En löytänyt tietoa, että kyseisestä teoksesta olisi tulossa ainakaan lähiaikoina suomennosta. Voit halutessasi tiedustella asiaa suoraan kustantajilta, mutta ennakkotietoa suomennoksesta ei löydy. Fernando J. Múñezilta ei ole muitakaan suomennettuja teoksia, joten on vaikea sanoa mikä kustantaja olisi todennäköisin julkaisija suomennokselle jos sellainen on suunnitteilla.Jos haluat suomennoksen puuttuessa lukea kirjan englanniksi, teosta on hankittu Helmet-kirjastoon, josta se on myös mahdollista saada kaukolainaan muihin Suomen kirjastoihin. Kaukolainat ovat yleensä maksullisia, hinnasto vaihtelee eri kirjastoissa. Vaihtoehtoisesti voit tehdä teoksesta hankintapyynnön omaan kirjastoosi.Jos käännetty espanjalainen kirjallisuus kiinnostaa...
Kyseessä lienee ollut vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön luokka 37 d 1:37 d 1. Aivotärähdys (Commotio cerebri). Lievät, täysin parantuneet tapaukset (A I tai A II).
Erityistä lintujen anatomian opasta taiteilijoille ei näyttäisi löytyvän pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta. Sen sijaan useissa lintukirjoissa on oma lukunsa lintujen anatomiasta ja muutama hyvä ja havainnollinen lintua eri asennoissa esittävä kuvakin löytyi. Tässä muutama teos: Berg, Arnoud B. van den: Lintumaailma, Gummerus 1999; Lintukirja, Valitut palat 1986; Flegg, Jim: Eurooppalainen lintukirja, Karisto 1992. Muistakin lintukirjoista voi löytyä tietoa lintujen anatomiasta. Mainittujen teosten saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi.
Suomeksi Krossin muistopuhe on julkaistu Tuglas-seuran jäsenlehdessä 3/2006 sivulla 5. Löytyy myös netistä: http://www.tuglas.fi/lehti/3-06/tuglas-seura-3-06.pdf
Viime vuonna on ilmestynyt mainio kirja 1970-luvusta nimeltään Reilusti ruskeaa, tekijänä Minna Sarantola-Weiss (WSOY). Tuon ajan ruokakulttuuria on esitelty kirjassa 70-luku tarjottimella, tekijänä Christina Aalto (Schildt 2002). Muodista ja muotoilusta löytyy esim. kirjasta Muodon kuvat 1960-1990, toimittanut Juliana Balint (Tietopuu 1991) ja nuorisokulttuurista kirjassa Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kaj Häggman ( WSOY 2006). Lähiöelämää on tutkittu mm. seuraavissa kirjoissa: Matti Kortteinen: Lähiö, tutkimus elämäntapojen muutoksesta (Otava 1982), Kotikaduilla, kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä (Edita 1990) ja Riitta Astikainen: Elämää lähiössä (Helsingin Sanomat 1997) sekä Riitta Hurme: Suomalainen lähiö...
Niko on lyhennetty muoto Nikolauksesta. Niko on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Nikolauksen rinnakkainen muoto Nicolaus löytyy Uudesta testamentista. Suomessa Nikolaus on mainittu jo vuonna 1488 Missale Aboensessa ja almanakassa nimi on ollut alusta alkaen eli vuodesta 1705.
Jesse on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1995 alkaen, Nimi on Iisain kreikkalainen muoto. Iisai on Raamatussa kuningas Daavidin isä.
Jaana on lyhennys Marjaanasta; nimi on ollut almanakassa vuodesta 1950 lähtien. Marjaanan alkuperä juontaa Maria-nimeen, joka on muunnoksineen suosituimpia nimiä kristityssä maailmassa. Lisää tietoa etunimistä voi hakea esim. kirjasta Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Myös tämän palvelun arkistosta löytyy...
DIY näyttää olevan vakiintuneempi termi.
MAKER tuo esiin kaikenlaista tekemistä.
DIY-kulttuurista löytyy helposti esimerkkejä jopa Google-haulla ja Wikipediasta.
Hieman pätevämpää määrittelyä voi löytää DOAJ-tietokantapalvelusta, jossa on vapaita kokotekstiartikkeleita tieteellisistä lehdistä.
Myös EBSCO-tietokanta löytää artikkeleita molemmista, mutta sen käyttö on rajoitettua. Löytyy tosin esim. Helmet-haun liitteenä pääkaupunkiseudun kirjastokorteilla toimivana.
