Kirja on jo rekisteröity Espoon kaupunginkirjastossa tällä viikolla. Sitä on tulossa Espooseen kahteen kirjastoon ja se on lähiaikoina varattavissa HelMet-järjestelmän kautta. Varauksen voi tehdä heti, kun kirjan kohdalla näkyvät kirjastojen nimet, ilmeisesti se tulee ainakin Selloon ja Entresseen. Kannattaa seurata asiaa Espoon uutusluettlosta tai HelMetistä.
Kuvauksesi sopisi Aira Brinkin teokseen Koirantassujen rapinaa (ilmestynyt 1959).
Aira Brinkin kirjaa löytyy kirjastoista, jos lähikirjastossasi ei ole sitä saatavilla, voi tiedustella kaukolainaksi sitä, monihausta voit katsoa, mistä kirjaa löytyy https://monihaku.kirjastot.fi/fi/ .
Ei se ihan helppoa ole. Tutkimme kirjallisuudessa julkaistuja sodan ajan karttoja, mutta ne eivät näytä täsmäävän sotapäiväkirjan koordinaatteihin.
Kysyimme asiasta eversti evp Pasi Kesseliltä, joka on mm. kirjoittanut suomalaisen tykistötaktiikan historian. Hänen mukaansa Poventsan alueelta oli todennäköisesti venäläisiä karttoja ja ehkä suomalaisten tekemiä pikakarttoja. Voi olla, että kyseessä on peitepiirroksen koordinaatteja, mutta yhtä hyvin ne voivat olla kartan p- ja i-koordinaatteja. Nelinumeroiset koordinaatit kuuluvat tietylle karttalehdelle. Pitäisi nähdä kyseinen karttalehti, jotta voisi yrittää sijoittaa koordinaatteja kartalle.
Oikea karttalehti voi olla esimerkiksi joukko-osaston asiakirjoissa Kansallisarkistossa, vaikka...
Radioteatterin vuonna 2009 esittämästä Väinö Linnan romaaniin pohjautuvasta 21-osaisesta kuunnelmasta "Täällä Pohjantähden alla" on aivan äskettäin ilmestynyt 21 CD-levyn paketti. Tallenne ei toistaiseksi ole lainattavissa kirjastoissa, eikä YLEstä osattu toistaiseksi kertoa, tuleeko paketti kirjastolevitykseen.
Kirjastot myyvät kokoelmistaan poistettuja teoksia. Kirjoja saatetaan poistaa, jos ne ovat huonossa kunnossa, sisällöltään vanhentuneita tai eivät mene enää lainaan. Se, että joku haluaisi ostaa kirjaston kokoelmiin kuuluvan kirjan, ei ole varmasti missään kirjastossa hyväksyttävä poistoperuste. Monissa kirjastoissa poistokirjoja myydään jatkuvasti, mutta poistokirjavalikoimaa ei valitettavasti ainakaan Helsingissä pysty selailemaan mistään, ainoastaan menemällä kirjastoon ja tutkimalla valikoimaa.
Harvinaisia kirjoja voi kyllä löytyä myös antikvariaateista. Antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka....
Jos arkku on kulkenut perintönä suvussasi, sukututkimus lienee helpoin tapa selvittää, kenen nimikirjaimista on kyse. Jos olet ostanut arkun, selvittäminen on vaikeampaa.
Karkkilan kotiseutuyhdistyksen sivuilla on artikkeli vanhoista arkuista ja niiden alkuperän selvittämisestä:
http://www.karkkilankotiseutuyhdistys.fi/SukututkimusPDF/Helena%20Hellg…
Tietoa sukututkimuksesta löytyy sukututkimus.fi-sivustolta:
http://www.sukututkimus.fi/
Kari Kuvan Lärvätsalo go go löytyy mm. kokoelmasta 20 laulua (Warner 1996) http://luettelo.helmet.fi/record=b1355552~S9*fin
Laulu "Vanha svengi" lienee Raul Reimanin käännös Rolf Løvlandin sävelmästä "La det swinge". Sen ovat levyttäneet monetkin suomalaiset, mm. Virve Rosti, joskaan Katri Helenan tai Seija Varjuksen versiota en löytänyt. Laulun nuotit löytyvät vanhasta kokoelmasta "Pop tänään 30" http://luettelo.helmet.fi/record=b1083272~S9*fin
Heikki Poroila
Aino Kontulasta löytyy tietoja esim. teoksesta
Kotimaisia nykykertojia. 7 / Anna Pihlajaniemi & Katri Riihivaara
Nettilähteitä ovat esim. Kirjasampo
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175934154848
Blogit logit ja artikkelit on tiedonrippusia hänen elämästään.
Esim. https://johiltunen.wordpress.com/2012/05/17/aino-kontula-takaisin-ylaas…
Perheestä ja lapsuudesta eivät monet halua kovin tarkkoja tietoja nettiin. Kontula ei ole vielä kirjoittanut muistelmiaan.
Kustantamo Gummeruksen kautta voisi ottaa yhteyttä Kontulaan ja kysellä lapsuusajoista häneltä suoraan.
info@gummerus.fi
Kyseessä on kansanlaulu nimeltä Martin Vappu. Laulun kolmaessa säkeistössä on kysyjän mainitsema kohta. Sen viimeinen rivi kuuluu "...vaan täytyy jalan kävellä".
