Veljen poika on yksinkertaisesti ihan vain veljenpoika. Vastaavaa sanaa kuin englannin nephew ei suomen kielessä ole.
https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1059021636 voit etsiä aineistoa esim. kirjoittamalla asiasana -kohtaan joko aurinkokunnat, planeetat tai tähtitiede. Muutamia kirjoja esim. Karttunen: Tähtitiede (2002); Lehto: Tähtitiede (1999); Stott: Tähtitaivas (2001); Levy: Tähtitaivas (1998).
Netistä löytyy avaruusasioista tietoa, katso esim. Linkkikirjastosta luokasta 52 ja sen alaluokista, http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto .
"Lemmetty" ja "inhottu" sanojen partisiippimuoto on tyypillinen muinaissuomalaisissa nimissä. Tämän perusteella voisi päätellä, että mainitsemasi nimet ovat todella vanhoja. Erityisesti "lemmetty"-alkuiset ja siitä johdetut paikannimet ovat hyvin tyypillisiä ja niistä löytyykin useita mainintoja jo 1400-luvun alkupuolelta.
"Lemmetty" on todennäköisesti johdettu sanasta "lempi", jonka alkuperäinen merkitys liittyy palamiseen ja kuumuuteen (vrt. lempo). Sanalla on myös eroottissävytteiseen rakkauteen liittyvä merkityksensä, mikä on tietysti ymmärrettävissä sanan alkuperäisen merkityksen kautta.
"Inhottujärvi" vaikuttaa hiukan anakronistiselta muodolta eli voi olla että kyseessä on suhteellisen nuori nimi, joka on vain mukautettu sitä...
Kirjastossa on paljon fantasiakirjoja n. 10-vuotiaille. Niitä kannattaa tulla selailemaan kirjastoon. Tässä muutamia fantasiakirjoja ja sarjakuvia, joissa päähenkilönä on tyttö.
Lastenosaston fantasiakirjat
84.2 Fantasia
Prior: Lili Väkevä -sarja
Steen: Tähtisilmät-sarja
STEEN, H. v. d., Ennustus
Prinsessakaksoset Armada ja Elena on erotettu heti syntymästään. He eivät missään tapauksessa saa olla tekemisissä keskenään ensimmäisten 13 elinvuotensa aikana, ettei kauhea ennustus toteutuisi. Niinpä tytöt ovat elelleet omaa elämäänsä toisistaan tietämättä. Armada kuningasparin kanssa Tähtilinnan valtakunnassa ja Elena kaukana, kaukana Suomessa, Pernaisten tuppukylässä isoäitinsä kanssa. Vaan saman tien kun totuus lipsahtaa Armadan korviin, hän...
Matias on lyhentymä heprealaisesta nimestä Mattatias, Mattitja. Nimi tarkoittaa Jahven/Jumalan lahjaa.
Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.)
Niklas: katso
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=0a92…
Pekka Poudan sukunimi on oikeasti Pouta.
Lähteet
Nimi miestä myöten | Kulttuuri | yle.fi
Meteorologi vastasi lukijoiden kysymyksiin: Millainen kesä on tulossa? Onko Pekka Poudan nimi oikeasti Pouta? - MTVuutiset.fi
Irlantilaisia kansanlauluja on levyttänyt suomenkielellä "Vilkurit" niminen yhtye. CD:n "Vilkurit veisaavat irlantilaista suomeksi" tiedot löytyvät kirjastomme tietokannasta osoitteesta www.helmet.fi. Viime kesänä Kaustisilla, kansanmusiikkifestivaaleilla esiintyi turkulainen, pääasiassa opettajista koostuva harrastajayhtye "Kuunari Tähti", jonka ohjelmisto koostuu tutuista irlantilaisista kansanlauluista suomeksi laulettuina. Teksktit on suomentanut yksi yhtyeen jäsen ja ainakin "Wild rover" taisi kuulua niihin. Valitettavasti "Kuunari Tähden" yhteystietoja en onnistunut löytämään. Mahdollisesti voisit saada ne Kaustisilta seuraavasta osoitteesta:
Kansantaiteenkeskus
PL 11
69601 Kaustinen
puh (06) 8604 111
fax (06) 8604 222
folk.art@...