Espoon kaupunginkirjaston Pajat ja Helsingin kirjaston Kaupunkiverstaat ovat myös osa tätä kulttuuria.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
Bahaismin pääperiaatteita on käsitelty kirjassa Butterworth: Uusia uskontoja. Kirjaneliö 1981. Tarkempaa tietoa tästä opista löytyy teoksesta: Teinonen, Seppo: Bahaismi: synty, kehitys ja nykyinen oppi. Suomen itämainen seura 1962
Suomen Baha'i-yhteisön internet-sivut ovat osoitteessa http://dawn.joensuu.fi/bahai/ . Englanniksi tietoa löytyy Baha'i Faith Index -verkkopalvelusta osoitteessa http://www.bcca.org/~cvoogt/index.html
Perusteellinen lähde aiheesta on Ronald Atkinin kirja Meksikon vallankumous (1974). Helmet-kirjastoista kirja on Pasilan kirjavaraston ja Pohjois-Haagan kirjaston kokoelmissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1144373__SMeksikon%20vallankumous__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Taulun teksti on peräisin Raamatun ruotsinkielisestä käännöksestä, Uuden testamentin vuoden 1883 ns. "normaalilaitoksesta" (normalupplaga): "Vi veta, att vi hafva öfvergått från döden till lifvet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förblifver i döden." (1 Joh 3:14). Vanhahtavat äffät jäivät pois vuonna 1917 julkaistun uuden ruotsinnoksen myötä: "Vi veta att vi hava övergått från döden till livet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förbliver i döden."
Sitaatin kieliasun perusteella taulu on luultavimmin peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Ajanmääritystä tehtäessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että vuosi 1917 ei ole mikään ehdoton takaraja: uuden ruotsinnoksen ilmestymisestä huolimatta...
Kuullostaa varsin oudolta ongelmalta, jos osa kirjaston ilmoituksista on tullut sähköpostitse, mutta osa ei ole?
Jos kirjastojärjestelmään on tallennettu asiakkaan tietoihin asetus, että kirjaston ilmoitukset tulevat asiakkaalle sähköpostitse, ja jos tallennettu sähköpostiosoite on oikea, kaikkien kirjaston ilmoitusten (varaukset, myöhästymisilmoitukset jne.) tulisi tällöin kyllä tulla asiakkaan sähköpostiin ilman poikkeuksia ja automaattisesti.
Jos ongelma kuitenkin tuntuu toistuvan, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta voidaan selvittää, onko esimerkiksi sähköpostiosoite tallennettu oikein järjestelmään.
Tarkistin sähköpostiosoitteenne järjestelmästämme ja se näyttäisi kyllä olevan aivan sama kuin se osoite, jonka mainitsitte...
Tuon ajan puhekielestä löytyy esim. slangisanakirjoista. Tällainen hyvä teos on Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (WSOY 2000). Lisäksi löytyy Juhani Mäkelän Stadin snadi slangi (WSOY 1997) ja Kivi Kallion Stadin slangi- ja puhekielen sanasto (Fenton 1996) sekä Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitoksen toimittama Helsinki kieliyhteisönä (2006). Eki Mattsson ja Juhani Mäkelä ovat kirjoittaneet slangipakinoita. 1950-luvun nuorista kertovia romaaneja ovat mm. Alpo Ruuth:Kämppä ja J. D. Salinger: Sieppari ruispellossa.
1950-luvun suomalaisia kirjailijoita ovat esim Lauri Viita, Veijo Meri, Eeva Joenpelto, Kalle Päätalo, Marja-Liisa Vartio ja Väinö Linna. Suomen murteista löytyy moniosainen...
Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sanotaan mm. näin:
”Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma. Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa.”
Koko laki löytyy täältä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
Laissa puhutaan suunnitelmasta potilaan hoidon järjestämiseksi. Suunnitelmaan pitää kaiketi kuulua myös hoidon jatkamisen järjestäminen potilaan kotiuttamisen jälkeen.
Kannattaa kysellä asiasta tarkemmin oman kunnan vanhusten palvelujen...
Tietoa benediktiiniläisnunnaksi tulemisesta löytyy englanniksi ainakin joidenkin luostareiden sivuilta.
