Antti Tuurista ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Kirjailijaesitelmääsi varten voisi kuitenkin olla hyötyä kirjasta Miten kirjani ovat syntyneet: osa 3 (s. 286-312), jossa Antti Tuuri kertoo kirjailijantyönsä lisäksi myös elämänvaiheistaan. Myös Suomen kuvalehden artikkelista Lauseseppä lakeudelta (Suomen kuvalehti, 1997, 35, s.26-29) voi löytyä kiinnostavaa tietoa.
Jos tarvitset tietoa myös Tuurin kirjoittamista kirjoista ja niiden analyyseja, löytyy kirjastosta useampiakin kirjoja ja hakuteoksia. Videota Antti Tuurista ei löytynyt kirjastojen luetteloista. Hänen kirjojensa pohjalta tehtyjä elokuvia on kuitenkin saatavana videoina.
Alakoulun lukudiplomilista on nähtävillä pääkirjaston lasten ja nuorten osaston neuvonnassa sekä kaikissa lähi-
kirjastoissa. Uusitut lukudiplomilistat ovat tulossa lähi-
aikoina myös Oulun kaupunginkirjaston ja Oulun opetustoimen
www-sivuille.
Musiikkiosastomme http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=findm&sesid=1232375923&ulang=fin mukaan Lenni-Kallen musiikkia ei ole toistaiseksi julkaistu nuotteina.
Niitä ei löytynyt myöskään Viola-tietokannasta Suomen kansallisdiskografiasta https://finna.fi
Kannattaisiko nuotteja tiedustella tekijältä, Lenni-Kalle Taipaleen kotisivut http://www.lennikalletaipale.com/ .
Kyseessä on todennäköisesti Sami Myllyniemen tutkimus Aika vapaalla - nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 10 - 29 -vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen tulokset ovat sen suuntaisia kuin kysymyksessäsi kuvasit. Tutkimus on luettavissa internetissä ja se löytyy sekä Helsingin kaupunginkirjastosta että yliopiston kirjastosta.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neu…
Sukeltajaliitto on julkaissut v. 2014 kirjan Sukeltajan vesiluonto.
Meren vedenalaista elämää löytyy mm. kirjasta Meren aarteet ja Meren lumo. Muuta vedenalaista elämää sisältää ainakin myös teos Vedenalainen Suomi.
2010-luvulla ilmestyneitä kalakirjoja ovat mm. Suomen ja pohjolan kalat, Suomen kalalajien tunnistusopas ja Suomen kalat. Kirjasta Vesikirppu ja sudenkorento löytyy kuvia vesistöjen pieneliöstöstä.
Helmet-haussa käytin mm. seuraavia hakusanoja: vedenalainen luonto, vesikasvillisuus, vesieläimistö sekä suomen kalat, joilla voi etsiä lisää lähdeaineistoa.
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Chris Ryanin Stand by, stand by vuodelta 1996. Kirjaa ei ole suomennettu. Esittelyteksti kertoo näin: "Geordie Sharp, a sergeant in the SAS, is struggling to pick up the threads of his army career. Wounded in the Gulf War, he returns to Hereford to find his home life in tatters. As he trains with Northern Ireland Troop, a murder in his family fires him with personal hatred of the IRA. Posted to Belfast, he discovers that his adversary is Declan Farrell, a leading player in the Provisional IRA. Sharp sets out to stalk and kill his man." Romaani on Geordie Sharp -sarjan ensimmäinen osa.
Stand by, stand by Goodreads-sivustolla: https://www.goodreads.com/book/show/1144470.Stand_By_Stand_by
Muita...
Päivi Heikinheimo ja Eero Erkkilä ovat levyttäneet suomeksi dueton "Ai nostri monti" Verdin oopperasta "Il trovatore" nimellä "Vuorille kauas vaeltakaamme". Duetto alkaa: "Oi kuule mua". Suomenkielisen sanoituksen tekijä on tuntematon. En löytänyt suomenkielistä sanoitusta kirjoitettuna enkä muita suomenkielisiä versioita tästä duetosta. Suomenkielinen versio tästä duetosta on harvinainen.
Leena Vallisaari on suomentanut oopperan libreton. Tämä suomennos ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Siinä tuo kohta on käännetty: "Me palaamme vuorillemme."
Yleensä oopperat esitetään nykyään alkukielellä ja tekstitettyinä. Oopperan tekstittäminen on yksi kääntämisen muoto. Se on eri asia kuin laulettava käännös.
Lähteitä:
Fenno :...
Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta ei löytynyt ko. kaivauksista julkaisuja. Netistä paras artikkeli löytyi Yleltä, muttei ehkä ole syvyydeltään kysyjän toivoma https://yle.fi/a/3-5796915
Ylen artikkelissa haastateltu tutkija Hanna-Maria Pellinen näyttää kuuluvan edelleen Turun yliopiston henkilökuntaan. Sivustolla ei ole hänen yhteystietojaan, mutta jos kysyjä saisi ne laitoksen johtajalta selittäessään asiansa.
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/arkeologia/yhte…
Else Lassilan Hyväntuulenlaakso-teoksessa (1995) seikkailee Kitja-niminen henkilö. Romaanin salamaalaiset muistuttavat ulkoisesti hieman peikkoa. Voisiko tämä olla etsimäsi kirja?
Tauno V. Mäen teoksia löytyy Kokkolan kaupunginkirjastosta sekä muista Anders-kirjastoista. Osassa hän on tekijänä ja osa on toimitettuja teoksia.Kokkolan kokoelmaan kuuluvat nämä:Erämiehet kertovat : sata vuotta erätarinoita Tapiola. Pienriista Tapiola. Linnustus Tapiola. Onget ja pyydykset Tapiola. Hirvenmetsästys REINIKKA, PEKKA ERÄPOLKU : JAHTIVIISAUTTA NUORILLE ERÄMIEHILLETapiola : suuri suomalainen eräkirja. 3 Mäki, Tauno V., kirjoittaja. Erämiehen muistelmia. 2 Mäki, Tauno V., kirjoittaja. Erämiehen muistelmia. 1 Mäki, Tauno V. Iloista kyytiä päämiehen mukana kairassa ja tunturissa Suomus, Heikki...
