Outikirjastoissa on japanilaista populaarikulttuuria käsittelevä kirja Valaskivi, Katja : Pokemonin perillset (2009) ja englanninkielinen kirja Koyama-Richard, Brigitte : Japanese animation : from painted scrolls to Pokemon (2010). Ja lisäksii Outikirjastoissa on useampi Pokemon dvd-levy. Oulun yliopiston Pegasus-kirjastossa on kandidaatintyö Siivikko, Maarit : Lasten piirretyt tunteiden ja ajatusten herättäjinä – tarkastelun kohteen Pokemon (2002). Kaukolainaksi voi saada esim. kirjan Tobin, Joseph : Pikachu’s global adventure : the rise and fall of Pokemon (2004) ja kirjan Barbo, Maria S.: Virallinen Pokemon-käsikirja (2000)
Iso-Britanniassa erillinen rekisteröityminen pitää tehdä, jotta tulee merkityksi vaalirekisteriin (electoral register)
Rekisteröitymislomakkeella kysytään mm. henkilön asuinpaikka, kansallisuus, osoite, syntymäaika, koko nimi ja National Insurance number, aikooko äänestää äänestyspaikalla vai postitse. Rekisteröitymisellä estetään ainakin se, ettei voi äänestää montaa kertaa samoissa vaaleissa ja varmistetaan myös, että ylipäätään on äänioikeutettu ja voi äänestää.
Electoral management design – teoksen mukaan rekisteröitymistä vaaditaan myös mm. Columbiassa, Unkarissa, Romaniassa ja Alankomaissa.
Iso-Britannian osalta ks.
https://www.gov.uk/browse/citizenship/voting
https://www.gov.uk/elections-in-the-uk
http://www.legislation.gov.uk/en/...
Tarkoitat varmaankin simpukankuoria etkä syötäväksi tarkoitettuja simpukoita. Lainsäädäntö ja muut säännöt vaihtelevat maittain, ja tuntematta Omanin lainsäädäntöä asiaan on vaikea vastata. Useissa maissa luonnonsuojelualueilta ja kansallispuistoista ei saa kerätä mitään materiaalia luonnosta, vaikka se muualla olisikin sallittua. Yksityiselta maa-alueelta ei yleensä myöskään saa kerätä mitään. Useimmiten muutaman elottoman esineen kerääminen ja kotimaahan vieminen on sallittua.
Nämä tiedot ovat peräisin MTV:n Studio55.fi-sivustolta, johon oli haastateltu WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkosta:
https://www.studio55.fi/matkailu/article/matkamuistoksi-kivia-simpukoita-koralleja-tai-kasveja-mieti-ensin-luontoa/4840054
...
Pieni merenneito-kirjoja:
Andesen: Pieni merenneito ja muita satuja kuv. Svend Otto S. 1997
Monta muutakin kuvitusta Andersenin surumieliseen satuun
Hauschild : Pieni merenneito 2011 ( Kauneimmat Disney-sadut-sarja)
Marzham, Liz: Rohkea sydän 2017. (Disneyn Prinsessat)
Ball, Jacqueline Uhmakas Ariel 2009
Monessa Disney-kirjassa on mukana myös Pieni Merenneito, esim. kirjassa Tähtien tuikkeessa
Kelly McKain: Merenneito Mirella-.sarja: Vikkelä virtahepo -sarjassa
Mirella ja eksynyt pikku valas 2009
Mirella ja kadonnut aarre 2009
Mirella ja kummituslaiva 2008
Mitrella ja merirosvot 2008
Stutze, Annett: Pieni merenneito Mimi 2018 (tulossa)
Ja he elivät onnellisina... uusia...
Fazer musiikin julkaisemista nuoteista ja niiden kuvituksesta en löytänyt kuvia. Nuottijulkaisuja voi etsiä Finnan Violassa, mutta siellä ei ole kuvia, https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…. Iskelmän ja julkaisujen historiasta kertoo Suklaasydän, tinakuoret, https://www.musiikkiarkisto.fi/oa/_tiedostot/julkaisut/suklaasydan-tina…. Sen on julkaissut Musiikkiarkisto, joka voisikin olla paikka, johon sinun kannattaa olla yhteydessä, info@musiikkiarkisto.fi. Heillä on laaja arkisto, josta Kansalliskirjaston lisäksi näitä julkaisuja varmasti löytyy.
Toinen keino on yrittää etsiä myynti-ilmoituksia Tori.fi:stä, Huuto.netistä tai Antikvariaatti.fi:stä. Niissä joskus julkaistaan kuvia, joita...
Muoti 70-luvulla oli hyvin samansuuntaista kuin nyt.
Tytöillä minihameet, kireät puserot.Mokkaturkit kuuluivat myös kuvaan.Itselläni oli midi-pituinen
valkea turkki sekä ns.Zhivago-turkki.Pojilla paljon samettihousuja,leveitä solmioita ja leveäkauluksisia
takkeja. Oli myös siis tuo midi-pituus; polvesta noin 15-20 cm alaspäin.Vyöt olivat osana asua.
Pukuhistorian kirjoja löytyy myös 70-luvun muodista.Kysypä lähimmästä kirjastostasi.
Kyseessä lienee varmaan laulu "Me kaikki kiitämme tee-vee-ällää" vuodelta 1985. Kyseinen kappale löytyy ainakin cd:ltä GOODMAN, Irwin : Dirly dirly dee. 2001 (alunperin 1985) ja kasetilta GOODMAN, Irwin : Irwinin parhaat 2. 1989. Saatavuus- ja sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Seinäjoen kirjaston sivuilta löytyi hankita- ja luettelointiosaston puhelinnumero.
