Osa yliopistojen luennoista videoidaan, mutta usein tallenteet ovat vain kurssien osallistujien katsottavina. Esimerkiksi Jyväskylän yliopisto on kerännyt Moniviestin-alustalleen (https://moniviestin.jyu.fi/) luentotallenteita, joista ainakin osa vaatii salasanan. Kirjastojen järjestämiä yleisöluentojakaan harvoin taltioidaan. Tieteellisiä luentoja on kuitenkin katsottavissa internetissä, ja hakusanalla "lectures online" löytyy paljon englanninkielisiä luentoja eri aihealueista. Netissä on mahdollista myös suorittaa kokonaisia kursseja, tosin ne ovat usein maksullisia. Kursseja voi hakea hakusanalla "online courses".
Tässä on joitakin linkkejä:
http://podcasts.ox.ac.uk/open
http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/media-...
Christopher Hartin piirustusoppaat kiinnostavat sekä lapsia että vanhempiakin kirjaston käyttäjiä, joten hänen kirjojaan voi löytyä sekä aikuisten että lasten osastoilta kirjastosta riippuen. Kannattaa tarkistaa asia kussakin kirjastossa erikseen.
Nuorten osastoon sijoitetusta aineistosta ei peritä Vantaan kirjastoissa varausmaksua. Aikuisten osaston aineistosta peritään 50 sentin varausmaksu varattua aineistoa kirjastosta noudettaessa.
Kyseessä on luultavasti Steven ja Peter Jonesin kappale Kilkelly, Ireland. Kappaleesta löytyy tietoa Wikipediasta ja linkki yhteen Youtube-versioon.
http://en.wikipedia.org/wiki/Kilkelly,_Ireland_(song)
Cd-levy, jossa kappale on löytyy Helmet-hausta:
http://www.helmet.fi/record=b1412603~S9*fin
Kirja on tosiaan käännetty vuonna 1953 ruotsiksi nimellä Konsta. Kotikaupunkisi Oulun kirjastojen kokoelmissa sitä ei ole. Konsta löytyy Helsingin, Vaasan, Tampereen, Turun, Porvoon, Kotkan ja Kajaanin kaupunginkirjastoista.
Sinun on mahdollista saada se kaukolainana Ouluun. Tässä on tietoa Oulun kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html
Kertomus Salainen ikkuna, salainen puutarha löytyy Stephen Kingin teoksesta Sydänyö (Tammi 1991). Alkuteoksen nimi on Four past midnight. Samassa teoksessa on kolme muutakin kertomusta: Langolieerit, Kirjastopoliisi ja Aurinkokoira.
David Koepp on muuten ohjannut tänä vuonna Kingin kertomukseen perustuvan elokuvan Secret window.
Sydänyö on saatavilla monissa kirjastoissa, katso tarkemmin HelMet aineistohaulla http://www.helmet.fi
Rahoitusleasing on leasingtoimintaa, jossa rahoitusyhtiö hankkii vuokrattavan esineen valmistajalta tai maahantuojalta vuokrattavaksi kolmannelle osapuolelle eli tarvitsijalle (Pankki- ja rahoitussanasto, 1990). Seuraavissa teoksissa käsitellään rahoitusleasingiä osana leasing-toimintaa: Per Boman: Factoring och leasing (1985), Tapio Takki: Irtaimen esineen vuokrasta ja leasingistä (1980) sekä Jaakko Raulo: Leasing oikeusvertailun ja kansainvälisen yksityisoikeuden näkökulmasta (1984). Kirjanpidon kannalta rahoitusleasingiä on käsitelty Jarmo Leppiniemen toimittamassa teoksessa Uusi kirjanpitolaki käytännössä (1998, s.224-234). Lisäksi tilastotietoa aiheesta löytyy Tilastokeskusen vuosittain julkaisemasta tilastosta Rahoitusleasing, josta...
Kotimaisista elokuvista johtoaseman pitää Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas, jota tähän mennessä ovat käyneet katsomassa 625 892 henkilöä ja lukuhan vielä kasvaa. Seuraavat katsotuimmat kotimaiset tällä ajanjaksolla ovat Aleksi Mäkelän Pahat pojat (2003), 614 796 katsojaa, Taneli Mustosen Luokkakokous (2015), 505 430, Dome Karukosken Mielensäpahoittaja (2014), 500 926, Aleksi Mäkelän Matti (2006), 461 665, Johanna Vuoksenmaan 21 tapaa pilata avioliitto (2013), 403 296, Teppo Airaksisen Napapiirin sankarit 2 (2015), 399 024, Dome Karukosken Napapiirin sankarit (2010), 384 392, Timo Koivusalon Rentun ruusu (2001), 350 731 sekä Olli Saarelan Rölli ja metsänhenki (2001), 341 963.
Ulkomaisten elokuvien kärkipaikkaa pitää Taru sormusten...
