Ilmatieteen laitokselta löytyy palvelu, josta voi ladata vanhoja säätietoja. Valitettavasti kyseiseltä päivältä ei kuitenkaan löytynyt mitään tietoja edes lähialueilta.
Joissakin vanhoissa paikallisissa sanomalehdissä on mahdollisesti ollut tietoja myös alueen säästä. Kannattaa kysellä omasta lähikirjastosta, josko heillä olisi saatavilla esimerkiksi mikrofilmeinä joitakin, joista voisi jatkaa etsintää.
Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen lataus:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Ainoa lista signeerauksista mitä olen netistä onnistunut löytämään on Arabian taiteilijoiden signeerauksia. Monilla osto- ja myyntiliikkeillä sekä antiikkiliikkeillä on arviointipalveluja, joista voisi löytyä asiantuntijoita tunnistamaan esineesi tekijä. Kehottaisin sinua kääntymään niitten puoleen.
Löysin runon Ronkaisen omasta blogikirjoituksesta "Paluu tähän hetkeen", eikä hän ainakaan siinä kerro, että se olisi poiminta esimerkiksi hänen laajemmasta teoksestaan.https://www.onnessa.com/onblogi/paluu-tahan-hetkeen1
Tähän Matti Mäkelän säveltämään ja Reijo Rikkosen sanoittamaan joululauluun ei ole julkaistu nuottia. Laulu alkaa: "Muodon jäisen talvi teki akkunaan".
Hakemasi teokset ovat olleet Olivier Messiaenin "Vingt Regards sur l'Enfant-Jésus" -teoksen innoituksen lähteinä.
Internetistä löytyneen erinomaisen artikkelin, katso http://www.vcme.org/pgmnotes.html, perusteella voi olettaa, että Maurice Toescan(oik. Maurice Royatin)runo "Les Douze Regards" sisältyy teokseen "La Nativité". Teos löytyy Ranskan kansalliskirjastosta, Bibliothègue nationale de Franceista tai Oxford University Librarysta.
Suomesta, Studium catholicumin kirjastosta, saattaisi löytyä Columba Marmionin "Le Christ dans ses Mysteres" -teos. Studium catholicumin osoite on Ritarikatu 3, ja kirjasto on avoinna keskiviikkoisin klo 14-18.
Marmionin teoksen englanninkielisen version "Spiritual Writings", voit saada lainaksi...
Tässä on nettisivuja, joista voit löytää kuvia keskiajan vaatteista:
http://www.tkukoulu.fi/tiimalasi/pukeutuminen.html#naisen
http://www.kaspaikka.fi/projektit/juoksevakoira/sis_luettelo.html
http://www.costumes.org/history/100pages/medievalinks.htm
Pukuhistoria on Espoon kirjastoissa luokassa 90.21
Teoksia keskiajan vaatteista:
Hatt, Christine.
Clothes of the medieval world
Langh, Tea.
Keskiajan tunnelmissa : ideakirja tekevälle
Shaw, Henry.
Dress and decoration of the middle ages
Hunnisett, Jean.
Period costume for stage & screen : patterns for women's dress, medieval - 1500 / Jean Hunnisett ; illustrations by Kathryn Turner.
Ruby, Jennifer.
The medieval world
Sichel, Marion.
Costume reference 1 : Roman britain and the Middle...
Tällä hetkellä Kokkolan kaupunginkirjastossa ei ole kävelysauvoja, mutta tulevaisuudessa kirjastoon on tulossa lainattavaksi erilaisia liikuntavälineitä. En tosin ole varma, että tuleeko kävelysauvojakin. Liikuntavälineiden lainaus on kirjaston ja kaupungin liikuntatoimen yhteistyötä. Asiasta tiedotetaan joulukuussa.
Hei!
Katsoin asiakastietojasi ja näin, että olet lainauskiellossa, koska lainasi ovat erääntyneet ja myöhästymismaksua on kertynyt 12,60 € (lainauskiellon raja on 10 €). Lainoja ei voi uusia internetissä, jos on lainauskiellossa. Verkkokirjastossa toimimiseen tarvitset myös kirjastosta saatavan lainauskortin, jonka numerosarjan ja tietoihisi tallennetun tunnusluvun avulla voit uusia lainojasi ja varata aineistoa. Tule pikimmiten Hämeenlinnan kirjastoon maksamaan myöhästymismaksu ja palauttamaan tai uusimaan lainasi, niin voimme päivittää tietosi ja tallentaa uuden tunnusluvun uutta lainauskorttia varten. Sen jälkeen voit taas kätevästi toimia verkkokirjastossa.
Terv. Ulla Jousea
Tekijä on Anja Vammelvuo. Runo alkaa: "Tunnette kai sen jutun raskaanaolevasta kreivittärestä / joka eli yhdeksänkymmentä vuotta eikä koskaan / synnyttänyt." Runo löytyy ainakin kokoelmasta Vammelvuo: Valitut runot, Otava 1968.
Musiikkiin erikoistunut kollega tunsi laulun hyvin ja kertoi, että tätä Imre (tunnetaan myös nimellä Emmerich) Kalmanin operetin kappaletta on todennäköisesti esitetty vain operetin unkarinkielisissä versioissa, eikä siitä näin olisi suomenkielistä versiota. Kappale on operetin loppupuolelta.
Unkarinkielisessä nimessä on kaksi ihmisen nimeä, joten varsinaisesti siinä ei ole mitään kääntämistä, mutta tällä nimellä sitä ei siis ilmeisesti ole Suomeksi esitetty.
