Olisikohan kyseessä Patricia Cornwellin kirjoittama Kay Scarpetta -sarja. Sarjan ensimmäinen osa Post mortem ilmestyi englanniksi 1990 ja suomennettuna 1994. Kay Scarpetta toimii sarjan alussa Virginian johtavana kuolinsyyntutkijana. Hänella on sisarentytär Lucy Farinelli. Lucy on superälykäs tietokonenörtti, joka myöhemmin päätyy töihin FBI:n palvelukseen ja auttaa tätiään myös tapausten ratkomisessa. Sarjassa on ilmestynyt 24 osaa.
Patricia Cornwellin kirjoittamia kirjojen lista löytyy esimerkiksi täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Patricia_Cornwell
Kirjailijasta löytyy tietoja kustantajan sivuilta: https://otava.fi/kirjailijat/patricia-cornwell/
En uskalla luvata Entressen lehteä Sinulle, mutta ainakin voit käydä sen kopioimassa (tai tarvitsemasi sivut) kirjastossa.
Voit löytää päivän lehden (ja muutaman kuukauden arkiston) PressReader palvelustamme. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Kun kirjaudut sisään kirjastokortillasi voit myös tulostaa haluamasi sivut.
Voit mennä Pasilan kirjastoon milloin tahansa kirjaston aukioloaikoina ja pyytää lehteä luettavaksesi. Kirjasto on avoinna maanantaista torstaihin klo 8 - 20, perjantaisin klo 8 - 18 ja lauantaisin klo 10-16.
Pasilan kirjaston yhteystiedot: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhteystiedot
Lisätietoja: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Näissä teoksissa käsitellään runouden(kin) kääntämistä:Contemporary Translation in Transition: Poems, Theories, ConversationsTarja Roinila: Samat sanat: kirjoituksia kääntämisestäSociologies of Poetry TranslationJuhani Lindholm: Kalassa kielen merellä ja muita kirjoituksiaPauli Pylkkö: Kielikuva ja mielikuva ja muita dialektisia esseitä
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana mellakka on substantiivi, jonka ensimmäinen merkitys on vakavanlaatuinen levottomuus, rauhattomuus, väkivaltaisuuksiin johtanut mielenosoitus, kahakointi, tappelu. Esimerkiksi: ravintolassa nousi mellakka, maassa puhjenneet mellakat kukistettiin verisesti. Äärimmäisyysainekset panivat toimeen mellakoita ja veritekoja. Nämä mellakat johtivat ilmikapinaan. – Yhdyssanoissa katu-, lakko-, neekeri-, ylioppilasmellakat.
Harvemmin sanan mellakka merkitys on metakka, melu, rähinä. Esimerkiksi pitää pahaa mellakkaa. Juopuneiden mellakka. Vastustajat nostivat asiasta aika mellakan.
Suomen sanojen alkuperä eli Etymologinen sanakirja kertoo mellakka-sanasta seuraavaa: (Lönnrot 1874; yl.) ’meteli / Tumult, Krawall’,...
Sukunimi Ryyttäriä ei löytynyt kirjaston nimioppaista. Kannattaa ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan:
http://www.genealogia.fi/
Sanoilla ryyttäri ja ryttäri on vastineita suomen sukukielissä, mm. virossa, mutta sukunimen alkuperä voi tietenkin olla muuallakin.
AMK-opiskelijana saat opastusta tietokantoihin oman oppilaitoksen kirjaston henkilökunnalta ja kirjaston nettisivulta. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun sivuilta saat lisätietoa http://www.kyamk.fi/Palvelut/Kirjasto-%20ja%20tietopalvelut/Tiedonhaku
Hei
Tarkistin asian Melindasta, joka sisältää mm. Suomen Kansallisbibliografian. Sen mukaan on vielä sellainen kirja kuin Annie North Bedford: Maija Poppasen metka päivä.
Laitan tähän mukaan Kyyti-kirjastojen saatavuustiedot, kun kerran siltä alueelta vastaan:
maija poppasen metka | Hakutulokset | Kyyti-Finna
”Yöt kesän valkeat vienot nuo” alkaa tanskalaisen säveltäjän Mogens Schraderin säveltämä serenadi ”Kesäyö”, johon suomenkielisen sanoituksen on tehnyt V. Arti (eli Kaarlo Väinö Valve). Laulun alkuperäinen nimi on ”I de lyse nætter”. Lauluun on olemassa muitakin suomenkielisiä sanoituksia, mutta V. Artin sanoilla laulun ovat levyttäneet ainakin Eino Grön (säkeistöt 1 ja 3) ja Jukka Kuoppamäki.Eri sanoitusten erottaminen toisistaan on hankalaa, koska laulun suomenkielinen nimi on sama ”Kesäyö” eikä sanoittajan nimeä aina mainita. Reino Helismaan sanoilla (”Tuuli ei kuiskaa…”) laulun on levyttänyt esimerkiksi Georg Ots. Tuntemattoman sanoittajan sanoilla (”Pohjolan valkean yöhyen…”) laulun on levyttänyt Veikko Tyrväinen.Eino Grön: Kesäyö...
