Voisikohan kyseessä olla Juha Tapion laulu "Mullonikäväsua" albumilta Kaunis ihminen (Warner 2006)? Sen alkusanat ovat "Kaunis tyttö käytävällä kirjaston"?
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kiinnostava kysymys! Vertailtaessa lukuja kunnittain selviää seuraavaa:
Suurimmat pudotukset luvuissa ovat Rovaniemellä (-3 466 712), Joensuu+Kontiolahti+Liperi+Outokumpu+Polvijärvi(-2 181 625), Jyväskylällä (- 2 115 522) ja yli 500 000 pudotukset ovat myös Kauhajoella, Porvoolla, Sodankylä+Pelkosenniemi+Savukoski ja noin 20 muulla yli 100 000.
Yksi selitys tähän saattaisi olla kirjastojen liittymisessä kirjastokimppaan, jolloin laskutapa olisi tosiaan muuttunut. Myös uudessa järjestelmässä tilastointitapa saattaa olla erilainen. Joissain kohtaa epäilen kyllä ihan pilkkuvirhettäkin (Kärsämäki).
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan näihin kuntiin ja kysyä, jos asia kiinnostaa enemmänkin.
Voit palauttaa HelMet-kirjaston toimipisteestä lainaamasi aineiston toiseen toimipisteeseen, myös HelMet-kirjastojen kirjastoautoihin.
Kirjastoautojen aikataulun voit tarkistaa alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Helsinki
Esimerkiksi teoksista Kasso, Matti, Asunto- ja kiinteistökauppa, Lakimiesliiton kustannus, Helsinki, 1998 ja Lakitieto, osa 3 (Asiakirjakaavoja), Otava, Helsinki 1983 löytyy malleja.
Internetistä tietoa asunnon kauppakirjasta löytyy Kansalaisen käsikirjasta (http://www.opas.vn.fi/) osasta perhe -> asuminen -> asunnon ostaminen.
Kirjan kustantaja Otava osaa vastata kysymykseesi parhaiten. Otavan kotisivuilla on osoitteessa http://www.otava.fi/otava/palaute/ mahdollista sekä antaa palautetta että tehdä kysymyksiä.
Jonas Gardellista on kerrottu kirjassa Ulkomaisia suosikkikirjailijoita / toim. Ismo Loivamaa http://www.helmet.fi/record=b1808949~S9*fin
Kirjassa kerrotaan muun muassa, että Jonas Gardell on syntynyt 1963 Täbyssä, Ruotsissa. Hänet tunnetaan yhteiskunnallisena keskustelijana ja standup-koomikkona. Gardellin romaani Koomikon synty (1992) nousi koko Ruotsissa keskustelun aiheeksi. Hän on kirjoittanut myös näytelmätekstejä ja elokuvakäsikirjoituksia. Gardellilla on tausta myös kuvataitelijana.
Jonas gardellista löytyy myös muutamia suomenkielisiä aikakauslehtiartikkeleita:
Ihana naapuri - haastateltavana koomikko ja kirjailija Jonas Gardell
Image Numero 2005: 9, sivu 20
Jonas Gardell : erittäin lapsellinen aikuinen - haastateltavana...
Kyseinen DVD-levy kuuluu Itäkeskuksen kirjaston kokoelmiin. Kontulaan sitä ei ole hankittu, mutta Kontulan asiakkaat voivat yhtä lailla varata sen Helmetin kautta. http://www.helmet.fi/record=b2020232~S16*fin.
Nicaragualaiselta runoilijalta Rubén Daríolta (1867 – 1916) on luettavissa vain muutama suomennos. Runot "J. Enrique Rodolle" (A J[ose] Enrique Rodo) ja "Sonatina" (suom. Saima Harmaja) löytyvät teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 7 : Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY, 1954). "Runoilijat! Jumalan tornit!" (¡Torres de Dios! ¡Poetas!, suom. Aale Tynni) sisältyy antologiaan Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa (WSOY, 1957 ja 2004).
Antologiat ovat lainattavissa mm. Vaski-kirjastojen kokoelmista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.biografiasyvidas.com/biografia/d/dario_ruben.htm
https://vaski.finna.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla on tiedusteltu tällaista asiaa Ylen urheiluselostajilta.
Koska peli kulkee nopeasti ja TV-lähetyksissä on pieni viive, selostaja ei voi pelkästään tuijotella vastaanotinta. Lähetyksestä kuitenkin näkee hidastukset ja lähikuvat. Ylen urheiluselostajat kertovat, että selostajan tulisi opetella pelaajat sekä numeron että myös hahmon ja luistelutyylin mukaan, nimet kun harvoin erottuvat selästä omin silmin. Jos tuntee pelaajien pelipaikat niin sekin luultavasti auttaa, myös tutkimustyö ennen pelejä.
http://www.kysy.fi/kysymys/nakeeko-jaakiekkoselostajat-selostamoista-hyvin-pelaajien-numerot-ja-nimet
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jaakiekkoselostaja-tarvitsee-...