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/29768
Sanat löytyvät ainakin seuraavista julkaisuista:
Tanhuvakan sävelmistö (2012)
Lauluvakka (1991)
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Näin tarkkaan toiveeseen sopivia romaaneja voi olla vaikea löytää, mutta niitä voi kokeilla etsiä Vaski-verkkokirjastosta erilaisten hakusanojen yhdistelmillä. Hakusanoilla maaginen realismi, paranormaalit ilmiöt, enkelit, lumi ja talvi voi löytää erilaisia kirjoja, jotka voivat ainakin osittain vastata toiveisiin. Esimerkiksi seuraavat teokset tulivat tällaisten hakujen kautta esiin:
Mark Helprin: Talvinen tarina
Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies
Satu Grönroos: Lumen syli
Michel Tournier: Kolmen kuninkaan kumarru
Charles Dickens: Saiturin joulu
Jostein Gaarder: Enkelimysteerio
Eowyn Ivey: Lumilapsi
Taulujen signeerausten ja mahdollisen tekijän tunnistaminen vaatii asiantuntijan arvioinnin.
Esim. taidehuutokaupoista voi tiedustella ja heillä on yleensä sivustoillaan online-arviointi.
Tässä esimerkkinä muutamia sivustoja, joihin kyselyn voi lähettää:
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/sell
https://www.galleriainter.fi/
Myös kuvataiteilijamatrikkeli-sivuston kautta voi halutessaan hakea taiteilijoita:
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Verkosta löytyi esimerkiksi seuraavia:
A cynic is a man who, when he smells flowers, looks around for a coffin. (H. L. Mencken)
The only way you can become a legend is in your coffin. (Bette Davis)
Ruumisarkku on täällä monen köyhän ensiasunto. (Erno Paasilinna)
Lisää löytyy googlaamalla esimerkiksi "coffin quotes".
Runoista tulee mieleen esimerkiksi Emily Dickinson: A Coffin - is a small Domain ja Edith Södergran: Kruununi on liian raskas.
Ensimmäinen tarina on Carl Barksin käsikirjoittama ja piirtämä Rämeikön arvoitus (Mystery of the Swamp, 1944). Se on julkaistu Suomessa useita kertoja, ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehden numeroissa 37-39/1977 ja sittemmin monissa kokoelmateoksissa, mm. Minä Aku Ankka 2 -teoksessa (2016) ja albumisarjan Carl Barksin Aku Ankka osassa 7 (2024). Lisätietoja I.N.D.U.C.K.S.-tietokannassa: https://inducks.org/story.php?c=W+OS+++62-03.Toista sarjakuvaa en onnistunut jäljilttämään. Olisiko se tuttu jollekin sivuston lukijalle?
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloista löytyy pitkä linkkilista maatalouden nettisivuja osoitteesta http://www.makupalat.fi/maatal1.htm .
Lisäksi maanviljelystä löytyy tietoa alan kirjallisuudesta. Aiheesta löytyy myös aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta. Tätä tietokantaa voi käyttää itse kirjaston asiakasmikroilla. Kirjastonhoitajat auttavat mielellään sopivan aineiston haussa.
Useissa kehityspsykologian teoksissa käsitellään koko ihmisen elämänkaarta, myös minän ja persoonallisuuden kehittymistä eri vuosikymmeninä.
Esimerkiksi seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua:
Dunderfelt, Tony, Elämänkaaripsykologia, WSOY, 1997
Ihmisen elämänkaari, Otava, 1992.
Lieve
Wais, Mathias, Ihmisen elämänkaari - Aikuiselämän kriisit ja kehitysmahdollisuudet, Suomen antroposofinen liitto, 2002.
Vuorinen, Risto, Minän synty ja kehitys : ihmisen psyykkinen kehitys yli elämänkaaren, WSOY, 1998.
Berger, Kathleen Stassen, The developing person through the life span, Worth, 2000.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistohausta, http://www.helmet.fi/ . Lisää aiheesta voit etsiä valitsemalla aihehaun ja käyttämällä esimerkiksi...
Satukallion satujen sankareita tuntee Neiti Hurpulan, joka esintyy Kirsi Kunnaksen sadussa Haitulan keskiviikko
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/sankarit.html
Satukallion pikahaku "Haitulan keskiviikko" antaa seuraavat teokset:
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja
Pieni aarreaitta 2
Tiitiäisen tarinoita / Kunnas, Kirsi ,
Tiitiäinen, metsäläinen - suomalaisia satuja
http://pasila.lib.hel.fi/cgi-bin/sadut?anywhere=Haitulan+keskiviikko
Ainakin ensiksi mainitussa teoksessa on sadun Haitulan keskiviikko lisäksi myös Kirsi Kunnaksen Haitula -niminen loru.
Googlen kuvahaun ja kasviaiheisten sivustojen tarkastelemisen perusteella kyseessä voisi piirteidensä perusteella olla joko Peperomia pareskiifolia tai Peperomia pseudoalpina. Joka tapauksessa se vaikuttaa kuuluvan monimuotoiseen Peperomia-sukuun. Suomessa näitä kasveja kutsutaan muorinkukiksi.
Lähetetyn kuvan perusteella tuon kasvin pistokas näyttää melko nuorelta, joten täydellä varmuudella en uskalla väittää nimeä oikeaksi. Lehdet kasvavat paksuutta ja koostumus ja osin väri saattavat vaihtua. On mahdollista, että täysi-ikäisenä kasvi on eri näköinen.
Tällä hetkellä oman kirjastoni hyllystä ei valitettavasti löytynyt teoksia, joista voisin vahvistaa kasvin nimen. Jos käyt lähikirjastossasi, voit...