Ainakin Lauri Meren kirjoittamassa elämäkerrassa Pentti Siimes : näyttämöllä, kotonaan (Otava, 2002) tähän asiaan viitataan pariinkin kertaan, ja Siimes sanoo kirjassa varsin suoraan, ettei hän tiedä, mistä moinen sekaannus johtuu: "Minulle on loputon arvoitus, miksi meidät Lasse Pöystin kanssa sotketaan jatkuvasti toisiimme. Erehdyksiä saattaa sattua aivan yllättävissä tilanteissa. Kerran kun menin Savonlinnassa erääseen kahvilaan, täysin tuntematon nainen alkoi tuttavallisesti viittoilla minua pöytäänsä. -- Lasse Pöysti oli Tampereella asuessaan joutunut pitemmäksi aikaa sairaalaan, ja nainen oli toiminut hänen omahoitajanaan. Tästä huolimatta hän sekoitti meidät keskenämme. Lasse puolestaan oli kerran mennyt lääkäriasemalle ja teettänyt...
Kysyin asiaa antiikki- ja rahaliikkeistä Helsingistä,mutta suoralta kädeltä en saanut vastausta. Rahaliike Holmasto ehdotti, että kysyjä tulisi heillä käymään. Liike sijaitsee osoitteessa Aleksanterinkatu 50. Helsinki.
Kotisivu:
http://www.holmasto.com/
Ulkomaisilta sivuilta löytyy tietoja ja ostomahdollisuuksia:
http://www.e-coins.tv/index.php?catid=11956
Sivulla on haku josta löytyy dime 1875-versioita, kun kirjoittaa hakusarakkeeseen: dime 1875
Hinnat näyttävät alkavan n. kymmenestä dollarista.
Verkkokauppoja, joissa myydään kolikoita on paljon. Tässä ulkomaisia kauppojen luetteloita, joista kolikkoa voi etsiä:
http://lynncoins.com/coin-shops-internet.htm
http://coinresource.com/directory/dealer.htm
http://www.certifiedcoinexchange.com...
Charles Doughtyn Travels in Arabia vol. 1-2, vuodelta 1888, on Helsingin yliopiston kirjastossa. Lyhennelmä Passages from Arabia deserta, vuodelta 1931, 320 s., löytyy myös Helsingin kaupunginkirjastosta, pääkirjaston varastosta.
1970-luvun alkuvuosina ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä lisääntyi nopeasti. Ikäluokittain tarkasteltaessa 50-luvun alussa syntyneistä kirjoitti ylioppilaaksi noin joka viides, mutta vuosikymmenen puolivälin paikkeilla syntyneistä jo joka neljäs.
Koko väestöstä ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä oli vuonna 1970 kohonnut 5,4%:iin (1950 vastaava luku oli 2,5%, 1995 jo 21%). Kotipaikka oli merkittävä koulutustasoon vaikuttava tekijä: tutkinnon suorittaneet asuivat etupäässä kaupungeissa, joiden väestöstä 7,9% oli ylioppilaita - maalaiskunnissa heitä oli vain 2,7%. Ylioppilaista asui kaupungeissa peräti kolme neljäsosaa.
Lähteet:
Mervi ja Pekka Kaarninen, Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia
Elävänä syntyneet...
"Äiti pien" -laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi "Suuresta toivelaulukirjasta", osasta 7 (s. 92-93). Laulu alkaa: "Onnellisiin päiviin palaan lapsuusmuistoissani näin". Kertosäe alkaa: "Äiti pien, äiti pien, lapsuuteni muistot myötä vien". Jotkut esittäjät aloittavat laulun suoraan kertosäkeestä (esim. Mauno Kuusisto).
Laulun alkuperäinen nimi on "Mütterlein", ja sen on säveltänyt Gerhard Winkler. Suomenkieliset sanat on tehnyt Helena Eeva salanimellä H. Neva. Joissakin levytystiedoissa suomenkielisen sanoituksen tekijäksi mainitaan ilmeisesti virheellisesti Rauni Kouta eli Reino Helismaa.
Kirjaa ei valitettavasti ole HelMet-kirjastoissa. Näyttäisi siltä, ettei sitä olisi muissakaan Suomen kirjastoissa.
Kirja on kuitenkin mahdollista tilata ulkomailta kirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Ulkomailta saapuvan kaukolainan hinta vaihtelee 4 eurosta 25 euroon. Kaukopalvelumaksuista löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu#kaukopalvelumaksut.
