Maakuntakirjastojen aineistoa voi etsiä Kirjastot.fi-sivuilta (www.kirjastot.fi ) löytyvän monihaun avulla, http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Monihaun mukaan äänitettä on olemassa esim. Mikkelin, Kuopion, Tampereen, Rovaniemen, Kajaanin, Jyväskylän maakuntakirjastoissa. Äänitteen saat käsiisi menemällä omaan kirjastoosi ja tilaamalla sen kirjaston kautta itsellesi kaukolainaksi. Kaukolainat ovat maksullisia, maksut vaihtelevat eri kirjastoissa.
Tietoja käännöksistä voi hakea FILIn ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) ja näytelmien osalta myös Teatterin tiedotuskeskuksen tietokannasta (http://www.tinfo.fi/site/?lan=1&page_id=16&mode=nk_search).
Pohjalaisia- ja Tukkijoella-näytelmistä on näiden tietojen perusteella tehty käännöksiä muille, mutta ei englannin kielelle. Nummisuutarit on käännetty englanniksi nimellä Heath cobblers. Käännöksen on tehnyt Douglas Robinson vuonna 1993.
Lauri Viidalta ei ole käännetty kokonaisia runokokoelmia. FILIn tietokannassa ei ole tietoja kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. Suomalaisen runouden käännösantologioissa Snow in...
Askel harhaan -kappaleen on sanoittanut Timo Turpeinen. Tekstinä sitä ei kuitenkaan löydy. Marjorie esittää kappaleen ainakin seuraavilla cd-levyillä:
Rakkauden kiertokulku, p2000
Täyttä elämää, 1998
Näiltä cd-levyiltä voit kappaleen sanat kuunnella.
Käytännössä tuo "firma, josta kirjastot hankkivat kirjansa" on se ainoa vähätöinen ratkaisu. Tukkuvälittäjän kautta tieto menee kattavasti kirjastoille, mutta siitä ei tietenkään seuraa, että kirjastot tilaisivat kirjaa jonkin tietyn määrän, se päätös tehdään edelleen kussakin kirjastossa. Välittäjä ottaa omansa, joten tämä tie ei taloudellisesti ole kovin tuottoisa. Se hankalampi ja ehdottomasti työläämpi tapa on ottaa yhteyttä suoraan kirjastojen johtajiin siinä toivossa, että heidät saisi suostuteltua hankintaan. Yleensä vastaus kuitenkin on sama, "ostamme kaikki välittäjän kautta" ja jos oma kirja on välittäjällä, se päättyy siihen. Useimmat kirjastot, jotka vielä suoraostoja (mm. omakustanteet) harrastavat, edellyttävät ainakin sen,...
Tässä nuortenkirjasuosituksia:
Jordan Sonnenblick: Kuumetta, kipinää ja rumpusooloja
John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe
Annukka Järvi: Tanssi neljällä jalalla
Aivan suoraan tätä aihetta käsitteleviä väitöskirjoja en löytänyt. Asiaa ainakin sivutaan Virve-Maria Toivosen tutkimuksessa Lapsen oikeudet ja oikeusturva. Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa (Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta 2017)
Helsingissä ei enää liikennöi kauppa-autoja. Maaseudullakin myymäläautot ovat käyneet todella vähiin. Ylen verkkoartikkelissa 9.8.2021 arvioitiin koko maassa toiminnassa olleen vielä kuusi kauppa-autoa. https://yle.fi/uutiset/3-12046012
Pääasiassa tuoretuotteita kauppaavan Makupiste-yrityksen pakettiauto toimitti ruokakasseja tilauksesta joillekin alueille Helsingissä ainakin parisen vuotta sitten. Se ei kuitenkaan liikeidealtaan ollut perinteinen sekatavara-myymäläauto. https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1319559
Jos tietotekniikkataitoja on riittävästi, voisi ruoan verkkokauppoja ajatella yhtenä vaihtoehtona hankkia ostokset kotiin kannettuna.
Kyseinen kohta Publius Vergilius Maron Georgicassa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomentamana seuraavasti:
”Maecenas, mikä saa vihannoimaan laihot ja milloin
aika on kääntää maa, jalaviin pyhä kietoa köynnös..."
Publius Vergilius Maro: Georgica : laulu maanviljelijän työstä (suomentaneet Teivas Oksala & Päivö Oksala ; johdanto ja selitykset: Teivas Oksala & Maija-Leena Kallela, 2020), s. 37
Tässä joitakin kaivoksia ja kaivosteollisuutta eri näkökulmista käsitteleviä kirjoja. Bassey, Nnimmo: Kiehuva ja köyhtyvä Afrikka : raaka-aineteollisuuden aiheuttamat tuhot ja Afrikan ilmastokriisi (Like, 2014)Afrikan luonnonvarojen, kuten fossiilisten polttoaineiden, alkuperäiskansojen metsien ja muiden resurssien hyväksikäyttö palvelee pääasiassa muita kuin paikallisia asukkaita. Luonnonvarojen hyödyntämisen karmivat jäljet eri puolilla Afrikkaa ovat länsimaisen hyvinvoinnin hinta.Kaivos koettuna (Lapland University Press, 2018)Kaivostoiminta herättää paljon tunteita. Kaivos lupaa alueelle elinvoimaisuutta, työpaikkoja ja taloudellista kasvua. Samalla se vaikuttaa ratkaisevasti alueen asumiseen, elinkeinoihin, luonnonsuojeluun ja...
