Suomi-englanti perushevossanasto ja hienoja linkkejä muihin hevossanastoihin löytyy osoitteesta
http://cc.joensuu.fi/~paujantu/hevoset/sanastoaj.html .
Etsin Sissi-elokuvia Suomen yleisten kirjastojen aineistotietokannoista, mutta löytänyt yhtään. Myöskään Elokuva-arkiston kirjastosta en niitä löytänyt. Kyseessähän oli elokuvien sarja, mikäli oikein muistan. Yleisradiolla on Tallennepalvelu, mutta voi olla, että he eivät lainaa yksityisille. Ylellä on myös Yle-shop sekä Lasipalatsissa että Pasilassa Ylen Pajassa, joissa on myös äänitteitä myytävänä. Videovuokraamoilla saattaa kyseistä elokuvaa olla, kannattaa tiedustella erityisesti Filmifriikki- ja Pieni leffapaikka-vuokraamoista.
Voit toki käyttää HelMetiä jatkossakin. Sitä voi käyttää jopa ulkomailta. Ainoastaan kortin saamisen edellytys on, että on osoite Suomessa sekä voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Jos korttia ei käytä vuosiin, se saatetaan poistaa kirjastojärjestelmästä.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa löytyy lisää tietoja HelMet-kirjastojen asiakkaana olemisesta.
Hei,
tuota Siionin kannelta en onnistunut löytämään, mutta Hengellisiä wirsiä 2
näyttäisi olevan yksi (mutta huonokuntoinen) kappale varastokirjastossa.
Valitettavasti erittäin suppeiden luettelointitietojen vuoksi en voi olla varma
siitä että se olisi juuri oikea teos.
https://finna.fi/Record/vaari.632848
Mutta jos olet sitä mieltä että se on luultavasti oikea, niin siitä voi tehdä
kaukopalvelutilauksen kirjaston kautta. Kaukolainoista peritään 4 euron
kaukopalvelumaksu ja tilauksen voi tehdä itse suoraan oheisen linkin
takaa löytyvällä lomakkeella:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalvelupyynto
Jos tarvitset vain sivun tai pari, niin periaatteessa olisi...
Ikävä kyllä emme keksineet novellimittaista positiivista esimerkkiä tieteiskirjallisuudesta. Suurin osa tieteiskirjallisuuden kouluaiheisista kirjoista ja novelleista tuntuvat olevan dystopioita ja koulut ovat autoritäärisiä ja erittäin kontrolloituja. Tunnetuin novellimittainen esimerkki tulevaisuuden koulutuksesta on lienee Orson Scott Cardin Ender's game, jossa lapsia opetetaan sotimaan tuntematonta vihollista vastaan. Novelli laajeni myöhemmin useammaksikin kirjasarjaksi ja siitä on tehty myös sarjakuva ja elokuva.
Star Trek -televisiosarjoissa ja elokuvissa on Tähtilaivaston akatemia, jossa opiskelevat sovussa niin ihmiset kuin Liittoon kuuluvat muutkin avaruuden kansat.
Positiiviseksi esimerkiksi ehdotammekin...
Kyseessä on George Sidneyn ohjaus Jupiter's Darling vuodelta 1954. Pääosaa elokuvassa esitti näyttelijä ja uimari Esther Williams, jonka erikoisuutena olivat taitouintinumeroihin perustuvat musikaalit. Hannibalia elokuvassa esitti Howard Keel.Elokuvaa ei ilmeisesti ole julkaistu Suomessa lainkaan tallenteena eli alkuperäisen teatterilevityksen jälkeen elokuva on ollut mahdollista nähdä vain TV2:lla 26.10.1985 ja TV1:llä 3.5.1996. Elokuvaa voi yrittää etsiä kaupallisista suoratoistopalveluista, mutta niissä on yleensä varsin suppea valikoima tämän ikäluokan elokuvia. Lisätietoja elokuvan levityksestä Suomessa löytyy Elonetin sivuilta osoitteesta https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_771284
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet valitsevat itse oman aineistonsa omien määrärahojensa puitteissa. Kullakin kirjastolla on pääasiassa lainaukseen perustuva määrärahansa, jonka riittävyydestä ne itse vastaavat. Kannattaa siis kohdistaa hankintaehdotus suoraan siihen kirjastoon, jota useimmin käytät. Hankintaehdotuslomakkeen voi täyttää kirjallisena paikan päällä, mutta sen voi täyttää myös Internetissä: http://www.lib.hel.fi/virkku/hankintatoive.htm .
