Leena Poikelan säveltämä "Napakettu" alkaa muistamillasi sanoilla. Laulun sanoituksena on Inkeri Karvosen runo. Laulu sisältyy nuottiin "Musiikin aika. 1-2" (Leena-Maija Alho, Heidi Harinen, Soili Perkiö; WSOY, 1997). Laulun sanoitus sisältyy kirjoihin Karvonen, Inkeri: "Samettikuu : lastenrunoja" (Otava, 1980) ja "Tähtiviltti : Suomen lasten runot" (Kustannusosakeyhtiö Otava, [2021]).Voit tarkistaa nuotin saatavuuden kirjastoista Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kirja on jo rekisteröity Espoon kaupunginkirjastossa tällä viikolla. Sitä on tulossa Espooseen kahteen kirjastoon ja se on lähiaikoina varattavissa HelMet-järjestelmän kautta. Varauksen voi tehdä heti, kun kirjan kohdalla näkyvät kirjastojen nimet, ilmeisesti se tulee ainakin Selloon ja Entresseen. Kannattaa seurata asiaa Espoon uutusluettlosta tai HelMetistä.
Pusukala, tieteelliseltä nimeltään Helostoma temmincki, voi kasvaa akvaariossa 20 cm:n mittaiseksi, jos elää saa. Luonnon olosuhteissa se voi kasvaa vielä suuremmaksi. Ihmisen silmissä ystävällisen näköinen pussailu, josta laji on nimensä saanut, on koiraiden välistä aggressiivista käytöstä ja pienessä akvaariossa voi käydä niin, että hallitseva yksilö nutuuttaa arvoasteikossa alempansa perusteellisesti, jopa kuoliaaksi asti. 120-litrainen akvaario taitaa olla liian pieni. Lisää tietoa pusukalasta ja sen vaatimista olosuhteista akvaariossa löydät esim. Liisa Sarakonnun veppisivuilta:
http://www.hut.fi/~lsarakon/lajit/pusukala.html Sivuilla kerrotaan akvaarion ja veden vaatimukset: pH 6.5-8.0, lämpötila 24-28 astetta, pehmeä vesi. Akvaarion...
En oikein ole varma, mitä tarkoitatte kieliopilliselle, mutta tuo aika 22.12.2020-4.1.2021 tarkoittaisi yleisen käytännön mukaan sitä, että palvelu on suljettu jo 22.12. ja kiinni vielä 4.1. Merkinnässä näkyvät päivämäärät kuuluvat mukaan ajanjaksoon, Kielitoimiston ohjepankki, ajanilmaukset http://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/56
Tietoa Kaari Utriosta on kysytty aiemminkin Kysy Kirjastonhoitajalta -palvelusta. Vastaus löytyy palvelun arkistosta hakusanalla Utrio. Tässä suora linkki arkistokorttiin http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp?id=4470&arkisto=true#H… .
Vastauksessa mainittujen teosten lisäksi Kaari Utriosta löytyy tietoa myös teoksesta Miten kirjani ovat syntyneet 4, Wsoy 2000.
Altavista-hakupalvelussa on käännösohjelma Babel Fish, jolla pystyy kääntämään tekstiä kieleltä toiselle. Suomen kieli ei ole vaihtoehtona, mutta esim. englannin kieleltä kiinan kielelle tekstiä voidaan kääntää. Tässä on linkki käännösohjelmaan, voit itsekin kääntää lauseita.
http://babelfish.altavista.com/
Kirjastosta löytyy myös kiinan kielen sanakirjoja ja kielikursseja, joiden avulla voit opiskella enemmänkin kiinan kielestä. Esim. seuraavista teoksista voisi olla sinulle apua:
Guangyun, Li : Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas
Guo, Hai : Kiinaa matkailijoille
Guo, Hai: Matka Kiinan kieleen ja kulttuuriin = Zhongguo yuyan he wenhua rumen
Nämä kaikki saat lainattua Kiimingin kirjaston kautta, saatavuuden voit kysyä kirjastosta tai...
Radioteatterin vuonna 2009 esittämästä Väinö Linnan romaaniin pohjautuvasta 21-osaisesta kuunnelmasta "Täällä Pohjantähden alla" on aivan äskettäin ilmestynyt 21 CD-levyn paketti. Tallenne ei toistaiseksi ole lainattavissa kirjastoissa, eikä YLEstä osattu toistaiseksi kertoa, tuleeko paketti kirjastolevitykseen.
Kirjastoilla ei ole yhteistä markkinointilistaa olemassa, joten niitä on lähestyttävä erikseen. Jokainen kirjasto myös päättää itse, mitä ilmoitustaululle laitetaan. Sinun kannattaa siis lähestyä suoraan niitä kirjastoja, joihin haluaisit ehdottaa ilmoitustasi. Kirjastojen yhteystiedot löydät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi .
Kyllä, myöhästymismaksut alkavat kertyä heti eräpäivän jälkeisenä päivänä. Ja lainat rekisteröityvät palautuneiksi saman tien, kun ne on palauttanut. Lisää tietoa maksuista Keravan kirjaston sivuilta:
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lainaaminen-ja-maksut/maksut
Jos asiasta on epäselvyyttä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Keravan kirjastoon:
https://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-j%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A4t-ja-tuottajat/kirjasto
Tuohon aikaan suomeksi olevia tieteiskirjoja, joissa kuvataan uuden maailman löytymistä ja vesi on mukana merkittävänä elementtinä ovat mm. Nivenin Rengasmaailma, Farmerin Elämän ja kuoleman virta ja Lemin Kuolemanplaneetta. Vernen Matkassa maan keskipisteeseen löytyy geysir kappaleen XXXIV lopussa. (Englanninkielinen käännös löytyy luettavaksi Projekti Gutenbergistä.) Olisiko jostain näistä otettu katkelma tuohon äidinkielen kirjaan?