•Hankinta- ja luettelointipalvelut, p. 06 416 2322
Samoin heidän johtajansa puhelinnumero.
hankinta- ja luettelointipalvelut, kirjastotoimen apulaisjohtaja Kirsti Länsikallio, p. 06 416 2321
Kirjastolle on myös laadittu kokoelmapolitiikka.
https://kirjasto.seinajoki.fi/wp-content/uploads/2015/02/www-versio-kok…
Yleensä kirjastoilla on kilpailutettu toimittaja, jolta pääosa kirjoista hankitaan. Tällaisia toimittajia ovat esim. BTJ ja Booky,
Kenties sinun kannattaisi tarjota kirjaasi myös heille?
Turun kaupunginkirjaston musiikkiosasto myy lehtien vanhoja numeroita todella harvoin. Meillä on yleensä musiikkilehdistä n. 3 vuoden numerot tallessa ja vanhemmat lähetetään Kuopion Varastokirjastoon. Kitaralehtiä säilytetään muita lehtiä kauemmin niiden kovan kysynnän takia.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimi Heldan on tai on ollut Suomessa alle 51 ihmisellä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/
Valitettavasti kirjaston nimioppaista tai muistakaan lähteistä ei löytynyt tietoa nimestä.
Hei!
Mahtaisiko kyseessä olla Pilvet telakan yllä? Sellainen runo löytyy ainakin Arvo Turtiaisen Runoja 1934-1964 -kokoelmasta sekä Tie pilven alta -teoksesta.
Paras asiantuntemus lienee Kansallisgalleriassa. Siellä työskentelee noin 280 taidemuseoalan asiantuntijaa ja ammattilaista.
Yhteystiedot: https://www.kansallisgalleria.fi/fi/yhteystiedot
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samaan kysymykseen vuonna 2019. Vastauksen löydät täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-eroa-on-paatoimittajalla-ja?language…
”Anni Tannin kevätlaulut” -äänitteellä laulun säveltäjäksi on merkitty J. N. Lahtinen, mutta hän ei ole laulun säveltäjä.Laulun nuotti sisältyy lehden ”Kisakenttä” vuoden 1923 numeroon 3. Siinä säveltäjäksi on merkitty Toimi Laitinen. Melodia on sama kuin ”Anni Tannin kevätlaulut” -äänitteellä. Laulun nuotti sisältyy myös Kaarina Karin kirjaan ”Piiri- ja laululeikkejä” (WSOY, 1939; useita painoksia). Siinäkin säveltäjäksi on merkitty Toimi Laitinen kuten myös kirjoissa ”Reipas laulu” (Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, 1948) ja ”Me laulamme” (Suomen elintarviketyöläisten liitto, 1971). Näissä kirjoissa on vain laulun sanat.Melkein sama melodia on nuottiin ”Karjalaisia kansanlauluja Lieksan seudulta” (Karjalaisen...
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=form2&sesid=985696816 löytyivät seuraavat suomenkieliset teokset:
- Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Niklas Bengtsson ja Tittamari Marttinen, 1997
- Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1, 2001
Lehtiartikkelitietokanta Aleksissa oli viittaukset lehtiin(käytössä myös asiakkaille kirjaston koneella):
- Gaarder, Jostein: Kirjoja maailmaan, jossa ei ole lukijoita. Tyyris Tyllerö, 2002:4, s. 2-14, 49
- Vainio, Niklas: Sofian ja Sokrateen virtuaalimaailmat: Niin & näin, 1998:4, s. 31-33
- Sarsila, Juhani: Totuus Sofiasta, Parnasso 1996:4, s. 468-470
- Savolainen, Katriina: Kahvilassa Gaarderin kanssa, Tyyris Tyllerö 1994:4, s. 15-17...
Emme ikävä kyllä löytäneet kappaleen nuotteja tai sanoja Suomesta. Etsimme niitä Viola-tietokannasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia.
Joensuun seutukirjastosta kerrottiin, että Ruotsista Tukholman Kuninkaallisesta kirjastosta kappaleen nuotit kuitenkin löytyisivät. Seuraavassa tiedot nuottijulkaisusta:
Sysnr: 001243260
LibrisID: 2526523
Titel: The Shanes 2 [Musiktryck] : 14 melodier ur LP-skivorna, inspelade på Columbia : melodistämmor, texter och analyser, samt idolbilder
Utgiven: Stockholm : Ed. Odeon, 1966
Omfång: 23 s. : ill.
Voit kaukolainata nuotin Tukholmasta lähimmän kirjastosi kautta.
Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä 2.12.2004/1084 säätelee asiaa. 5 § toteaa kielimääräyksistä: "Pakolliset pakkausmerkinnät on tehtävä suomen ja ruotsin kielellä. Ruotsin kielen asemasta voidaan käyttää norjan- tai tanskankielisiä merkintöjä.
Suomessa valmistetuissa elintarvikkeissa, joita myydään vain yksikielisissä kunnissa, voidaan käyttää näiden kuntien kielellä olevia yksikielisiä merkintöjä. Kaksikielisissä kunnissa voidaan myyntipaikalla pakatuissa elintarvikkeissa käyttää joko suomen- tai ruotsinkielisiä merkintöjä.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan maahantuotujen elintarvikkeiden alkuperämaa tai -alue ilmoittaa jollakin kansainvälisessä kaupassa yleisesti käytetyllä...