Mainitsemaasi Bairin kirjaa on Plussa-aineistohaun mukaan http://www.libplussa.fi saatavilla Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista, ja Penrosea on saatavilla Rikhardinkadun kirjastosta Helsingistä. Molemmat kirjat näyttävät lisäksi olevan sen verran vanhoja,...
Kirjastojen kokoelmatietokannat löytyvät Internetistä. Tietokannoista voit etsiä julkaisutietoja aineistosta. Jos tiedät teoksen nimen, kirjailijan etunimi löytyy helposti. Voit myös käyttää sanahakua mm. silloin, jos muistat vain esimerkiksi osan teoksen nimestä. Eri kirjastojen tietokannat löytyvät kirjastojen kotisivujen kautta tai esimerkiksi kirjastot.fi- palvelusta. Osoite on http://www.kirjastot.fi.
Sieltä löytyvät linkit kunnankirjastojen, Amk-kirjastojen, yliopistokirjastojen ja erikoiskirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin. Vaikka olisit ostanut kirjat kirjakaupasta,löydät haluamasi tiedot mitä todennäköisimmin tätä kautta. Tietenkin voit pyytää apua myös asioidessasi kirjastossa.
Verkossa on useiden organisaatioiden palveluita, joiden avulla voi löytää tietoa kiinnostuksesi kohteena olevasta hyvin laajasta asiakokonaisuudesta. Sinun kannattaa tutustua Keskuskauppakamarin verkkosivuihin osoitteeessa http://www.keskuskauppakamari.fi/ Muita hyödyllisiä verkko-osoiteita ovat:
Eduskunta http://www.eduskunta.fi (kohdasta pääsivu ja sitten asiat ja asiakirjat -kohdasta pääsee eteen päin)
Säädöstietopankki http://www.edita.fi/sk/
Kauppa- ja teollisuusministeriön sivut http://www.vn.fi/ktm/index.html
Osoitteessa http://www.makupalat.fi/yritys.htm on listattu myös monia hyviä yrityslinkkejä
Vanamo-kirjastojen asiakkailla on mahdollisuus lainata ja lukea kirjoja Ellibs-lainausjärjestelmän kautta. Ohjeet löytyvät Vanamo-kirjastojen kotisivuilta: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/ekirjat. Äänikirjoja ei Ellibsin kautta ole kuitenkaan vielä tarjolla. Äänikirjoja tarjoaa Celia-kirjasto, jonka asiakkaita ovat he, joille tavallisen (painetun) kirjan lukeminen on vaikeaa. Lisätietoja asiakkuudesta saat Celian verkkosivuilta www.celia.fi.
Vanamo-kirjaston kotisivuilta pääsee myös valtakunnalliseen eKirjastoon (http://ekirjasto.kirjastot.fi/), jonne Celia on antanut vapaasti kaikkien käyttöön muutaman äänikirjan. Katso sivu http://ekirjasto.kirjastot.fi/aanikirjat .
Sekä Suomi I että Suomi II ovat peräisin Lasse Heikkilän runokokoelmasta Terra mariana (Otava, 1959).
Nimet "Suomi I" ja "Suomi II" esiintyvät vain kirjan sisällysluettelossa. Itse kirjassa molemmat osat ovat saman Suomi-otsikon alla ja tekstissä vain jälkimmäinen niistä on numeroitu.
