Tieto löytyy esim. teoksesta Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988. Professori Ilmari Krohnin (1867-1960) mainitaan olevan ensimmäinen kristillisesti kastettu Ilmari.
Toivo Vuorelan teoksessa Suomalainen kansankulttuuri, ISBN 951-0-07191-9(WSOY,1975) kerrotaan potaskan, hartsin ja tärpätin teosta. Myös teos Suomen kansankulttuuri saattaisi olla tutustumisen arvoinen. Teoksen on tehnyt Ilmar Talve ja se on Suomen Kirjallisuuden Seuran julkaisu, josta on tullut uudistettu laitos vuonna 2012. ISBN 978-952-222-414-9. Kirja käsittelee suomalaisia elinkeinoja ja aineellista kulttuuria.
Harri Metsälän teos Pihka, ISBN 951-664-074-5 (Gummerus,2001)käsittelee pihkan keruuta ja käyttöä Suomessa sekä muualla maailmassa.
Tässä graduja organisaatiomuutoksesta, lisää voit etsiä Helkasta, joka on Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo http://wwls.lib.helsinki.fi/ sieltä voit tarkistaa myös teosten saatavuuden. Graduja kannattaa hakea myös Jyväskylän yliopiston kirjaston tutkielmapankkista http://docuweb.jyu.fi/scripts/webmain.dll laita hakusanaksi organisaatio. Alla joitain tutkielmia aiheesta, ne teokset joita et löydä Helkasta voit pyytää kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Saarinen, Johanna: Organisaatiomuutos oy Huber ab:n asennusryhmässä
[Tampere], 1990. Yrityksen taloustieteen, yrityksen hallinnon pro gradu-tutkielma : Tampereen yliopisto
Hautala, Taru : Klassisesta tiimipohjaiseen organisaatioon : organisaatiomuutos ja...
Varhaisimpien kivirakennusten kivivallit oli tehty ns. kylmämuurauksena eli ilman laastia. Kylmämuuri eli kuivamuuri on latomalla rakennettu muuri, jossa kivet on valittu niin, että ne tukeutuvat toisiinsa.
Aiheesta löytyy lisää tietoa esim. Turun Sanomien artikkelista (16.2.2006) Luonnonkivi on rakennusmateriaaleista kestävin ja Johanna Lehtolan ja Sari Perälän opinnäytetyöstä Historialliset kivirakenteet: luonnonkivi- ja rauniokellareiden korjaaminen ja säilyttäminen (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2012)
https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074101484/Luonnonkivi+on+rakennusmateriaaleista+kestavin
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42999/Lehtola_Johanna_Perala_Sari.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Saatte Helsingin lainausoikeuden ja kirjastokortin esittämällä valokuvalla ja henkilötunnuksella varustetun henkilötodistuksen (passi, eu-maiden henkilötodistus, ajokortti tai kuvallinen kela-kortti, Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti)ja ilmoittamalla osoitteenne. Teidän ei tarvitse olla Helsingissä kirjoilla, eikä Teillä tarvitse olla vakinaista osoitetta Helsingissä.
Helsingin kaupunginkirjastosta saatu kirjastokortti oikeuttaa lainaamiseen myös Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoissa kunkin kirjaston käyttösääntöjen mukaisesti.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ainakin löytyy paljon tutkimusaineistoa liittyen maahanmuuttajien sopeutumiseen. Tässä suora linkki tekemääni hakuun asiasanoilla 'maahanmuuttajat' ja 'sopeutuminen': http://finna.fi
Linkistä voit selata tutkimuksia ja sitä miten hyvin ne vastaavat etsimääsi, sekä tarkistaa teosten sijainnit ja saatavuustiedot.
Kysymys kansalaisuuden saamisen vaikutuksista maahanmuuttajien suhteeseen uuteen kotimaahansa tai miten merkityksellisenä maahanmuuttajat kansalaisuuden näkevät, on hankalampi. Ehdottaisin, että haet ensin laajalla haulla, hakusanalla 'maahanmuuttajat' Linda-tietokannasta. Laaja haku on joskus hedelmällisempi vaikeammissa tapauksissa, jos silmiin osuu jotakin sopivaa, niin sitten...
Toivo Orasmaan säveltämä "Mäntyharjun valssi" sisältyy mm. CD-levylle "Valssit", jonka on vuonna 1995 julkaissut Snap-Production. Kappaleen voi kuunnella myös CD-äänitteeltä "Ilta Pyhävedellä" ( Mäntyharjun pelimannit, 2008), jolla esittäjinä on Kompan tahti -niminen kokoonpano.
Frank-monihaun mukaan äänitteitä löytyy useammastakin kirjastosta. Mikäli valssin sisältävä äänite ei kuulu oman lähikirjastosi kokoelmiin, kysy mahdollisuutta tilata levy kaukolainana.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kirkas.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Ohjeistuksemme sanoo lahjoitusten vastaanottamisesta seuraavasti:
Kaikki Kymenlaakson kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia.
Yksityishenkilöiden lahjoituksina vastaanotetaan kirjoja ja äänitteitä (cd-levyjä, LP-levyjä). Kuvatallenteita (dvd ja blu-ray) ei oteta vastaan tekijänoikeussyistä.
Lahjoittaja toimittaa itse aineiston kirjastoon. Kirjasto ei käy lahjoittajan luona arvioimassa tai valitsemassa aineistoa. Suuremmat lahjoitukset otetaan vastaan vain etukäteen sopi-malla.
