Kyse on varmaankin Arvi Kivimaan ajatuksesta, joka löytyy teoksesta Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio, sivu 724 (kirjassa ajatus numero 4524).
"Kuinka moni meistä on tullut ajatelleeksi, ettei hyvä terveydentila ole pelkkää onnea? Hyvin terve ihminen voi muuttua omahyväiseksi, ahdasnäköiseksi, itsekeskeiseksi. Hänessä helposti kuolee ymmärtämys kovaosaisempia kohtaan.
Ruotsalainen filosofi ja kirjallisuudentutkija John Landquist korostaa Fröding-tutkielmassaan, että ihmiskunnan suuret ajatukset ovat lähtöisin hyljätyistä ja heikoista. "Henkinen kulttuuri on ennen kaikkea onnettomien työtä." "
Lähde: Elämänviisauden kirja / koonnut Hannu Tarmio, WSOY 1986, s. 724
Laissa Yleisestä asumistuesta sen 4. pykälässä määritellään samaan ja eri ruokakuntaan kuuluminen. Laki on luettavissa alta:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140938
Aiheesta on tehty pro fradu -työ: Ruokakunta ja elatusvelvollisuus Sosiaalilainsäädännön ja parisuhteita säätelevän lainsäädännön yhdenmukaisuudesta / Sanna Sveholm (Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta, 2018). Opinnäytteessä mm. selvitellään ruokakunnan määritelmää ja samaan ruokuntaan kuulumista. Opinnäyte on myös verkossa luettavissa:
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/145924/Sveholm_Sanna_progr…
Turun vanhoista rakennuksista on kirjoitettu paljon kirjoja. Alla on joitain ehdotuksia - lisää löytyy esimerkiksi hyllystä 92.81 (Varsinais-Suomen historia) ja 72.92 (Arkkitehtuurin historia, Suomi).
Aalto, Petri:
Turun lähiöt
Laaksonen, Mikko:
Turku: historialliset kaupunkikartat
Turun seudun arkkitehtuuriopas
Turun seutu kartoin
Lahtinen, Rauno:
Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa
Kävely jugendtalojen Turussa
Turku ennen ja nyt
Turku ilmasta
Turun Jugend
Kylistä kasvoi Turku (Turun museokeskus 2021)
Myös internetistä voi löytää tietoa Turun rakennuksista. Yksi hyvä tiedonlähde on Turun opaskartta osoitteessa opaskartta.turku.fi . Jos valitset kartan valikosta Asuminen ja...
Kirjastoon on tullut valittaviksi ensi syksyn uutuuskirjat, mutta ainakaan niiden joukossa ei ole uutta osaa Koskenniska-sarjaan. Sen tarkempaa tietoa meillä ei ole, mutta jos haluat tiedustella asiaa Essi Pajun kustantajalta niin täällä on yhteystiedot https://www.karisto.fi/sivu/yhteystiedot/Amanda Vaara on kirjailija Niina Hakalahden toinen kirjailijanimi. Amanda Vaara -nimellä ei syksyn uutuuksissa ole teoksia, mutta Niina Hakalahden nimellä on ilmestymässä syksyllä Hyvien ihmisten talo.
Kyseessä voisi olla Garth Nixin Vanha valtakunta -trilogia, jonka osat ovat Sabriel, Lirael ja Abhorsen.Lisätietoja kirjoista esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/book/744-sabriel
Ateneumin julkaisema Albert Edelfelt 1854–1905 : juhlakirja (2004) sisältää Edelfeltin näyttelyosallistumiset vuosilta 1872–1905 "mahdollisimman täydellisinä". Ensimmäinen siinä listattu näyttely on Suomen Taide-yhtiön näyttely 1872. Siinä esillä ollut maalaus Vanha eukko (En gammal gumma) on mukana kirjassa nimellä Fredrika Snyggin muotokuva (s. 13) [Bertel Hintzen Edelfelt-elämäkerran teosluettelon numero 12]. Kevättalvella 1872 maalatun työn malli Fredrika Snygg oli Edelfeltin perheen "Tajtaksi" kutsuttu palvelijatar.
Kaari Utrio on opiskellut Helsingin yliopistossa historiaa ja kirjoittanut sekä romaaneja että tietokirjoja. Kirstin (aik. nimellä Kartanonherra ja kaunis Kirstin) on Utrion esikoisromaani (siis fiktiota), joka kertoo 1500-luvun Ruotsi-Suomesta. Teoksen loppupuolella Utrio kertoo enemmän ajan historiallisista tapahtumista, Kustaa Vaasan ja Eerik XIV:n sotaretkistä. Voisi sanoa, että Utrion romaanit ovat yhdistelmä realismia ja romantiikkaa.
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön osoitteeseen kaukopalvelu@kouvola.fi tai käydessäsi kirjastossa täyttää neuvonnassa kaukopalvelulomakkeen.
Veloitamme kaukopalvelusta 3 € ja lisäksi lähettävä kirjasto määrittelee oman lisämaksunsa. Lainattavia kappaleita löytyi yliopistollisista kirjastoista, joten lisähintaa tulee noin 5-10 €.
Internetistä ei löydy paljoa Linnan kuvia, mutta sen sijaan jonkin verran tietoa kyllä. Tässä muutamia vinkkejä:
Hakupalvelusta http://www.northernlight.com voit etsiä esim. seuraavasti: kirjoita hakukenttään 1)Väinö Linna tai 2)Väinö Linna picture
Näistä hauista saat joitain vinkkejä.