Molemmat osat alkavat sanoilla "Ystäväni Péguy" - ensimmäisen aloitussäe on "Ystäväni Péguy, ymmärrän hyvin, että ylistät maatasi", toisen "Ystäväni Péguy, jos olisit nähnyt Suomen kesällä".
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Näin vanhojen vuosikertojen ollessa kyseessä lehtiä voi lukea mikrofilmattuina. Laitteen mikrofilmien lukemiseen voit varata Varaamon kautta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
https://varaamo.hel.fi/
Hei!
Kyselin asiaa Maanmittauslaitokselta ja sieltä vastattiin näin:
Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistörekisteriä, eli rekisteriä maapohjasta. Kiinteistörekisteristä ei siis ilmene rakennusten omistuksia. Rakennusten ja paikkojen osoitteet ovat myös eri asia kun "kiinteistön" osoite. Kiinteistön, eli maapohjan tunnisteena toimii kiinteistötunnus. Kunnat taas voivat kertoa enemmän rakennusten osoitteista.
Kuntien puoleen tai Väestörekisterikeskuksen puoleen tulisi siis kääntyä rakennusten omistustiedoissa. Alla linkki Väestörekisterin sivuille, jossa infoa rakennusten tiedoista.
https://vrk.fi/rakennustiedot
--
Ystävällisin terveisin,
Janina Liikanen
Asiakaspalvelu
Maanmittauslaitos
valtakunnallinen asiakaspalvelu: 029...
Brysselistä Luxemburgiin pääsee sekä junalla että bussilla. Sekä bussilla että junalla matka kestää noin kolme tuntia, välillä alle ja välillä yli riippuen vuorosta ja liikennöitsijästä.
Väliä liikennöivät useat eri firmat. Matkoja voi hakea esimerkiksi FlixBusin, Belgian Trainin ja Trainlinen ja SNCB Internationalin sivuilta. Google Mapsissa voi tehdä reittihaun Bryssel-Luxemburg ja katsoa, millaisia vaihtoehtoja se tarjoaa.
Suuressa tarukirjassa Ingjald Pahaneuvon kohdalla mainitaan, että kuningas Algot Jöötanmaalta saapui Ingjaldin isän hautajaisiin, mutta muuten Göötanmaan Algotista ei tosiaan kerrota. Suomeksi netistä en onnistunut löytämään tietoja, mutta englanniksi Wikipediassa kerrotaan niukasti Algaut/Algöt nimisestä Göötanmaan kuninkaasta, joka mainitaan Heimskringlassa. Tarkempia tietoja kuningas Algotista en kuitenkaan onnistunut verkosta löytämään, koska sama tieto toistuu useilla sivustoilla. Heimskringlan teksti löytyy kuitenkin verkosta ruotsiksi ja norjaksi, mikäli haluat tutustua siihen tarkemmin.
Lähteet
Henrikson, Törngren & Hansson: Suuri tarukirja (1984)
Wikipedia: Algaut https://en.wikipedia.org/wiki/Algaut
Heimskringla: ...
Hän on koulutukseltaan computer scientist, eli tietojenkäsittelytieteilijä [1]. Tietojenkäsittelytieteilijät käsittelevät tietokoneen laitteiston ja ohjelmiston teoreettista tutkimusta [2]. Suoritettuaan opintonsa vuonna 2000 hän työskenteli muutaman kuukauden ajan tietopalveluinsinöörinä maan suurimmassa yksityisessä holdingyhtiössä ONA Groupissa, jota Marokon kuningasperhe hallitsee [3].Toisen lähteen mukaan hän on samalla alalla, mutta eri ammattinimikkeellä information services engineer, eli tietotekniikan insinööri [4]. https://web.archive.org/web/20090202115236/http://www.nettyroyal.nl/salma1.htmlhttps://www.unite.ai/fi/what-is-a-computer-scientist-and-how-to-become-one/https://www.hellomagazine.com/royalty/2014051018676/...