Elokuvaa A Streetcar Named Desire (Viettelysten vaunu) ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa videona eikä dvd-muodossa. Tennessee Williamsin näytelmää on kyllä kirjamuotoisena. Lisäksi elokuvaan sävellettyä musiikkia sekä teoksesta tehdyn oopperan musiikkia on cd-levynä. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokannasta www.helmet.fi
Etsimäsi laulu on Kari Rydmanin Kaunein uni. Se löytyy usealta eri cd-levyltä. Tuoreimpia on uusintapainos Rydmanin albumista Niin kaunis on maa. Myös nuotti löytyy useana eri vaihtoehtona, esim. Suuri Toivelaulukirja 5.
Tällaisia kirkkopaloja on kootusti käsitellyt Ilkka Mäntylä kirjasessa
Kuopion rytyjoulu vuonna 1760. - Kustannuskiila, 1983. - (Snellman-instituutin julkaisuja ; 1)
Kysymyksessä mainittu tapaus sattui Juvan puukirkossa vuoden 1829 joulujumalanpalveluksessa. Kappalainen Gustaf Adolf Aschanin toimittaman alkuliturgian aikana kirkon lehteriltä kuului epämääräistä kolinaa. Tällöin eräs seurakuntalainen huusi, että tuli oli irti. Syntyi suuri sekasorto, kun ihmiset ryntäsivät oville ja yrittivät ulos ikkunoita särkemällä. Kirkkoherra, rovasti Karl Gustaf Nykopp, oli alkuliturgian aikana sakaristossa ja vain suurin ponnistuksin pääsi tunkeutumaan sekasorron läpi saarnastuoliin rauhoittamaan ihmisiä. Onnettomuudessa kuoli 15 henkeä välittömästi...
Hei,
Opettajien salassapitovelvollisuudesta säädetään perusopetuksen osalta perusopetuslain 40 §:ssä, joka kokonaisuudessaan kuuluu seuraavasti:
”Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 §:ssä tarkoitetut henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja...
Kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla, siinä sanotaan seuraavaa:
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura , jonka kotisivujen osoite on http://sahlmansuku.wordpress.com/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien...
Kyseessä lienee Yrjö Jylhän runo Varjot, joka alkaa "Kuun paisteessa varjolleni olen mustasukkainen". Löytyy ainakin kokoelmista Yrjö Jylhän kauneimmat runot. (Otava, 1957) ja Runoja rakkaudesta / toim. Jarkko Laine (Otava, 1979).
Jos on matkanjärjestäjä, se taho on velvollinen hankkimaan tarvittavat tiedot. Jos matka on omatoiminen ja koskee Pohjois-Amerikkaa, kannattaa tutustua osoitteeseen http://www.usembassy.fi ja edetä sitten kohtaan links ja edelleen travel. Tällöin onkin jo huomattavien osavaltiokohtaisten tietoresurssien äärellä. Tietoa löytyy myös siitä, mitä automatkailijan on syytä ottaa huomioon erilaisilla rajoilla. Jos matkustaa julkisilla kulkuneuvoilla, niiden aikataulutietoihin on myös linkkejä, kuten myös hotellitietoihin.
Myös voi käväistä United States information sevicen kirjastossa (Fabianinkatu 35, ma-pe 9-18)tutustuakseen siellä olevaan materiaaliin tai soittaa sinne puhelimella numeroon (09) 1912 40 48, mutta kannatta muistaa, että...
Duodecim on julkaissut vuonna 1999 Kohti karonkkaa - Neuvoja väitöskirjaa tekevälle -nimisen teoksen, josta löytyy lähes kaikki mahdollinen tieto aiheesta. Väitöskirjat todella julkaistaan ennen väitöstilaisuutta ja niitten jakelu ennen tilaisuutta on osa väitöksestä tiedottamista. - Päiviö Tommilan toimittamassa kirjassa Miten meistä tuli historian tohtoreita 64 väitellyttä kertoo väitöskirjan teostaan. Yleensä väitöstilaisuus ja -kirja sattuvat samalle vuodelle - poikkeus voi olla vuoden vaihteen aiheuttama. - Eri aiheista tehdyistä väitöskirjoista löytyy Aleksi-lehtitietokannasta 157 viitettä: http://www.btj.se/prodinfo/databas/aleksi/appl/start2f.html - Kirjojen ja lehtien saatavuuden näkee aineistotietokanta HelMetistä http://www....
