Vantaan HelMet-kirjastojen järjestämät lukupiirit löytyvät Internet-sivulta:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukupiiri/
Sieltä löytyvät myös ohjeet ilmoittautumista varten. Lähikirjastosta voi myös kysellä mahdollisesti alkavista lukupiireistä ja sinne voi ehdotella sellaisen perustamista.
Vantaan Aikuisopiston syksyn 2012 opinto-ohjelma on myös ilmestynyt ja sieltä löytyy ainakin keskiviikkoisin 14-15.30 Myyringissä kokoontuva lukupiiri.
Vantaan aikuisopiston opinto-ohjelmaa on jaettu koteihin ja jaetaan kirjastoissa paperiversioina. Se löytyy myös Internetistä:
http://www.vantaa.fi/aikuisopisto/
Ohjelmassa ovat tarkemmat tiedot ilmoittautumista varten.
Elokuva Liian paksu perhoseksi löytyy Vaski-kirjastoista DVD-muodossa ja voit tarkistaa sen saatavuuden tietokannasta osoitteessa:
https://vaski.finna.fi/
Jos haluat varata teoksen, maksaa se yhden euron ja varauksen tekemiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron sekä nelinumeroisen salasanasi.
Kun ei tiedä, mihin lehteen kysyjä on kirjoittanut, voi yleisesti todeta, että vanhoja lehtiä pääsee isommissa kirjastoissa selaamaan mikrokortteina tai -filmeinä. Kannattaa mennä omaan kirjastoon ja tiedustella siellä, missä on lähin vanhojen lehtien vuosikertoja mikrofilmimuodossa. Perinteisesti kaikki ns. maakuntakirjastot ovat tätä palvelua tarjonneet.
Kansalliskirjaston digiarkiston kautta voi hakuja lehtiin tehdä myös suoraan, mutta näin uudet (1996) lehdet eivät ole vielä kotoa käsin saatavilla, vaan niitten selailua varten täytyy mennä johonkin ns. vapaakappalekirjastoista (Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-...
Riippuu siitä, miten suurpeto määritellään. Suurimpien saalistaja-liskoihin verrattuna kalaliskot ovat olleet aikansa pikkupetoja.
Saalistajina ne ovat varmaan olleet yhtä tehokkaita kuin nykyiset delfiinit tai miekkavalaat. Saalismäärät ovat siis melko isoja. Saaliin koko pienestä keskikokoiseen.
Kalaliskoihin kuuluu myös yksi kaikkien aikojen suurimmista eläinlajeista.
https://paleontology.fandom.com/wiki/Ichthyosaur
https://www.tiedetuubi.fi/jattimainen-ichthyosaurus-oli-kaikkien-aikojen-suurimpia-elaimia
Kirkes-kirjastojen varausilmoitusten lähetystavan muuttaminen ei ole mahdollista verkkokirjastossa, mutta voit muuttaa sen paikan päällä kirjastossa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#ilmoitukset
Kuvauksesi kuulostaa aivan Marianne Curleyn kirjalta Muinainen taika - joskin tyttö asuu kirjassa isoäitinsä kanssa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4663
Monte-Criston kreivi on Alexandre Dumas vanhemman teoksissa kirjoitettu ceellä (Le comte de Monte-Cristo). Samoin suomennoksissa, tosin jotkut käyttävät mieluummin koolla kirjoitettua muotoa.
Vakiintunut tapa on kuitenkin kirjoittaa nimi siinä muodossa kuin se on edellisen kappaleen alussa. Ja kuten tekstistä jo ilmenee kirjoitetaan kreivi pienellä alkukirjaimella.
Mahdollisia ostopaikkoja voisivat olla esim. seuraavat äänikirjojen myyjät:
BBC Audiobooks: http://www.bbcaudiobooks.com/Default.html
ISIS soundings: http://www.isis-publishing.co.uk/
Hachette Audio: http://www.hachettebookgroup.com/publishing_hachette-audio.aspx
Ainakin näiden julkaisijoiden lääketiedeaiheisia äänikirjoja löytyi WorldCatin kautta. Sitä, mitä tasoa ne vastaavat, on vaikea päätellä. WorldCat on maailman suurin kirjastojen yhteinen bibliografinen tietokanta. Sitä voi käyttää Helsingin kaupunginkirjastojen asiakastietokoneilla (http://www.lib.hel.fi/Page/54608c87-615d-42e1-a179-bca5a49b4f31.aspx).
Valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta 12.5.2010/365 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100365 tuli voimaan 1.7.2010. Siinä luetellaan, mitä kaikkea tietoa isännöitsijäntodistuksessa tulee/voi olla.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Mary Roachin teosta "Stiff - The Curious Life of Human Cadavers" ei ole suomennettu.
Kaikista Suomessa julkaistuista teoksista pitäisi löytyä tiedot Suomen Kansalliskirjaston ylläpitämästä kansallisbibliogragiasta. Suomennokset löytyvät tietokannasta myös alkuperäisnimellä. Alla on linkki Fennicaan.
https://finna.fi
http://www.maryroach.net/books-news.html
Pahoittelut vastauksen viivästymisestä. Tilastokeskuksen kirjaston mukaan tällaista tietoa ei tilastoida, eikä asiaa muutakaan kautta valitettavasti saatu selville.
Ajan sävel-lehden numeroita löytyy luettavaksi esim. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tilata niitä oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Ajan sävel-lehdestä löytyy artikkeli Bibliophilos-lehden numerosta 2/2019. Artikkelin nimi on "Ajan sävel- menneisyyden sävel".
Sirkka Turkan runo Savinen ranta kokoelmasta Yö aukeaa kuin vilja (1978) on käännetty englanniksi. Voit lukea runon teoksesta A sure star in a moonless night (translated by Emily Jeremiah, Waterloo Press, 2013). A sure star in a moonless night -teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin.https://helmet.finna.fi/
Seepra ei vaikuta kuuluvan kaikkein runoilluimpien eläinten joukkoon, mutta jokunen runo siitäkin on väsäilty. Tässä muutama:Inkeri Karvonen, Seepran lapsi (kokoelmassa Samettikuu; myös antologiassa Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta) Jukka Laukkanen, Seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Jukka Laukkanen, Änkyrä seepra (kokoelmassa Ajan Hukkaa, sanoi susikuski) Leena Laulajainen, Seepra tahtoi vaihtaa paidan (kokoelmassa Lumileopardi tanssii; myös antologioissa Suomen lasten runotar [1994] ja Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja)
Kehitysvammaisuutta käsitellään usein kirjallisuudessa kehitysvammaisen vanhempien näkökulmasta ja usein aiheena on kehitysvammainen lapsi. Paras lähde sinulle lienee Kehitysvammaliitto, jonka internetosoite on http://www.kehitysvammaliitto.fi. Heillä on myös kirjasto (puh. 09-3480 9256). Lehtiartikkelitietokanta Aleksin kautta löytyi muutamia sopivalta näyttäviä artikkeleita .Esim. katkaistuilla hakusanoilla kehitysvammai* seksuaali*. löytyi mm.. tutkijan haastattelu kehitysvammaisten seksuaalikasvatuksesta. Monet artikkeleista viittasivat Ketju-lehteen, joka on Kehitysvammaliiton lehti. Ketju-lehti on tilattu Espoossa Leppävaaraan ja Tapiolaan. Aleksi-haun voit pyytää tekemään lähikirjastossasi.
Lapsen vammaisudesta löytyy runsaasti kirjallisuutta. Täyteen selvyyteen kirjojen sisällöstä pääsee, kun tutustuu itse kirjoihin. Tässä vinkkejä aihettasi koskevasta kirjallisuudesta.
Kirjoja
1) Ilmonen, Tuisku: Siivekäs sillanrakentaja, 1995
2) Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 1 : Yhteenveto/toim. Antti Tammela. Valtion painatuskeskus 1990.
2) Monivammaisen lapsen apuvälinee4t . Osa 2. Apuvälineiden hankinta / toim. Leena Autio, Tuula Haukka-Wacklin, Antti Tammela. Valtion teknillinen tutkimuskeskus 1990.
3) TEOS Monivammaisen lapsen apuvälineet. Osa 3 : Apuvälineet ja monivammaisen lapsen sosiaalinen toimintakyky / toim. Raija Korpela, Pirkko Nieminen, Antti Tammela. Valtion painatuskeskus 1991.
4) Sairas ja vammainen lapsi...