Etsimällä internetistä hakuohjelmalla Teoma http://www.teoma.com fraasilla "three-dimensional virtual retrieval" tai "three-dimensional virtual information retrieval" tuli useita viitteitä. Käyttämällä tarkempaa hakua ja esimerkiksi sanoja virtual retrieval löytyy myös paljon viitteitä, esim. http://www-scm.tees.ac.uk/users/p.c.fencott/newMedia/torresParkes.html . Samoin termeillä information retrieval visual elements kannattaa katsoa. Esimerkki löytyneistä http://www.ims.tuwien.ac.at/publication_detail.php?ims_id=118 .
Lindasta (yliopistokirjastojen yhteistietokanta) kirjoja:
-Lew, Michael S: Principles of visual information retrieval, 2001.
- Del Bimbo, Alberto: Visual information retrieval, 1999
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston...
Kirjaston tarjoamien nettipalveluiden takkuaminen saattaa johtua väärin näpsytellystä tunnusluvusta, mutta tavallisempaa on, että henkilötiedoissa oleva nimen muoto on erilainen kuin puhuttelunimi. Internetpalvelun tarjoajan suojaukset saattavat toisinaan estää varausten teon.
Tunnusluvun voi vaihtaa, mutta edellyttää tässä tapauksessa kirjastokäyntiä.
Valitettavasti sama kortti ei käy Helsingissä, vaan tarvitset siellä heidän kirjastokorttinsa. Tervetuloa Helsinkiin! Tilapäinenkin asuja saa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteisen kortin. Pistäydy mihin tahansa näiden kaupunkien kirjastosta, ota henkilöllisyystodistus mukaan.
Kysymyksen sitaatti ei ole Aldous Huxleyn Uljaasta uudesta maailmasta. Huxleyn maailmanvaltion tunnuslauseen "Yhteisyys, samuus, lujuus" erittely on peräisin J. N. Smithin Uljasta uutta maailmaa käsittelevästä kommentaariteoksesta, joka on ilmestynyt kirjallisuustieteellistä oppimateriaalia julkaisevassa GradeSaver ClassicNotes -sarjassa vuonna 1999.
http://www.gradesaver.com/brave-new-world/study-guide/quotes/
Heinolan kirjastossa ei ole Heikki Asunnan runoja, mutta Lahden pääkirjastossa on alla luetellut kokoelmat:
- Valikoima runoja
- Valitut runot
- Ruuhenveistäjä
- Syysmaanantai
- Vedenjakajalla
- Mastolyhty
- Metalliseppele
- Mustaa ja kultaa
- Kolmen teinin lauluja
Voit saada kirjat Lahdesta Heinolan kirjastoon tekemällä varaukset Lastu-verkkokirjaston kautta tai pyytämällä henkilökuntaa kirjastossa tekemään varaukset. Alla linkki varausohjeeseen:
http://lastukirjastot.fi/default.aspx?id=101825
Runon on kirjoittanut sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä vaikuttanut Hilja Pärssinen (1876 - 1935). Hän julkaisi runoutta kirjailijanimellä Hilja Liinamaa.
Kyseinen runo on nimeltään Punavangille ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1926 kokoelmassa Muistojen mailta.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3946
Liinamaa-Pärssinen Hilja: Muistojen mailta (1926)
Testasin lainaushistorian lähettämistä sähköpostiin, ja näyttää tosiaan olevan niin, että vaikka itse lainaushistoria näkyykin järjestyksessä uusimmasta vanhimpaan, lähetystiedosto on päinvastaisessa järjestyksessä, eikä sitä pysty muuttamaan.
Itse asiassa järjestys vanhimmasta uusimpaan onkin se perusjärjestys, jossa lainaushistoria kirjastojärjestelmän uumenissa on. Vasta joitakin aikoja sitten järjestelmään saatiin (käyttäjien toivomuksesta) se uudistus, että näytöllä historia näkyy uusimmasta vanhimpaan. Mutta valitettavasti tämä uudistus ei näköjään siis ulottunut lähetystiedostoon asti. Käyttäjät ovat toivoneet lainaushistoriaan myös muunlaisia järjestämis- ja hakumahdollisuuksia, mutta toistaiseksi mahdollisuudet ovat...
Die Welt als Wille und Vorstellung ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Vuonna 1944 ensi kertaa ilmestyneeseen suomennosvalikoimaan
Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista / suom. Sirkka Salomaa
on suomennettu Die Welt als Wille und Vorstellung -teoksesta seuraavia kappaleita:
Idealistisesta peruskatsomuksesta (II, luku 1)
Ihmisen metafyysillisestä tarpeesta (II, luku 17)
Nerosta (II, luku 31)
Musiikin metafysiikasta (II, luku 39)
Elämän turhuudesta ja kärsimyksestä (II, luku 46)
Myös v. 1919 ilmestynyt suomennos
Kuolema ja kuolematon (Über den Tod und sein Verhältnis zur Unzerströbarkeit unsers Wesens an sich) näyttää suomentajan, Eino Kailan, mukaan olleen alkuaan jonkinlainen lisäys Die Welt als...
Mia ja Miia ovat Mirjam- ja Mirjami-nimien kutsumamuotoja. Mirjam puolestaan on heprealainen muoto Maria-nimestä. Maria on Raamatusta tunnetuksi tullut heprealais-aramenialainen nimi, jonka merkityksestä ei ole täyttä varmuutta. Mahdollisiksi merkityksiksi on annettu "toivottu lapsi", "rakastettu", "kapinallinen" tai "kitkerä".
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2011)
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maria
