Ulkoasiainministeriön Turvallisuusohjeita matkalle -tiedotteessa sanotaan mm. näin:
"Tarkista ajoissa, että matkustusasiakirjat ovat kunnossa (passi
voimassa vähintään 6 kuukautta matkan päättymisen jälkeen)."
Ohjeet ovat yleisiä, eivät siis koske mitään maata erityisesti. Kokonaisuudessaan ohjeet löytyvät täältä:
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=24145&GUID={559DB272-6229-4535-B071-450005962426}
Juna ei näytä kulkevan Montenegron Podgoricasta Albanian Skoderiin (kirjoitetaan ainakin myös Shkoder tai Skader):
http://www.zcg-prevoz.me/timetable-international.html
Tällä aiemmin käytössä olleella junayhteydellä näyttää olleen korjaustöitä jo pidemmän aikaa.
Myöskään bussiyhteyttä kaupunkien välillä ei ilmeisesti ole:
http...
Pykälän merkissä kidutusvälineen näki puolalainen satiirikko Stanislaw Jerzy Lec: "Jo pykälän merkki on kidutusvälineen näköinen." Ajatelma sisältyy Lecin 50- ja 60-luvulla kirjoittamia "siistimättömiä mietteitä" sisältävään suomennoskokoelmaan Vastakarvaan (Weilin+Göös, 1968), suomennos on Tuomas Anhavan ja Ville Revon.
Kaikkia kysymiäsi asioita en saanut selvitettyä, mutta tässä lista löytyneitä:
Kaksosista:
Suurin kokoero on 2012 syntyneillä Elliotin kaksosilla Katella ja Amyllä noin 2 kg. He myös syntyivät 87 päivän välein. https://www.mirror.co.uk/news/real-life-stories/miracle-twins-born-record-87-1857782
Täältä löytyy listausta ihmisistä, joilla on ollut eniten lapsia: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_people_with_the_most_children Sen perusteella sanoisin, että lyhin aika kaksosten syntymän välillä on noin vuosi. Sen tarkempaa tietoa en löytänyt. (Rouva Vassileyv sai 40 vuodessa 27 synnytyksessä 69 lasta 1700-luvulla)
Tilastokeskuksen mukaan poikia syntyy noin 1,5% enemmän kuin tyttöjä. http://tilastokoulu....
Ensimmäinen Fromm-sitaatti on kirjan Escape from Freedom (1941) esipuheesta. Markku Lahtelan suomennoksessa Vaarallinen vapaus (Kirjayhtymä, 1962) Fromm kirjoittaa näin: "Tämän kirjan teesinä on, että nykyinen ihminen, joka on vapautunut niistä esiyksilöllisen yhteiskunnan siteistä, jotka samanaikaisesti soivat hänelle turvan ja rajoittivat häntä, -- "
Jälkimmäinen sitaatti on Frommin samaisen kirjan vuoden 1965 laitokseen kirjoittamasta uudesta esipuheesta eikä se sisälly Lahtelan muutamaa vuotta aikaisemmin julkaistuun suomenkieliseen käännökseen. Vaarallisesta vapaudesta kyllä julkaistiin 1976 uusi painos nimellä Pako vapaudesta, mutta kirjastotietokannoista en kuitenkaan löytänyt mainintaa siitä, että tämä olisi...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa turkinkielistä Raamattua ei ole. Pääkaupunkiseudulla turkibkielisen Raamatun voi lainata Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talosta.
https://finna.fi/Record/helka.998192243506253
https://finna.fi/Record/helka.9921183633506253
https://www2.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto
Saman katon alta ei taida löytyä sekä lauluopetusta että äänityspalvelua. Uudessakaupungissa toimii äänitysstudio ja musiikkitarvikeliike Backsound.
Lauluopetusta järjestää esimerkiksi Vakka-Suomen Musiikkiopisto. Myös Vakka-Suomen Kansalaisopistolla on laulukursseja tarjolla, mutta niihin on hakuaika aina lukukauden alussa.
Musiikkialan osaajia tai yhteyksiä saattaisi löytyä myös Luovien ihmisten vertaistukiryhmästä kulttuurikeskus Crusellista.
Julkisista hakemistoista ei valitettavasti Uudestakaupungista tai ihan lähialueelta löydy kysymääsi yhdistelmää.
Keskiaikaista epiikkaa löytyy äänitteinä suomeksi hyvin heikosti. Suomen kirjastojen valikoimista löytyy tällä hetkellä vain Celia-kirjaston äänikirjoina Eddan sankarirunot ja Canterburyn tarinoita. Muilla kielillä löytyy esimerkiksi englanniksi Seamus Heaneyn lukema käännös Beowulfista ja Danten The Divine Comedy. Jumalaisesta näytelmästä on saatavilla alkukielellä myös ensimmäinen osa L'Inferno di Dante.
Ulla Vaarnamon Honkain keskellä-romaanin keskeinen piste on Pielisen mökki Ahvenisella. Marja Björkin romaani Prole kuvaa Lieksan Pankakosken työläiselämää 1970-luvulla. Kimmo Kemppaisen kirjassa Halusin mökin Kolilta sukelletaan Pielisen Karjalan entisiin aikoihin. Pielisen pohjavirtojen voidaan arvella vaikuttavan myös ainakin seuraavissa teoksissa: Matti Pulkkinen (kotoisin Nurmeksesta): Ja pesäpuu itkiSimo Hämäläinen (vaikuttanut Lieksassa): KätkäläinenRauha Kejonen (Nurmes): Kivinen lintuJos Pielisjoki kelpaa mukaan myös, kannattaa tutustua Matti Kettusen teokseen Pielisjoen lohensoutajat. Kytömäen Kultarinnan voi hyvin vinkata Kolin kohdalla!Olisiko lukijoilla lisää vinkkejä annettavaksi kommenteissa?
Vihjeittesi perusteella löytyy kansansatu "Kuningas ja mökin poika" Eero Salmelaisen teoksesta Suomen kansan satuja ja tarinoita (WSOY). Kuningas törmää metsällä käydessään mökin poikaan, jonka outoja vastauksia hän ei ymmärrä. Hän kutsuu pojan linnaansa ja hovin viisaimmat miehet koolle. Kuningas raivostuu pojan kujeellisiin vastauksiin ja asettaa rangaistuksen: pojan on tultava linnaan ei päivällä eikä yöllä, ei tietä eikä tien viertä, ei hevosella eikä jalan, ei vaatteissa eikä alasti, ei sisään eikä ulos. Prinsessasta ja kosimisesta ei tässä versiossa puhuta mitään.
Voisiko ongelma olla tablettisi nettiasetuksissa? Mahdollisesti tabletti pitäisi resetoida. Saattaa olla, että laitteesi uudelleenkäynnistäminen riittää ongelman ratkaisuksi. Voit myös kokeilla toista nettiyhteyttä.
On myös mahdollista, että RB Digitalin sivulla on ollut väliaikainen ongelma, joka on jo korjaantunutkin. Mikäli ongelma jatkuu, voit ottaa yhteyttä ja välitän viestisi e-aineistovastaaville.
Tapio Nousiaisen runokokoelmista saattaisi löytyä hakemanne runo, jossa elämää on verrattu räsymattoon mustine ja värikkäine raitoineen. Nousiainen on julkaissut mm. seuraavat runokokoelmat: Valitut runot, 1981, Kultaa ja multaa, 1976, Sineä ja savea, 1976 sekä teoksen Leipää ja suolaa - kolme psalmien kirjaa, 1988.
Ikävä kyllä ei löytynyt tietoa, että novelli olisi suomennettu.
Kirjasammosta www.kirjasampo.fi löytyi tietoa, että Stig Dagermanilta on suomennettu romaanit Käärme ja Äidin varjossa. Lisäksi novellikokoelma 27 pohjoismaista kertojaa sisältää Dagermanin novellin Bon soir.
Valtakunnallisia tilastoja kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole saatavissa. Yksittäisten kirjastojen tai kirjastokimppojen lainatuimmista tai varatuimmista kirjoista voi kyllä tilastoja löytää, mutta nekin pitää etsiä yksitellen - kätevästi yhteen lähteeseen koottuna niitä ei valitettavasti ole tarjolla.
Aivan täysin näihin tuntomerkkeihin osuvaa elokuvaa ei löytynyt. Paljon samanlaisia elementtejä sisältää elokuva Nuori Hannibal (Hannibal Rising) vuodelta 2007. Tiivistelmän elokuvan juonesta voit lukea esimerkiksi Wikipedia-artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuori_Hannibal_(elokuva)
Valitettavasti Knauskårdin Min kamp -teoksia ei löydy tällä hetkellä e-aineistona Helmet kirjaston kokoelmista.
Kirjoista voi jättää hankintaehdotuksen osoitteessa https://www.helmet.fi/sv-FI/Info/Anskaffningsforslag
Valitettavasti Alfred Tennysonin runoa Mariana (1830) ei ole suomennettu.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.britannica.com/topic/Mariana-poem-by-Tennyson
Kyseessä voisi olla kirjasarja Nuorten maailma, jota Valitut palat julkaisi vuosina 1980 - 1991.
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28nuorten%20maailma%2…
Kansikuvia Finlandia Kirjan sivuilla: https://www.finlandiakirja.fi/fi/haku/%22nuorten%20maailma%22
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta Kirjasampo.fi:stä löytyy listaus liettualaisista kirjailijoista, joiden nimeä klikkaamalla tulee esiin myös listaus heidän teoksistaan. Joistakin kirjailijoista löytyy enemmän tietoa kuin toisista, mutta ainakin tämä auttaa rajaamaan hakua kohdemaahan. Itse käytin ihan vain hakusanaa "Liettua". Samalla haulla tulee myös yksittäisiä teoksia, mutta kaikki eivät ole välttämättä alkukieleltään liettualaisia, vaan tulevat hakutulokseen käännöstietojen perusteella.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanaa jalkavaimo käytetään "joissakin moniavioisuuden sallivissa kulttuureissa virallisten vaimojen lisäksi olevista vaimoista". Jos tulkitsen oikein, etymologisen sanakirjan mukaan jalkavaimo-sana esiintyi kirjallisena tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1637 ilmestyneessä Eric Schroderuksen Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalaisessa tulkkisanakirjassa. Etymologisessa sanakirjassa pohditaan sanan yhteyttä mordvan kielen sanaan jalga, jonka merkitys on ystävä, ystävätär, kumppani. Toisaalta esitetään, että kyseessä on mahdollisesti kuitenkin jalkaa tarkoittava etuliite ja verrataan Lönnrotin sanakirjan lisävihosta löytyvään fraasiin "tehdä lapsi jalalta" eli avioliiton ulkopuolella. Jalka-sana tässä...
Kuva taide –nimistä kirjaa ei löydy kirjastoista. Voisitko tarkoittaa Seppo Töyssyn kirjaa Kuvataide – visuaalisen kulttuurin käsikirja? Kirja näyttäisi olevan paikalla Järvenpään kirjastossa. Jos tämä ei ole etsimäsi, lähetätkö lisätietoja vaikka kirjan tekijästä, niin jatketaan selvitystä.