The Abbey of St. Walburga, Colorado: http://www.walburga.org/index.php/be_a_nun/how-be-nun/
St. Emma Monastery, Pennsylvania: http://www.stemma.org/vocations/formation-process/
Holy Trinity Monastery, Herefordshire: http://www.benedictinenuns.org.uk/Community/Community/FAQ.html
Aiheesta löytyy myös video: https://www.youtube.com/watch?v=FfR7APq8mxg.
American-Cassinese Congregation (http://www.osb.org/amcass/) on julkaissut vuonna 2001 ohjeen rituaaleista luostareilleen: www.osb.org/amcass/ritual/acritual0601.doc.
Maallikkojäseniä koskevat rituaalit löytyvät täältä: http://www.osb.org/obl/ceremon.html.
Abbedissan valinnasta ja siihen...
Perinteisistä saduista turhamaisuuden vaaroista varoittavat ainakin H. C. Andersenin Keisarin uudet vaatteet ja Grimmin veljesten Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Kumpaakin löytyy kirjastosta useista eri kokoelmista.
Uudemmista saduista sopisi ainakin Päivi Alasalmen Turhamainen aasi ja kymmenen kultakenkää (kokoelmassa Turhamainen aasi, Gummerus 2009). Magdalena Hain satukertomuksessa Kurnivamahainen kissa (Karisto 2017) ahneus saattaa vaaraan koko maailman.
Lasten- ja nuortenromaanien puolelta löytyy Serena Valentinon Hirviön sydän (Sanoma 2016), joka kertoo, miten Kaunotar ja hirviö -tarinasta tuttu hirviö päätyi turhamaisesta ja itsekäästä nuoresta prinssistä kirouksen vangiksi. Timothée de Fombellen fantasiakirja Tobi Lolness (Tammi...
Tässä joitakin lukuvinkkeja.
Romaanisarjoja:
Bradley, Alan: Piiraan maku makea
1950-luvun Englantiin sijoittuvan viihdyttävän ja kepeän dekkarisarjan avausosa. Salapoliisina sarjassa toimii melko epätavallinen sankaritar, älykäs ja nenäkäs 11-vuotias Flavia de Luce. Vanhassa sukukartanossa asuvan Flavian salapoliisileikki muuttuu todeksi, kun kukkapenkistä löytyy kuollut mies.
Karon, Jan: Pappila keskellä elämää -sarja
Kymmenosaiseksi kasvanut sarja Mitfordin pikkukaupungin elämästä ja värikkäistä asukkaista. Ensimmäisessä osassa Ovet auki pappilaan pastori Tim kaipaa elämäänsä muutosta. Kun se saapuu - kaksin kappalein - hän huomaa saaneensa enemmän kuin pyysi… Hyväntahtoista huumoria ja elämäniloista kerrontaa.
Mustonen, Enni:...
Kyseessä saattaisi olla vuosina 1974–76 ilmestynyt Flip : teen magazine.
Flip : teen magazine | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Flip Teen Magazine (afka.net)
Jos tingitään nimen ”magazine”-vaatimuksesta, vaihtoehtoinen tarjokas voisi olla vuosina 1976–77 ilmestynyt Popfoto.
Popfoto : uusi svengaava nuortenlehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Runoa Mikko ketusta on etsitty palvelussamme ennenkin. Kyseessä on Aale Tynnin runo Mikko kettu saa kyytiä. Runo sisältyy teokseen Kissa liukkaalla jäällä sekä muita satuja (Otava, 1954). Se on luettavissa myös alakansakoulun lukukirjasta Kultainen lukukirja (Martti Haavio, Aale Tynni, useita painoksia).https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyyko-vanha-lasten-runo-mikko?language_content_entity=fihttps://www.kirjastot.fi/kysy/olen-lapsena-lukenut-jostakin-aapisesta?language_content_entity=fihttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.18232?sid=4767693068https://vaski.finna.fi/Record/vaski.24377?sid=4767693485
Ratkaisu saattaa löytyä puhelimen asetuksista. Päivämäärä ja aika-asetukset löytyvät puhelinmallista riippuen tavallisesti asetusten kohdasta "yleiset", "lisäasetukset", "järjestelmä" tai "järjestelmäasetukset". Aika-asetuksista kannattaa varmistaa, että valittuna on oikea aikavyöhyke, kellonajan automaattinen asetus ja 24 tunnin muoto. Jos asetusten muuttaminen ei auta ongelmaan heti, voi puhelimen uudelleenkäynnistys ratkaista tilanteen.