Suomen Yleisradion Sininen laulu -sarjan sivuilta löytyvät esittelyt muista kysymistäsi säveltäjistä paitsi Ilmari Hannikaisesta.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/taiteilijat.php-cat=musiikki.htm
Jean Sibelius -verkkosivulta löytyy paljon tietoa hänestä:
http://www.sibelius.fi/suomi/index.html
Ilmari Hannikaisesta löytyy tietoa esim. Wikipediasta ja englanniksi Bach Cantatas -sivustolta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Hannikainen
http://www.bach-cantatas.com/Lib/Hannikainen-Ilmari.htm
Sukututkijoiden käyttämät historiakirjojen digiarkistot voisivat tulla kysymykseen tiedonlähteenä. Historiakirjoista on mahdollista käydä läpi seurakuntien syntyneiden ja kuolleiden luetteloita.
100-125-vuotiaita kirkonkirjoja löytyy internetistä seuraavista osoitteista:
Kansallisarkiston Digitaaliarkisto
http://digi.narc.fi/digi/search.ka
Suomen Sukututkimusseuran HisKi - Historiakirjojen hakuohjelma
https://hiski.genealogia.fi/historia/
Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen arkistomateriaali
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Lisätietoja voi kysyä Suomen Sukututkimusseurasta:
https://www.genealogia.fi/
yt Jari Tyrväinen
Hei,
Unio Mystica on Mika Waltarista kertova elämänkerta. Kirjassa käsittellään myös Sinuhe egyptiläistä.
ellibs e-kirjan esittelyteksti.
"Panu Rajalan kirjoittama Unio Mystica - Mika Waltarin elämä ja teokset on ensimmäinen laaja ja kattava elämäkerta Mika Waltarista.
Kirjeisiin, haastatteluihin, dokumentteihin ja Waltarin vähemmän tunnettuun tuotantoon nojautuva teos tuo uusia ja yllättäviä piirteitä rakastetun kirjailijan lähikuvaan. Waltarin valtavan työmäärän taustat, innoituksen lähteet, elämänkolaukset ja hurmioitumisen hetket avautuvat hämmästyttävällä tavalla."
http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/unio-mystica-mika-waltarin-elama-ja-teokset
Sinun kannattaa poiketa lähimmän Helmet kirjaston tiskillä, kun henkilökunta on paikalla.
Henkkari esittämällä (passi, ajokortti, kuvallinen henkilökortti) saat tarkistettua kortin tiedot, muutettua tunnuslukusi ja hankittua uuden kirjastokortin. Uusi kortti maksaa 3 € jos tiedot löytyvät vielä rekisteristämme.
Kirja on Allison Pearsonin romaani Kate Reddy - täydellä teholla yötä päivää, alanimekkeenä vielä 'Uraäidin päiväkirja'. Kirjan kannessa on harmaaseen jakkupukuun pukeutuneen kiireisen naisen hahmo kellotaulun keskellä.
Keenen nimellä ovat kirjoja kirjoittaneet mm. Mildred Wirt Benson ja Harriet Stratemeyer Adams, joka oli idean isän Edward Stratemeyerin tytär. Lukuisia muita kirjoittajia löydät ja muuta lisätietoa asiasta saat esim. seuraavilta www-sivuilta:
http://www.thrillingdetective.com/nancy.html
http://www.booksnbytes.com/authors/keene_carolyn.html
http://www.nancydrewsleuth.com/history.html
http://www.nancydrewsleuth.com/mildredwirtbenson.html
Carolyn Keeneä koskeviin kysymyksiin on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanalla Carolyn Keene.
Kaukolainaa ei e-kirjoista samalla tavalla voida toimittaa kuin kirjoista. Pihtiputaan kirjasto kuuluu Keski-kirjastojen kimppaan ja voit siis lainata kortillasi koko alueen e-kirjoja, https://keski.finna.fi/Content/ekirjasto. Jos haluat käyttää jonkun muun alueen kirjaston e-kokoelmaa, sinun täytyisi käydä hankkimassa oma kirjastokortti sinne.
E-aineisto on Keski-kirjastojen yhteistä, joten Pihtiputaalle ei erikseen kannata lähettää hankintatoivomuksia e-aineistosta Pihtiputaan kirjastoon, mutta voit esittää toivomuksia koko alueen kokoelmaan, https://keski.finna.fi/Feedback/Form/AcquisitionRequest
Paljon onnea opiskelupaikan hakuun!
Hei,Kyseessä lienee kuusenkäpylude (tai joku muu lude, esim. ruostelude). Näitä voi kulkeutua joulukuusen mukana sisällekin. Ihan varmaa tunnistusta ei kuvan perusteella voi tehdä.Lisätietoa luteistateoksessa Suomen luteet / Teemu Rintala & Veikko Rinne (Hyönteistarvike Tibiale, 2011).
Kaunis maa -kappaleen nuotteja on tiedusteltu palvelussa aiemminkin ja tulos oli, ettei tästä kappaleesta ole nuottia saatavilla. Kappaleen on säveltänyt Matti Sihvonen. Saman nimisestä kappaleesta löytyy nuotteja, mutta se ei ole tämä Jamppa Tuomisen ja Esko Rahkosen esittämä laulu (en löytänyt tietoa, että Eero Aven olisi laulanut tätä), vaan Jarmo Jylhän ja Ilari Voiton sävellys.Aiemman vastauksen näet tästä linkistä.
Lauri Pohjanpään runo Kehtolaulu sisältyy hänen vuonna 1910 julkaistuun ensimmäiseen runokokoelmaansa Mielialoja. Runossa on vain kaksi säkeistöä, eli kysymyksessä se on siteerattu kokonaisuudessaan.