Varmasti kattavin lähde sekä Margareetasta itsestään että ennen kaikkea hänen aikakaudestaan on Tanskan kansallismuseon ja Pohjoismaiden Ministerineuvoston julkaisema laaja näyttelyluettelo:
"Margareeta : Pohjolan rouva ja valtias : Kalmarin unioni 600 vuotta : esseitä ja näyttelyluettelo / [julkaisija] Nationalmuseet ; [toimitus: Poul Grinder-Hansen] ; [suomenkielisen painoksen toimitus: Helena Edgren] ; [käännökset: Helena Edgren .. et al.]
Julktiedot [Kööpenhamina] : Nordisk ministerråd, 1997
ISBN 87-89384-51-2
Verkosta aineistoa kannattaa hakea Suomen kansallisbiografiasta, http://www.kansallisbiografia.fi/ . Kansallisbiografian artikkelihaku on maksullinen.
Internetissä on useita palveluita, jotka välittävät kirjeenvaihtoystäviä.
Kokeile esimerkiksi seuraavia:
http://www.mylanguageexchange.com/penpals.asp
http://www.efriends.pnet.pl/lists.html
Lisää voit etsiä esim Googlella, http://www.google.fi . Valitse hakusanaksi joko penpals tai pen friends.
Valitettavasti meillä ei ole mahdollisuutta tällaiseen taiteen tunnistamiseen varsinkaan ilman kuvaa. Kehotan ottamaan yhteyttä esim. taidehuutokauppaan.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa –aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy suomenkielisenä Risto Heikkisen Ruma bändinpoikanen (Tammi 1997) eli opaskirja rock-yhtyeessä soittaville tai tätä suunnitteleville. Teos käsittelee sekä soittamiseen että levyttämiseen, keikkailuun ja yleensä musiikkibisnekseen liittyviä asioita. Samanlaisia asioita käsitellään myös ruotsinkielisessä Musikmakarnas handbok -opuksessa (Norsteds 1985). Molempia kirjoja näyttäisi olevan saatavana vastaushetkellä.
Lisäksi Plussa –haulla löytyy lukuisia bändihistoriikkejä tai artistien elämäkertoja. Varsinaista kaunokirjallisuutta voit etsiä Plussasta käyttämällä asiasanahakuna esim. ”kaunokirjallisuus ja yhtyeet” tai ”kaunokirjallisuus ja rock”....
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta "Vuoden viimeinen kesä". Runo alkaa sanoilla : "Tulevasta elämästä ruohomattona voin kertoa seuraavaa.
Onpa mukavaa tässä olo. Lopultakin minut on kynitty." Runo löytyy sivulta 138.
Kyllä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta, NettiPlussasta (http://www.libplussa.fi/) saa esiin listan kirjaston cd-levyistä, määrä vain on niin suuri että hakua kannattaa ehdottomasti rajata esim. musiikinlajilla (pelkästään rock-levyjä hakemalla on tuloksena melkein 14.000 nimekkeen lista). Materiaalin runsaus tekee hausta myös hieman hitaan - sama hoituisi nopeammin kirjaston yleisöpäätteellä. Tiskille asti ei siis ainakaan tarvitse välttämättä vaivautua, yleisöpäätteen tai netin äärestä voi myös hyllyssä-tilassa olevan aineiston tilaamisen hoitaa puhelimitse. NettiPlussan käyttöohjeet löytyvät NettiPlussan sivuilta, mutta kerron tässä kuitenkin miten pitää menetellä. Valittuasi minkä kunnan aineistoa haluat tutkia, saat esiin...
Yksi runo nimeltä Kukkopoikain taistelu on löytynyt. Se on Vilho Rantasen kirjoittama ja löytyy ainakin Laurisen ja Valtasaaren kirjasta Lukutoveri II: lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle vuodelta 1954. Olisikohan tämä oikea? Pitkä runo alkaa näin:
Syksypuoleen kanalasta
kuului aika napina.
Näytti siltä, että syntyy
siipikansan kapina.
Kirjasto Omenassa voit tulostaa värikuvia. Näet Omenan tarjoamat palvelut alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_Omena/Palvelut