Kyseessä on Johanna Venhon lastenruno Kiikkulaulu, joka alkaa riveillä "Kiikkuu, kiikku, Juho-poika liikkuu...".
Runo sisältyy Johanna Venhon ja Anne Peltolan lastenrunokirjaan Puolukkavarvas (WSOY, 2006).
https://keski.finna.fi/Record/keski.406052
Kyseessä näyttäisi olevan yksi Suomen lukuisista ludelajeista. Tarkkaa lajinmääritystä kuvan perusteella on vaikea tehdä.
Suomessa esiintyviin ludelajeihin voi tutustua esim. seuraavien verkkosivujen avulla:
- https://www.otokkatieto.fi/cat?id=4
- https://laji.fi/taxon/MX.229577/identification
Laulu on nimeltään "Desiderio" tai "Kaipaus". Sen on säveltänyt Vittorio Mascheroni ja suomeksi sanoittanut Reino Helismaa. Sen ovat Fennon mukaan levyttäneet Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Metro-tytöt ja Ulla Vilpas vuonna 1957. Vieno Kekkosen, Seija Lampilan ja Metro-tyttöjen esitykset voi kuunnella YouTubesta. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osaan 29 (Fazerin musiikkikauppa, 1957, s. 15).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Mitään yksittäistä teosta saaristolaisten kalusteiden arjen ja juhlan yhteensovittamisesta ei löydy. Ei ole olemassa mitään yhtenäistä saaristolaiskulttuuria, johon eivät vaikuttaisi kieli- ja kuntarajat. Yksittäisten kuntien historiikeistä ja tutkimuksista saattaa löytyä esim. kuvia huonekaluista, sisustuksista ja ehkäpä myös juhlaperinteestä, joten kannattaa ottaa yhteyttä kyseisten kuntien kirjastoihin, esim. Turunmaan saariston Blanka-kirjastoihin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastokimpat.aspx
Erikseen talonpoikaishuonekaluista löytyy teos Kjell Ekström: Klockor på locket: folkligt möbelmåleri på Åland. Pohjanmaan morsiuskirstuista ja morsiustuoleista löytyy tietoa Raul Pohjosen teoksesta Allmogens skatter: en redogörelse...
Ehkäpä parasta on ottaa yhteyttä omaan yliopistoon ja kysyä mahdollisuutta jatkaa keskeytyneitä opintoja.
Lisätietoja alan kelpoisuusvaatimuksista ja koulutuksesta löytyy Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Agnetan perinteinen suomalainen vastine on Aune, jonka nimipäivä on 21.1. Tuolla samalla päivällä oli ennen (viimeksi v. 1907) meikäläisissäkin kalentereissa sellaisia nimimuotoja kuin Agneta, Agnes, Agne ja Agneeta.
Nykyisessä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Agneta on samoin 21.1.
Vanhoja suomalaisia kalentereita luettavissa osoitteessa
http://almanakka.helsinki.fi/
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. p. - Otava, 2005.
Valitettavasti Electrelanen The Valleys -kappaleen nuottia ei löydy suomalaisista kirjastoista. Tarkistimme myös Library of Congress -tietokannasta, mutta Electrelane-hakusanalla löytyy vain äänitteitä. Ilmeisesti yhtye ei siis ole julkaissut nuottikirjoja.
Finlandia-palkintoa ei voi itse hakea, vaan sen valitsee vuosittain nimettävä henkilö kolmijäsenisen valintalautakunnan nimeämästä 3–6 romaanista. Esimerkiksi vuonna 2009 valitsijana oli kulttuurineuvos Tuula Arkio ja valintalautakunnan muodostivat professori Liisa Steinby, kriitikko Olavi Jama ja yhteyspäällikkö Saara Vesikansa. Palkinnon eteen ei voi siten itse tehdä oikein muuta kuin koettaa kirjoittaa tarpeeksi ansiokkaan romaanin, jotta palkintolautakunta hyväksyisi sen – mikä ei liene aivan helppo tehtävä, kun katsoo aikaisempien vuosien Finlandia-palkintoehdokkaita.
Finlandia-palkinnon jakaa Suomen Kirjasäätiö, joka myös nimittää valintalautakunnan. Koska lautakunta vaihtuu vuosittain, sillä ei ole erillistä osoitetta, mutta Suomen...
lohjan kaupunginkirjastossa on paikallislehti Länsi-Uusimaa mikrofilmattuna vuodesta 1914 alkaen. Uskoisin paikallislehden aikanaan kertoneen jotain leiristä. Valitettavasti kirjastolla ei ole aikaa tarkistaa asiaa, mutta mikrofilmejä voi käydä lukemassa pääkirjastossa sen aukioloaikoina.
Suomen Kuvalehdessä numerossa 32 vuodelta 1935 näyttäisi olevan artikkeli Lohjan Kalevala-leiristä. Lehteä ei ole Lukki-kirjastoissa.
Juhana Saarisen kirjassa Lohjan Eräveikkojen historia. Partiotoimintaa Lohjalla vuodesta 1917 on sivuilla 15-20 kirjoitus Kalevala-leiristä.
Radiodokumentteja ei näin pitkän ajan jälkeen löytynyt.