Tuomioistuinten tuomiokirjoja eli pöytäkirjoja on arkistoituna Kansallisarkistoon. Erilaisista tuomiokirjoista löytyy tietoa Kansallisarkiston verkkosivuilta: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Tuomiokirjat
Kiuruvesi näyttää kuuluneen Pielaveden tuomiokuntaan ja Kiuruveden käräjäkunnan pöytäkirjoja löytyy Kansallisarkiston Astia-palvelusta: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_toimija.html?id=1058200248 Niiden käyttö on mahdollista kaikille
Mikäli palvelusta ei löytämäsi pöytäkirjoja löydy, kannattaa olla yhteydessä heidän asiakaspalveluun.
kun varaus saapuu noudettavaksi pääkirjastolle, niin saatte siitä normaalin varauksen noutoilmoituksen eli yleensä tekstarin tai sähköpostiviestin. Seutuvaraukset saapuvat yleensä viikon sisällä maakunnista.
Vaski-kirjastoissa ei ole tarjolla sähköistä lääketietieteen sanakirjaa. Sen sijaan muita lääketieteen sanakirjoja löytyy lainattavaksi, esimerkiksi seuraavat:
Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja (2016) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3179585?sid=3678174173
Lääketeiteen termit: sanastot: latina, englanti, ruotsi (2016) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3447134?sid=3678174173
Lääketieteen sanakirja latina-suomi-latina (2009) https://vaski.finna.fi/Record/vaski.645871?sid=3678174173
Verkossa on joitakin ilmaisia sanakirjoja, Makupalat-linkkihaun kautta löytyy sanakirjoja eri tarkoituksiin, esimerkiksi
yleissanakirja RedFox josta löytyy 41 kieltä, myös englanti
yleissanakirja Sanakirja.org josta löytyy...
Tein hakuja netin hakukoneista, Helmet.fi:stä ja Finna.fi:stä muun muassa hakusanoilla vastaanotolla, runot, luonto, hyvinvointi, mutta valitettavasti vastaavaa runoa ei löytynyt. Jos paikallislehden nimi muistuisi mieleen, voisi asiaa tiedustella sen arkistosta.Entä olisiko joku palstamme lukijoista törmännyt kyseiseen runoon?
Viljo Mäkisestä löytyy tietoa esim. kirjasta Kuvataiteilijat 1986, jonka on julkaissut Suomen taiteilijaseura 1987. Tietoa Mäkisestä ja kuvia hänen töistään löytyy myös Satu Itkosen kirjasta Sydän siveltimellä, suomalaista naivismia. Taidepiste 1998. Myös Keravan taidemuseon 1998 julkaisemassa näyttelyluettelossa Seitsikko naivisteja on tietoa ja kuvia. Näitä voi kysellä kirjastosta.
Myös netistä löytyy esim. Googlen tarkennetulla haulla "Viljo Mäkinen" monia sivuja, esim. Turun taidemuseon sivu http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/makinen/3981.shtml
Kupittaan Saven useita luetteloita on julkaistu näköispainoksena. Niitäkin löytyy kirjastosta.
Internetistä löytyy kyllä runsaasti Waltaria käsitteleviä linkkejä, joista tarkoitukseen sopiva lienee esimerkiksi http://waltari.lasipalatsi.fi/envall.html.
Lisää linkkejä löydät kirjoittamalla esim. Alta Vistaan hakutermiksi "Waltari Mika" tai Fastiin Waltari Mika. Linkkien taso vaihtelee, mutta jyvät erottuvat akanoista suhteellisen helposti.
Pyöreän pöydän ritareista kertovia kirjoja suomeksi ovat esim. Elisabeth Chadwickin Lancelot - ensimmäinen ritari, Wolfram von Eschenbachin (pääsana on Wolfram) Parsifal, Volter Kilven Parsifal - kertomus Graalin ritareista. Englannin kielisiä puolestaan ovat esim. The Chronicles of the Holy Grail, James Knowlesin The legends of King Arthur and his Knights, Rosalind Milesin kirjat, joita ovat muun muassa Isolde sekä Guenevere sekä Lindsay Clarken Parzifal and the stone from heaven.
Kalevi Keihäsen Keihäsmatkat Oy:lla on ollut ainakin kaksi osoitetta Lahdessa. Vuoden 1968 puhelinluettelossa osoitteeksi on mainittu Rautatienkatu 17, 2. kerros ja vuoden 1970 puhelinluettelon mukaan toimipiste on sijainnut osoitteessa Hämeenkatu 16. Molempien puhelinnumero on ollut 23 555. Wikipedian Keihäsmatkat artikkelissa on liitteenä kuva vuoden 1974 lehtimainoksesta ja siinäkin osoite on edelleen Hämeenkatu 16. https://fi.wikipedia.org/wiki/Keih%C3%A4smatkat
Samaisen artikkelin mukaan yhtiöllä oli vuosina 1972–1974 oma lentoyhtiö nimeltään Spear Air Oy, mutta sen tietoja ei Lahden vanhoissa puhelinluetteloissa ollut.