Jos olet sieltä mieltä, että kirja olisi hyvä hankkia Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, voit tehdä kirjasta hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Ikävä kyllä, aivan samanlaista industrial arkkupöytää ei näy löytyvän netistä eikä Vintage kirjoista. Esim. Googlen kuvahaulla voi etsiä englannin sanoilla metal chest tai coffee trunk tables. Myös huutokaupoista, kuten huuto.net, nettihuuto.com, myyjaosta.com tai bukowskismarket.com voi yrittää etsiä. On myös mahdollista, että kyseinen malli tulee myöhemmin uudelleen HobbyHallin tuotevalikoimaan tai se voisi löytyä maahantuojan valikoimasta.
Heikot sortuu elon tiellä, mut jätkät sen ku korskuu -sanonta löytyy ilmeisesti ainakin SKS:n arkistosta (ent. Kansanrunousarkisto), jossa se on merkattu Joutsenosta taltioiduksi sananparreksi. Sananpartta on käytetty myös ainakin Reino Helismaan sanoittamassa Rovaniemen markkinoilla -kappaleessa v. 1951 (Nelosilla muuan mies jo kerskui sekä korskui/ Heikot sortui elontiellä, jätkä sen kun porskui) ja Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa v. 1954 ("Heikot sortuu elontiellä, mutta jätkä sen kun porskuttaa", TS 1984, s. 350)Lähteet:https://fi.wikiquote.org/wiki/Suomalaisia_sananlaskujahttps://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/18471/URN_NBN_fi_jyu-200803051220.pdf
Linda on muinaissaksalainen naisen nimen loppuosa –linda, joka merkitsee ’kilpitaistelijatarta’.Se alkoi esiintyä itsenäisenä nimenä romantiikan kaudella. Eva on heprealaisperäinen nimi ja tarkoittaa ’elämä, elämänantaja’. Matilda tulee saksalaisesta nimestä Mathilde joka tarkoittaa ’mahtava taistelijatar’. Amanda on latinaa ja tarkoittaa ’rakastettava, ystävällinen’. Sandra on lyhennelmä nimestä Aleksandra ’puolustajatar, suojelitar’ ja tulee kreikan kielestä. Olivian lähtökohtana on latinan oliivipuuta tarkoittava sana. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ja Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
Tällaisia kirkkopaloja on kootusti käsitellyt Ilkka Mäntylä kirjasessa
Kuopion rytyjoulu vuonna 1760. - Kustannuskiila, 1983. - (Snellman-instituutin julkaisuja ; 1)
Kysymyksessä mainittu tapaus sattui Juvan puukirkossa vuoden 1829 joulujumalanpalveluksessa. Kappalainen Gustaf Adolf Aschanin toimittaman alkuliturgian aikana kirkon lehteriltä kuului epämääräistä kolinaa. Tällöin eräs seurakuntalainen huusi, että tuli oli irti. Syntyi suuri sekasorto, kun ihmiset ryntäsivät oville ja yrittivät ulos ikkunoita särkemällä. Kirkkoherra, rovasti Karl Gustaf Nykopp, oli alkuliturgian aikana sakaristossa ja vain suurin ponnistuksin pääsi tunkeutumaan sekasorron läpi saarnastuoliin rauhoittamaan ihmisiä. Onnettomuudessa kuoli 15 henkeä välittömästi...
Lappeenranta-sarjaan kuuluva Koivu ja
tähti (2002) sai vielä kaksi jatko-osaa: Siellä jossakin (2003) ja Kallis kotimaa (2004). Tieto löytyy teoksesta Aikuisten jatko- ja sarjakirjat, BTJ Kustannus 2007, ss. 63-64.
Seuraavilla verkkosivuilla kerrotaan tikkojen tekemistä koloista.
"Tikat hakevat rummutukseen sopivia paikkoja kokeilemalla. Ne pärisyttävät nokallaan kuivaa puuta muutaman kerran ja kuuntelevat millainen kaiku puusta lähtee. Jos ääni on sopiva, tikka voi rummuttaa samalla paikalla koko soidinkauden."
https://www.ts.fi/teemat/1074106442/Kysy+luonnosta+Miksi+tikka+rummuttaa
"Pikkutikka koloaa pesäänsä hyvin hitaasti, vähintään 53 päivää."
https://harjureitti.fi/luonto/muu-reitinvarsi/tikat-kolojen-rakentajina/
Kimmo Martiskaisen ja Kimmo Taskisen kirjan Valkoselkätikka (Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2011) mukaan
"Tikat voivat tehdä useita keskeneräisiksi jääviä harjoitelmia tai kaivaa monta valmista koloa, joista yksi...