Jos kortti on kadonnut muualle kuin kotiin, sinun kannattaa heti soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja ilmoittaa se kadonneeksi.
Silloin korttisi lukitaan, eikä kukaan voi väärinkäyttää sitä.
Uuden kortin saat haettua mistä tahansa Helmet-kirjastosta. (Helsinki, Kauniainen, Espoo ja Vantaa)
Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus (henkilökortti, ajokortti tai passi) ja mene kirjaston henkilökunnan puheille.
He tekevät uuden kortin odottaessasi.
Uusi kortti maksaa aikuiselle 3€ ja alle 18 vuotiaalle 2€.
Tietoa kirjastojen rahoituksesta löydät opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: https://okm.fi/kirjastojen-rahoitusKunnat vastaavat yleisten kirjastopalvelujen järjestämisestä ja rahoittavat kirjastopalvelut omasta budjetistaan, mutta tämän lisäksi kirjastopalvelua rahoitetaan myös valtion toimesta erinäisillä tuilla, joista kerrotaan linkkaamallani OKM:n sivustolla.Nykyisen hallituksen varmastikin eniten pinnalla ollut leikkaus julkisten kirjastojen rahoitukseen on koskenut "vähälevikkisen laatukirjallisuuden ostotukea", jota myönnettiin vuosivälillä 1985-2023, mutta joka lopetettiin nykyisen hallituksen toimesta. Tästä leikkauksesta voi lukea esimerkiksi Oskari Onnisen kirjoittamasta Suomen Kuvalehden artikkelista: https://...
Oletan, että esitelmäsi aihe tarkoittaa yleensä islamilaista arabikulttuuria ja naisen asemaa siinä.
Perustietoa arabinaisten kulttuurista löydät kirjoista: Islamin porteilla / toim. Allahwerdi, 1992 ja Islamilainen kulttuuri / toim. Heikki Palva ja Irmeli Perho, 1998. Aikaukauslehtiartikkeleita löytyy aiheesta: Turkia, Rauni
Islamin maiden nainen kantaa suvun kunniaa
JULKAISUSSA:
Kehitys. 1991 : 2, s. 24-27
Markkanen, Ullamaija
Mitä on hunnun takana?
JULKAISUSSA:
Kehitys. 1991 : 2, s. 27-29
Ypyä, Reija
Egyptiläisen naisen asu kätkee ja paljastaa
JULKAISUSSA:...
Kotikoneella pääsee esim. Seinäjoen kaupunginkirjaston sivuilta Frank -monihakuun osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/tyokalupakki.html ja sieltä voi valita mm. Ammattikorkeakoulukirjastot ja valikosta edelleen ”kaikki” tai kirjaston kerrallaan. Sosiaalialan ammattikorkeakoulujen tiedostoista löytää hakemastasi aiheesta tietoa. Samoin voi etsiä tietoja julkaisuista Terveystieteiden keskuskirjastosta osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi ja terveysalan tiedostosta http://www.scirus.com.
Sukunimen Karonen kantasana kara tarkoittaa Viljo Nissilän (1939) mukaan jotakin kovaa asiaa tai hyvin kiukkuista, luonteeltaan äkäistä ja sisukasta ihmistä. On myös mahdollista, että kantana olisi Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa käytetty sana karo, joka tarkoittaa pässiä.
Karonen-sukunimi pohjautuu Karo- ja Karoi-henkilönnimiin. Karo-nimi on tunnettu jo keskiajalla esimerkiksi Raaseporissa ja Pälkäneellä. Karoinen-nimeä on käytetty 1500-luvulla Kannaksella ja Pohjois-Karjalassa, 1600-luvulla myös muun muassa Pohjois-Suomessa. Joillakin paikkakunnilla, kuten Hollolassa, Ruokolahdella ja Paimiossa, isännistä muistuttava Karo on säilynyt asumusten nimissä.