Osoitteessa http://www.sci.fi/~vanhalao/vainolinna.htm on mm. pienimuotoinen lähdeluettelo, jossa teoksia, joista voit saada lisätietoa. Osa teoksista on varmasti saatavissa myös Ruotsissa.
ätän tähän lopuksi vielä linkin sivuille, joilta löytyy Väinö Linnan seuran yhteystiedot. Sieltä voit varmasti saada lisätietoa ja mahdollisesti myös kuvia:
http://www.finlit.fi/kia/luettelo/nseura.htm
Työn iloa!
T-26 - panssarivaunun tekniset taulukot löytyvät muun muassa seuraavista teoksista:
Kantakoski, Pekka: Punaiset panssarit: Puna-armeijan panssarijoukot 1918-1945.
Milsom, John: Russian Tanks 1900-1970.
Em. teokset löytyvät ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, josta niitä voi oman kirjastonsa välityksellä pyytää kaukolainaksi.
Lisätietoja voi antaa myös Panssarimuseo (www.panssarimuseo.fi)
Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen julkaisemaa opasta "Retkelle uusmaalaiseen luontoon" saa ainakin Espoon kaupungin yhteispalvelupisteistä.
Se on julkaistu myös verkossa:
http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/doc/Yhdistyksen_opas2013_l…
Kyseinen sitaatti on Jorge Luis Borgesin novellista Baabelin kirjasto (La biblioteca de Babel), jonka on suomentanut Matti Rossi toimittamaansa teokseen Kolmas maailma : uutta proosaa espanjankielisestä Amerikasta (Tammi, 1966).Rossin suomennoksessa sitaatti kuuluu näin: "Varma tietoisuus siitä että kaikki on jo kirjoitettu tuhoaa meidät, tekee meistä pelkkiä olettamuksia. (s. 110).
Kirjan voi varata vasta sitten, kun jokin kirjastoista on hankkinut yhdenkin niteen. Nyt rekisterissä on vain kirjan tiedot. Kirja on kyllä tilattu, voit seurata tilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Siitä ei ole mainintaa osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa eikä muissakaan tutkimissani tietokannoissa. En voi täysin sulkea pois, etteikö suomennosta olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai kirjassa, jonka sisältöä ei tietokannoista löydy, mutta todennäköisesti runon suomennosta ei ole julkaistu missään.
Ruusuja sivutaan tosin Brentanon teoksessa ”Satu Ruusunnupusta” (WSOY, 1985), mutta siinä olevat runonpätkät eivät ole samoja kuin kysymäsi.
Hei!
Helsingin Sanomia säilytetään Hämeenlinnan pääkirjaston lehtisalissa kuluva viikko + neljä viikkoa. Helsingin Sanomia voi lukea myös verkkolehtenä, ks. http://www.hs.fi. Soittamalla lehteen voi tiedustella vanhempien lehtien saatavuutta.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Voisiko kyseessä olla Dieter Hermann Schmitzin kirja Kun sanat ei kiitä: suomalaisinta sanaa etsimässä? Tämä romaaniksi luokiteltu kirja on ilmestynyt vuonna 2017. Tässä linkki kustantajan sivuille, jossa kirjasta on lyhyt kuvaus: https://atena.fi/kun-sanat-ei-kiita
Hei!
Löytyy useita vaihtoehtoja:
Nightingale, Rita: Elinkautinen vapaus. Kyseessä on elämäkerta. Ja tapahtuu Thaimaassa.
Backman, Eeva: Kahdesti armahdettu: "Huume-Eeva" kertoo. Tämäkin on elämäkerta ja tapahtuu Thaimassa (Bangkok).
Myös Sinclair, Marti: Saat unohtaa eilisen. Todellisuuspohjainen romaani, mutta tämä on Libanonissa.
Lasitalo, "paholaisen silmä", kummitukset ja lasit, joilla aaveita voi nähdä, viittaavat vahvasti Steve Beckin ohjaamaan elokuvaan Kolmetoista aavetta (Thir13en ghosts, 2001), joka oli splatter-aineksin höystetty uudelleenfilmatisointi William Castlen elokuvasta 13 kummitusta (13 ghosts, 1960). TV5 ja Kutonen ovat televisioineet Kolmetoista aavetta jo useammin kuin kolmetoista kertaa (viimeksi 4.11.2017).
Kolmetoista aavetta (2001) - IMDb
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1064166
13 kummitusta (1960) - IMDb
KOLMETOISTA AAVETTA ohjelmatiedot - Telsu.fi
Kynttilät ja lautasliinat olisivat voineet olla esimerkiksi Tiimari-ketjun valikoimaa, mutta Lasipalatsissa ei tainnut olla Tiimari-myymälää.
Olisiko kyseinen puoti sitten ollut yksi Ibero-ketjun kaupoista? Helsingin Sanomien arkistoja tutkimalla löytyy Lasipalatsissa sijainneen Iberon ilmoittelua. Ainakin vuoden 1982 lehdessä Ibero mainosti marraskuussa: "Jouluaiheinen kynttilätarjous". Vuonna 1982 Ibero-ketju ilmoitteli "Koristeellista joulua" -mainoksessaan uuden lahjavalikoimansa tuotteina esim. thai-posliinia, lyijylasikristallia, taideteollisia pronssituotteita ja tunnelmakynttilöitä Ranskasta. Iberon pääasiallinen myyntiartikkeli taisi kyllä alkujaan olla erilaiset korut. Iberolla oli 1980-luvun alussa useampia myymälöitä...
Lapin maakuntakirjastosta löytyvät Pohjolan Sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Niistä saa kopioita ja niitä lainataan mm. muihin maakuntakirjastoihin.