Tämä löytämäsi kirja näyttäisi olevan ainoa. Tämäkin kirja on ainoastaan suomeksi, mutta kirja on julkaistu myös englanniksi:
One hundred words for equality: a glossary of terms on equality between women and men (1998).
Helsingin seudulla kirjoja on vain Eduskunnan kirjastossa, valitettavasti vain kirjastossa luettavina käsikirjoina. Eduskunnan kirjaston on kaikille avoin, julkinen kirjasto. Kirjaston Internet-sivut löytyvät täältä:
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
Koska kirjoja ei Helsingin seudun kirjastoista saa kotilainaksi, voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi. Kirjoja on monissa yliopiston kirjastoissa. Tietoa Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/...
P. C. Castin Yön talo -sarjan viisi ensimmäistä kirjaa on jo tullut HelMet-kirjastoihin. Sarjan muut teokset hankitaan kirjastoihin sitä mukaa kuin niitä suomennetaan.
Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta löytyy muutama kirja, joissa käsitellään mm. jäänmurtaja Wäinämöistä:
- Raakaa voimaa : suomalaisen jäänmurtamisen tarina / Ari Turunen & Petja Partanen
- Jääsaarron murtajat : Suomen talvimerenkulun historiaa / Henrik Ramsay
- Leijonalippu merellä / toimittanut Visa Auvinen
Kirjat löytyvät hakusanalla jäänmurtajat. Niiden joukosta Wäinämöistä käsittelevät löytyvät vain kirjoja selaamalla. Asiasanoitus ei valitettavasti ole niin yksityiskohtainen, että laivojen nimetkin olisi mainittu.
Hei, valitettavasti varauksia ei voi siirtää jonossa taaksepäin. Teen sinulle uudet varaukset, jotka tulevat sinulle myöhemmin.
Oletko huomannut, että HelMetin omissa tiedoissa voit lukita varauksen tiettyyn päivään saakka? Tämä on kätevä toiminto esim. matkan aikana. Lukitus täytyy myös muistaa poistaa.
Yksi vaihtoehto varattujen teosten noutoon matkan tms. aikana on pyytää ystävää tai sukulaista hakemaan varaus. Silloin tarvitaan valtakirja, jossa annetaan toiselle henkilölle valtuutus hakea varatut teokset. Hakija voi lainata varatun aineiston omalle kortilleen.
Seuraavassa tulee pitkä lista Nino Rotan levytyksistä. Kaikki löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
CD:t: Music for film; Konsertot,piano; Giulietta Degli Spiriti (original motion picture soundtrack); Prova d' orchestra-orchestra rehearsal; Nino Rota; I clowns; La Strada; Orchestra improvista (esitt.): Nino Rota...Fellini; La dolce vita(original motion...); 8½(original motion); L'oeuvre pour piano seul; The symphonic Fellini; Film music; Music from the soundtrack of Romeo&Juliet; Katyna Ranieri Chante Fellini; Fellini/Rota-music from the films of Federico Fellini; Nino Rota plays Nino Rota; Music to the films of Fellini/I compani; The Abdication(original motion...); Amarcord Nino Rota;, The Godfather 2, The Godfather; The...
Saattaa olla, että anagrammit ovat suositumpia englanniskielisissä maissa.
Anagrammien alkuperä on kreikan kielessä ja salakirjoituksessa. http://mysteriouswritings.com/the-history-and-secrets-of-the-anagram/
Anagrammit ovat levinneet latinan kautta edelleen, joten latinaan pohjautuvissa kielissä ne ovat olleet pidempään käytössä. https://en.wikipedia.org/wiki/Anagram
Vaikka suomen kielen taivutus onkin hieman hankalaa, saa suomenkielisiäkin anagrammeja aikaiseksi esim. erilaisilla anagrammikoneilla. https://www.voice.fi/ilmiot/a-64925
Monet kasvit ovat päätyneet hankkimaan tarvitsemiaan ravinteita (ei siis energiaa) vangitsemalla eläimiä (lähinnä hyönteisiä) ja sulattamalla näiden kudoksia ja kovia osia. Suomessa tunnettu ja yleinen tällainen lihansyöjäkasvi on kihokki, joita meillä on kolme eri lajia.
Lihansyöjäkasveilla on sekä aktiivisia että passiivisia pyydystystapoja. Aktiivisia ovat loukut, kupla-ansat ja "rapumerta-ansat", passivisia erilaiset kannut ja tahmeat kärpäspaperimaiset liimat. Suomen kihokit ovat loukulla pyydystäviä, hyönteinen jää nopeasti kääntyvien lehden reunojen vangiksi.
Heikki Poroila
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy virsikirjan uusin painos sekä nuottijulkaisuna että tekstilaitoksena. Tarkat saatavuustiedot voit etsiä aineistotietokannastamme ( http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ ) esim. selaushakuna kirjoittamalla nimekkeeksi virsikirja.
Ikävä kyllä en löytänyt tämän nimistä tekijää tai tuon nimisiä runoja. Mikäli ne ovat ilmestyneet jossain laajemmassa antologiassa, kaikkia tekijätietoja ei tosin ole välttämättä pystytty kirjaamaan.
Katsoin myös Runotietokannan, mutta Tarja Vuorista ei ollut listattuna sielläkään.
http://www.kirjasto.sci.fi/runokanta/