Lähde: Mikkonen, Pirjo ja Paikkala, Sirkka: Sukunimet (2000)
Artikkelitietokanta Aleksi antoi hakusanoilla äänikortit-testit kolme viitettä vuodelta 1999:
MikroPC 1999, nro 5: Äänikortteja kolmelle käyttäjäryhmälle; Tietokone 1999, nro 2: PC:stä musiikkistudio; MikroBitti 1999, nro 1: Lisää nopeutta ja kolmiulotteista ääntä - uudistuvat äänikortit.
Helsingissä Pääkirjasto ja Rikhardinkadun kirjasto säilyttävät asianomaisia lehtiä. Alan verkkolehtien www-sivulle pääset esimerkiksi sivulta http://www.lib.hel.fi ja sieltä Lehdet sekä vapaasanahakuun hakusanaksi atk.
Erilaisia englanninkielisiä Xsara-korjausoppaita kyllä löytyy kirjastoista eri puolilta Suomea, mutta suomenkielisinä niitä valitettavasti ei ole tarjolla.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot#/vaihto?aut…
Kirja on mahdollista lainata vain sille kortille, jolle kirja on varattu. Mutta jos esim. perheenjäsen tulee tiskiin ja haluaa lainata kirjan eri perheenjäsenen kortille, hänen pitäisi näyttää ko. varausta koskeva saapumisilmoitus-viesti, jolloin varauksen lainaaminen onnistuu vain asiakaspalvelutiskillä. Ei siis pitäisi olla mahdollista, että varaus joutuu vääriin käsiin.
Seuraavilla verkkosivuilla kerrotaan tikkojen tekemistä koloista.
"Tikat hakevat rummutukseen sopivia paikkoja kokeilemalla. Ne pärisyttävät nokallaan kuivaa puuta muutaman kerran ja kuuntelevat millainen kaiku puusta lähtee. Jos ääni on sopiva, tikka voi rummuttaa samalla paikalla koko soidinkauden."
https://www.ts.fi/teemat/1074106442/Kysy+luonnosta+Miksi+tikka+rummuttaa
"Pikkutikka koloaa pesäänsä hyvin hitaasti, vähintään 53 päivää."
https://harjureitti.fi/luonto/muu-reitinvarsi/tikat-kolojen-rakentajina/
Kimmo Martiskaisen ja Kimmo Taskisen kirjan Valkoselkätikka (Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2011) mukaan
"Tikat voivat tehdä useita keskeneräisiksi jääviä harjoitelmia tai kaivaa monta valmista koloa, joista yksi...
Pikkuserkkujen lapset ovat kolmansia serkkuja tai kolmannen polven serkkuja. Murteissa kolmansista serkuista on käytetty nimityksiä sokeriserkku tai sirpaleserkku.
https://www.kielikello.fi/-/sokeriserkku
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea vanhoja vastauksia alla olevista linkeistä.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kuka-on-serkku-pikkuserkku-ja?language_co…
https://www.libraries.fi/asklib_question/54368
Emericus-nimen Suomessa käytetyn lyhentymän Emerikin ja sen erikielisten muunnosten (mm. saksan Emmerich ja Emerich, unkarin Imre ja italian Amerigo, johon löytöretkeilijä Amerigo Vespuccin mukaan pohjautuu maanosan nimi Amerikka) lähtökohta lienee saksan Amalrich. Sen alkuosa merkitsee työtä ja taistelua, loppuosa voimakasta, mahtavaa tai valtakuntaa. Emerikin on selitetty tarkoittavan muun muassa "väsymättömän uutteraa".
Unkarilaisen pyhimyksen Emericuksen (k. 1031) muistopäivää on aikoinaan vietetty Suomessakin: Missale Aboensessa 1488 hänen muistopäivänsä oli 5.11. ja vuoden 1738 almanakassa kirkollisen perinteen mukainen 4.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset...
Juha Kuisman kirja Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista selvittää "pitää jöötä" -sanonnan taustaa seuraavasti:"Se, joka käskee ja komentaa, pitää jöötä. Taustalla on ruotsinkielen göra-verbi käskymuotoineen. Kun suomalainen talonpoika tai sotilas joutui verotöinä esimerkiksi linnoja ja linnoituksia rakentamaan, töitä johti yleensä ruotsinkielinen ylempi esimies, jonka puheessa toistui työtehtävien osoituksia annettaessa käsielein vahvistettu jöö-muoto. Gö det så här! Du skall göra..."
