Veikko Huovisen lyhyet erikoiset : Ammattimainen puolueenhaukkuja. "Miten ammattimainen puolueenhaukkuja saa elantonsa Suomessa, jossa poliittinen ilmapiiri on niin vilpitön ja rakentava"?
Käsik. Veikko Huovisen novellin pohjalta Panu Rajala, Pauli Virtanen ja Veikko Huovinen. 1986. Esitetty 6.10.1986. TV 1 (MTV).
Esiintyjät: Heikki Kinnunen, Erkki Saarela, Esko Nikkari, Maija-Liisa Peuhu, Ismo Kailio, Kirsti Kemppainen. Ohaus: Pauli Virtanen
Huovisen lyhyet erikoiset - DVD - johon ohjelma kuuluu on lainattavissa seuraavissa kirjastoissa: Kannus, Kaustinen ja Kokkola.
Lähde: Katso 40/ 1986.
https://www.imdb.com/title/tt1269907/
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=d1W0rg7aKAM&list=PL6KEniW506GjLq78S0eBf…
Finna: https://finna...
Yleisradion ääniteknikko Thor Damen äänitti salaa Hitlerin ja Mannerheimin keskustelua Mannerheimin syntymäpäivillä 4.6.1942. Äänite on säilössä Yleisradiolla. Saksaksi käydyn keskustelun voi kuunnella alkuperäisenä ja lukea suomeksi litteroituna tästä Ilta-Sanomien 10.12.2015 julkaistusta jutusta: Suomessa salaa äänitetty Hitlerin ja Mannerheimin keskustelu huomattiin maailmalla – kuuntele ja lue sanasta sanaan - Kotimaa - Ilta-Sanomat (is.fi)
Ilmeisesti etsimäsi laulu on nimeltään ”Koko Beetlehem nyt loistaa” (tai ”Koko Betlehem nyt loistaa”). Tästä laulusta en löytänyt sellaista julkaistua nuottia, jossa laulun sanat olisivat suomeksi. Opettaja-lehden vuosikertoja en pääse tutkimaan, joten voi olla, että laulu on julkaistu jossakin lehden numerossa. Laulu alkaa: ”Koko Beetlehem nyt loistaa sen portit kauas hohtaa”. Kertosäkeessä lauletaan juuri kuten muistat: ”Tanssivat hyppelevät pikkukalat joissa”. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Anna-Kaarina Kiviniemi.
Laulun ovat levyttäneet suomeksi Simonkylän lapsikuoro ja Iin Laulupelimannit -yhtye, jonka taiteellisen johtajan Unto Kukan avulla sain selville laulun alkuperäisen nimen ”Brincan y bailan”. Suomenkieliset sanat...
Kaksipohjaisen ns. haudekattilan käyttö on helppoa: alempaan osaa lisätään vettä, joka kiehuessaan kypsentää ylemmässä osassa olevat raaka-aineet. Haudekattila parhaimmillaan herkästi pohjaan palavien ruokien, esimerkiksi puurojen ja kastikkeiden valmistuksessa.
Kirjastossamme on olemassa ja tällä hetkellä hyllyssäkin sekä pääkirjastossa että monessa lähikirjastossa Mankellin teos Valokuvaajan kuolema.
Oulun kaupunginkirjastossa olevat selkokirjat ja niiden saatavuus selviää aineistotietokanta Introsta asiasanalla selkokirjat http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 .
Turun kaupunginkirjaston kirjastokortilla ei voi lainata Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta, vain turkulaisten tieteellisten kirjastojen kortilla voi lainata, lisätietoja
http://www.turkuamk.fi/Public/default.aspx?contentid=13803
Osoitteessa http://www.helmet.fi kirjoita hakukenttään kaksi tähtimerkkiä ** ja valitse pudotusvalikosta Äänikirjat. Näin saadun tuloksen (n. 8200 tietuetta) voi järjestää relevanssin, julkaisuvuoden ja teoksen nimen mukaiseksi valitsemalla ylhäältä.
Jos haluat rajata hakua enemmän, kokeile Tarkenna hakua -vaihtoehtoa, valitse pudotusvalikosta äänikirjat, aineisto -pudotusvalikosta esim. CD -levy tai Kasetti ja Kieli -pudotusvalikosta sopiva kieli. Hakutuloksen voi rajata koskemaan vain tietyn kirjaston kokoelmaa, mutta lieneekö se tarpeen koska toisten kirjastojen aineiston saa omaan kirjastoon tekemällä varauksen.
Kyse näyttäisi olevan vain yksinkertaisesti siitä, että levy on niin uusi että se ei ole vielä fyysisesti saapunut kirjastoihin, joten varausta ei vielä pysty tekemään. Sen huomaa siitä, että sijaintitietoja ei ole näkyvissä. Koska teos on kuitenkin jo viety rekisteriin, on todennäköistä, että se tulee kirjastoihinkin ihan lähiaikoina, joten kannattaa seurata Helmetistä tilannetta. Voit varata levyn heti kun se näkyy Helmetissä "käsittelyssä"-tilassa.
Etsimäsi kirja voisi olla Frances Mayesin Vaellusvuosi (A year in the world : journeys of a passionate traveller, suom. Tuula Saarikoski, 2006).
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.470261
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta löytyvät seuraavat suomenkieliset fibromyalgiaa käsittelevät kirjat:
- Reuma-aapinen, Suomen reumaliitto, 2002
- Fibromyalgia ja kuntoutumisprosessi: enigma 2000, Kansaneläkelaitos, tutkimus- ja kehitysyksikkö, 1999
- Kipu-uupumusoireiden pysyvyys ja kurssimuotoinen fibromyalgiakuntoutus, Kansaneläkelaitos, tutkimus- ja kehitysyksikkö, 1998
- Rahinantti, Pirkko: Psyykkiset tekijät fibromyalgiassa, Kuopion yliopisto, 1998
- Minun fibromyalgiani, Suomen reumaliitto, 1997
- Hannonen, Pekka: Fibromyalgia, Dumex, 1992
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-tietokannasta, osoitteesta http://www.helmet.fi .
Fibromyalgiaa käsitteleviä artikkeleita on niin ikään julkaistu useita...
Yleisten kirjastojen Frank-monihaulla sekä tieteellisten kirjastojen Linda- ja Fennica-haulla löytyvät ainakin nämä lastentarhoille tarkoitetut musikkikirjat:
Lauluja pienokaisille : kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi, 1921.
Saarelainen, Aino: Laulu ja leikki : laulu- ja liikuntaleikkejä sekä voiimisteluohjelmia pienokaisille, 1932.
Korppi, Kaarina: Laulu- ja laululeikkikirja kouluja ja lastentarhoja varten, 1933.
Porko, Aarne: Lasten oma laulukirja : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille 1 (ilm. 1951), 2 (ilm. 1954)
Kodaly, Zoltan: Musiikki lastentarhassa, 1957.
Kaikki löytyvät yleisistä kirjastoista tai Varastokirjastosta, joten tarvittaessa voitte tilata ne lähikirjastoonne käukolainaksi.
Asiaa kannattaisi ehkä tiedustella...
Olisikohan kyseessä luettelo nimeltä Art Norvegien des Vikings au XVIIIe Siecle. 15 Janvier - 28 Fevrier 1954? Näyttely on pidetty Plais des Beaux-Artsissa Brysselissä. Luettelo on julkaistu vuonna 1954 Brysselissä. Kustantaja on Ministere de l'Instruction Publique.
Luettelo saattaa löytyä Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, mutta heidän tietokannastaan, Arscasta, luettelosta ei löydy mainintaa. Luettelon voi tilata kirjaston kaukopalvelun kautta.