Lahjoitettu aineisto on lahjoituksen jälkeen kirjaston omaisuutta. Kukin kirjasto päättää itse omien aineistovalinta- ja varastointiperiaatteidensa puitteissa sen, miten saatu materiaali sijoitetaan kirjaston kokoelmiin. Kirjasto voi myös jättää lahjoituksen...
Raision kirjastossa on pari ainakin terveydenhoitoalaa sivuavaa opinnäytetyötä:
- Terveysliikuntaprojektin vaikutus työikäisten liikuntamotivaatioon ja -käyttäytymiseen. AMK-opinnäytetyö /
Eerikkilä, Eeva ; Kupila, Anna ; Kuronen, Henna
Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2001
- Normaali narkomaani? : kokemustutkimus huumeriippuvuudesta, hoidosta ja toipumisesta. AMK-opinnäytetyö /
Peltoniemi, Mai
Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2011
Turun ja muiden Vaski-kirjastojen kokoelmissa opinnäytetöitä on enemmän. Varaamalla voit saada kirjan Raision kirjastoon. Alla on luettelo Vaski-kirjastojen opinnäytetöistä. Suurin osa töistä on muiden kuin terveydenhuoltoalan. Ainoastaan tämän alan töihin rajaaminen on vaikeaa, koska asiasanana eli työn aiheena on...
Kirjastot hankkivat yleensä suurimman osan aineistostaan välittäjien kautta. Niinpä paras tapa saada teoksia kirjastojen kokoelmiin on tarjota niitä välittäjille. Kirjastojen välittäjiä ovat Kirjavälitys, https://www.kirjavalitys.fi ja e-kirjojen osalta Ellibs, https://www.ellibs.com/fi/yhteystiedot
Toki myös suoraan yksittäisiin kirjastoihinkin voi ottaa yhteyttä, mutta kirjan tarjoaminen moniin kirjastoihin on varmastikin työläämpää kuin välittäjien kautta. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/.
David Gilesin teosta Illusions of Immortality: A Psychology of Fame and Celebrity ei ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa. Se löytyy kuitenkin Helka-kirjastosta (Helsingin yliopiston kirjasto), missä sitä on lainattava kappale sekä Kaisa-talossa että Kansalliskirjaston avokokoelmassa. Ota yhteyttä omaan kirjastoosi ja pyydä teoksen kaukolainaamista. Amazonin verkkokauppa (UK) myy kirjan pokkariversiota alle 10 punnalla eli varsin halvalla.
Heikki Poroila
Helsingin juutalaisen seurakunnan verkkosivuilla todetaan yksiselitteisesti "Hautausmaalla tulee miesten käyttää hattua tai kipaa.". Mitään perusteluita ei määräykselle anneta, mutta oletettavasti taustalla on Talmudin määräys peittää pää rukouksen ajaksi (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kipa). Naisten pukeutumisesta tai päähinepakosta ei sivuilla sanota mitään, mutta yleiset juutalaisuuteen liittyvät perinteet edellyttävät myös naisilta pään peittämistä esimerkiksi huivilla. Jotkut ei-ortodoksijuutalaiset sallivat myös naisten käyttävän kipa-päähinettä, mutta perinteisesti se on vain miesten päähine.
Heikki Poroila
Etunimen ja joskus myös sukunimen Homayon taustalla on persiankielinen nimi همايون, jota translitteroidaan myös muotoon Homayoun, Humayun, Homayoon tai Homajon. Nimi tarkoittaa kuninkaallista, keisarillista tai onnekasta.
Lähteet:
https://www.behindthename.com/name/homayoun/submitted
https://www.name-doctor.com/meaning/homayon
https://www.kavehfarrokh.com/wp-content/uploads/2009/07/index3.pdf
TPS:n omilla sivuilla maaleja ei ole, mutta osoitteesta
www.jatkoaika.com nuo tiedot löytyvät.
Valitse ensin linkki "SM-liiga", sieltä "Tilastot". Tilastoista voit valita "Maalipörssin" ja sieltä sitten määritellä pudotusvalikosta, minkä joukkueen maalipörssin
haluat nähdä.
Parc Filmiltä on julkaistu vuonna 1972 elokuva nimeltä "Le Petit Poucet". Elokuva perustuu Charles Perrault'n satuun ja sen on ohjannut Michel Boisrond. Elokuvaa on julkaistu myös englanninkielisellä nimellä "Tom Thumb" tai "Little Tom Thumb" . Tiedot löytyvät mm. Internet Movie Database -hakemistosta.
Pikainen haku kirjastojen tietokannoista ei tuottanut tulosta elokuvasta ainakaan sen ranskalaisella nimellä.
Vuonna 1987 Helsingissä kouluvuosi alkoi tiistaina 18.8. Tämä tieto löytyi päivälehdestä(HBL), mutta asian voinee vielä tarkistaa Helsingin kaupungin opetusvirastosta.
Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Laulun on säveltänyt Georg Riedel ja alkuperäinen sanoitus on Astrid Lindgrenin. Laulun nimenä on suomenkielisissä nuoteissa "Laulelen kukkia kukkimaan" ("Du ska inte tro det blir sommar").
Kyseessä on Arvo Turtiaisen neliosainen runo Se ja ne kokoelmasta Puhetta Porthaninrinteellä (1968). Runo tosin alkaa riveillä ”Se makas gartsalla ja ähki…” ja muut kohdat löytyvät tuonnempaa runosta hiukan eri muodoissa.
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Arvo Turtiainen: Runoja 1934 – 1968 (1974 ja 1968, s. 331 – 333).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI