
Salasanan saa vain henkilökohtaisesti kirjastosta, joten en voi sitä sinulle sähköpostitse lähettää. Voin kuitenkin uusia lainasi asiakastunnuksella, jos lainasta ei ole varauksia eikä maksimimäärä uusintoja ole täynnä.
Ainakaan Frank-tietokannan mukaan tätä nuottia ei ole maakunta-, yliopisto-, ammattikorkeakoulu- tai erikoiskirjastoissa, eikä sitä myöskään löydy Suomen kansallisdiskografia Violan kautta:
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Ehkäpä se löytyisi kaukolainaksi ulkomailta.
Rolf Palgrenin kirjassa
Högholmens zoologiska trädgård åren 1888-1918. - Societas pro fauna et flora fennica, 1920
johon kysymyksessä ehkä viitataan, käy ilmi (s. 8) ettei alkuaikojen ilvesten hankintatietoja ole täydellisesti säilynyt. Vuosina 1897-1898 on ilveksiä kuitenkin ostettu ainakin värtsiläläiseltä yritykseltä Ab B. Arppes arv. ja saatu lahjaksi Sortavalasta lehtori A. Genetziltä. (Mikäli tällä tiedonannolla tarkoitetaan itse asiassa professori Arvid Genetziä, niin hänkin oli avioliiton kautta sukua Arpen suvulle).
Olisiko vahtitupa ollut muutama vuosi sitten purettu metsänvartijan mökki, joka oli Helsingin kantakaupungin vanhimpiin rakennuksiin kuuluva rakennus Kallion Linnunlaulun alueella. Alla blogikirjoitus purkamisen ajalta:
http://esoteerinenmaantiede.blogspot.fi/2013/08/metsanvartijan-mokkia-h…
Kysymästäsi sepästä ei valitettavasti näin vähäisin tiedoin löytänyt tietoa.
Suomen suurin nuottikäsikirjoitusten arkisto on Kansalliskirjastossa (tiedot löytyvät pääosin Viola-tietokannasta). Taidemusiikkia on merkittäviä määriä arkistoitu myös Sibelius-Akatemian kirjaston arkistoon sekä Turussa Sibelius-museon arkistoon. Yleisradion nuotistolla on ollut merkittävä kokoelma orkesteripartituureja ja muuta arkistoaineistoa, mutta se on siirretty pääosin Kansalliskirjastoon. Samoin on tehnyt SULASOL, jonka kuoromusiikin käsikirjoitusarkisto on pääosin siirtynyt tai siirtymässä Kansalliskirjastoon. Samaan paikkaan on päätynyt pääosa Fazer-kustantamon arkistoaineistosta, joskin Fennica Gehrmanilla on sitä vielä jonkin verran. Pienempiä sävellyskäsikirjoitusten arkistoja on runsaasti, mm. Kansallisoopperalla ja...
Vanhakaupunki- nimisen kaupunginosan löysimme Helsingistä, mutta emme Tampereelta, tarkoitte ehkä Helsingin Vanhakaupunkia. Siellä on lähin kirjasto Arabianrannan kirjasto osoitteessa Hämeentie 135 A, puhelinnumero 31085056. Siellä voitte tehdä kaukolainapyyntöjä mainitsemastanne aineistosta, kuten myös Tampereen yleisissä kirjastoissa. Tampereen pääkirjasto on osoitteessa Pirkankatu 2, puhelinnumero sinne on (03)314614