Kysymyksen perusteella on vaikea tietää, etsitäänkö kirkonkellojen soittoa vai ns. käsikelloilla soitettua musiikkia. Kirkkojen kelloillahan ei normaalisti pysty soittamaan kuin etukäteen päätettyjä ääniä, mutta ns. käsikelloilla (hand bells) voidaan tuottaa kaikki tarvittavat äänet, kun soittajia on paljon.
HelMet-kirjaston kokoelmasta löytyy CD-muodossa oikeastaan vain yksi levy, jolla kuullaan pelkästään kirkonkelloa. Tällä levyllä on kellojensoittoa Arkkienkeli Mikaelin kappelista (Kizin saarelta), Aleksanteri Nevskin katedraalista (Petrozavodskista) ja Kizin museosta. Tämän levyn linkki on tässä http://luettelo.helmet.fi/record=b1665681~S9*fin
Tämän lisäksi kirkonkelloa äänitehosteena löytyy joiltakin tehostelevyiltä.
Käsikellolevyjä...
Päivälehden arkisto auttaa tutkijoita Sanoman ja median historiakysymyksissä http://www.paivalehdenarkisto.fi/, yhteystiedot löytyvät täältä http://www.paivalehdenarkisto.fi/yhteystiedot/ . Kysyin asiaa arkistosta ja he kertoivat, että sitä on siellä selvitetty useaan kertaan, mutta eivät halunneet vastata tätä kautta, vaan pyysivät kysyjää ottamaan yhteyttä sinne suoraan. Selailin teosta Kadonneet kirjaintyypit : suomalainen kirjainmuotoilu 1920-1985 / Markus Itkonen , mutta sieltä ei löytynyt tietoa Helsingin Sanomien logosta. Lähetin myös kyselin Helsingin Sanomien toimitukseen, mutta sieltä ei vastattu lainkaan.
Aihealueesi on sellainen, ettei siitä ihan helposti löydä tietoa. Kirjastossa käynti on tarpeellinen ja tietoa pitää hakea monella eri tavalla.
Linda-tietokannasta löytyi asiasanalla urheiluvaatteet joitakin kirjallisuusviitteitä, joista saattaisi päästä eteenpäin. Linda on korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta ja Tampereen kaupunginkirjastossa asiakkaat voivat käyttää Linda-palvelua. Lindasta löytyi esim. seuraava kylläkin englanninkielinen teos: Sportswear in Vogue since 1910 (Tekijä: Lee-Potter, Charlie). Kyseinen kirja näyttää oleva ainakin Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa ja sitä voi pyytää kaukolainaksi, jos haluaa.
Hyvä lähestymistapa tuulipukujen historian selvittämisessä on tutkia tuulipuvuissa käytettyjen...
Kysymäänne kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta se löytyy Museoviraston kirjastosta, yhteystiedot ja käyttösäännöt löytyvät Museoviraston kotisivuilta osoitteesta http://www.nba.fi/ .
Etsimänne teos on Einojuhani Rautavaan Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille (1972), joka tilattiin säveltämältä Oulun yliopiston promootiojuhlaan. Äänimateriaalina konsertossa soi orkesterin lisäksi nauhalta tuleva, eri tavoin käsitelty arktisten lintujen (tunturikiurun, laulujoutsenen ja kurjen) laulu.
Sävellyksessä käyttämänsä lintujen äänet Rautavaara kopioi osittain Radion tehosteäänikokoelman linnunääninauhoituksista. Osan äänistä hän äänitti Limingan soilla.
Samuli Tiikkaja kertoo Rautavaaran elämäkerrassa, että kun esityksen kapellimestari kertoi säveltäjälle, että kaavailtu kuoro oli heikossa laulukunnossa, Rautavaara sai idean käyttää teoksessa lintujen ääniä.
Teos on kuunneltavissa Helmet-kirjastojen tarjoamassa...