Teosta ei löytynyt suomalaisten kirjastojen luetteloista. Teosta voi koittaa saada kaukolainatuksi oman lähikirjaston kautta. Kaukolainaus on maksullinen palvelu, maksun suuruus vaihtelee 4 euron (Pohjoismaista) ja 15 euron (muualta Euroopasta) välillä.
Muutamia esimerkkejä aihettasi kuvaavista teoksista:
Tietokirjallisuutta:
Snyder, T. & Hyrkäs, S. (2014). Tappotanner: Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä. Helsinki: Siltala.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Rautkallio, H. (1995). Suuri viha: Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla. Porvoo ; Helsinki ; Juva: WSOY.
Lewin, M. & Stenman, P. (2008). Neuvostoliiton vuosisata (2. p.). Helsinki: Like : Suomen rauhanpuolustajat.
Figes, O., Orlov, V. & Päkkilä, M. (2011). Kuiskaajat: Ihmiskohtaloita Stalinin Neuvostoliitossa. Helsinki: Siltala.
Muistelmia:
Matthews, O. & Iso-Markku, J. (2009). Stalinin lapset: Sodan ja rakkauden arvet....
Mikäli varauksesi eivät vielä ole Roihuvuoressa odottamassa noutoa tai matkalla Roihuvuoreen, voit vaihtaa noutopaikaksi Herttoniemen kirjaston.
Herttoniemen kirjasto avataan 14.5. klo 10.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Herttoniemen_kirjasto
1880-luvulla Euroopan rautatieverkosto oli jo melko kattava. Junamatka Suomesta Pariisiin olisi alkanut käyttämällä Riihimäen ja Venäjän Pietarin välille rakennettua ratalinjaa, joka valmistui 1870. Pietarista matka olisi jatkunut Pietari-Varsova -radalla, joka oli valmistunut 1862. Varsovasta olisi ollut luontevinta matkata mm. Berliiniin ja sieltä Ranskaan. Matkustaminen oli tuohon aikaan hidasta, mutta hyvällä aikataulusuunnittelulla rovastin mainitsema aika olisi saattanut olla mahdollinen.
Verkosta löytyy runsaasti 1800-luvun eurooppalaisia rautatielinjoja kuvaavia karttoja:
https://www.researchgate.net/figure/Railway-maps-of-Europe-1850-1890-an…
https://www.notechmagazine.com/2012/06/the-european-railways-network-18…
Joitakin...
YK:n kansainvälisissä tilastoissa ikähaarukat menevät viiden vuoden välein eli 5-9, 10-14, 15-19 jne. joten ihan tarkkaa lukua ikävuosilta 6-17 ei saa. Tilastotietojen mukaan 5-19-vuotiaita on n. toista miljardia.
Tässä linkki tilastoon: https://population.un.org/wpp/DataQuery/
Lähde: population.un.org
Talvisodan aikana ja jatkosodan alkuvuosina käytössä olleen vuoden 1935 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan BI 81d:n merkitys on "Isonvarpaan viallisuus, kuten jäykkyys y.m., yhdessä muiden varpaiden puuttumisen kanssa."
Makupalat.fi:stä löydät verkossa julkaistua materiaalia aiheesta haulla osallisuus ja rajaamalla tuloksen asiasanalla nuoret.
Nuorisotietoa ja -tutkimuksta löytää Humakin kirjaston kokoelmista, joita voi tutkia Finna.fi:ssa. Haulla nuoret sitouttaminen löytyy tuloksiksi kaksi teosta
Älä keskeytä mua! : markkinointi sosiaalisessa mediassa. Korpi, Teemu 2010.
Osallistamisen oivalluskirja kaikille : arkisia esimerkkejä työelämästä. Otollinen, Pekka ; Mediapinta2016.
Samalla tavoin voit hakea nuoret osallisuus
nuoret syrjäytyminen ja nuoret yhdenvertaisuus.
Humakin kirjastosta voi varata ajan tiedonhaun ohjaukseen. Se kannattaa. Ohjausta voidaan antaa myös Teamsin välityksellä. Humakin kirjaston...
Jevgeni Jevtušenkon Ensilumi-nimistä runoa en valitettavasti löytänyt. Kolme lumiaiheista sen sijaan löytyi: "Kolmas lumi" kokoelmasta Olen vaiti ja huudan (Kirjayhtymä, 1963) sekä runot "Leijuu valkeaa lunta" ja "Niin alkaa lunta sataa hiljakseen" kokoelmasta Laulava pato (Kirjayhtymä, 1973).
Sitaatti on peräisin Euripideelta, näytelmästä Hekabe. Kokonaisuudessaan näytelmä ilmestyi suomeksi vasta vuonna 2020 Vesa Vahtikarin kääntämänä. Tätä varhaisempi sitaatin suomennos löytyy ainakin Carl Saganin Ensimmäinen yhteys -romaanin kymmenennen luvun alusta, kaiketikin suomentaja Hanna-Liisa Timosen englannin kielestä kääntämänä: "Petämmekö, uskoessamme että jumalia on, me itseämme haurain haavekuvin ja valhein, kun kerran maailmaa hallitsevat vain muutos ja piittaamaton sattuma?"
Muistikuva on aivan oikea: Valistus julkaisi vuonna 1956 Maija Kuusen laatiman vihkosen Maantietoa laulaen : maantiedon keskeistä nimistöä tuttujen laulujen sävelmiin riimiteltynä. Sen 50 laulun avulla oli mahdollista painaa mieleensä esimerkiksi Suomen tuntureita ja muita kohoutumia Rati riti rallan, Suomen ulkosaaria Hämä-hämähäkin ja Suomen rautateitä Minä olen pikkupoika posteljoonin sävelin.
