Yleisimmät kuvankäsittelyohjelmat ovat Photoshop ja Paint Shop Pro. Niistä löytyy kirjallisuutta Tampereen kaupunginkirjastosta. Internetistä voit hakea näitä kirjoja Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla kuvankäsittely ja rajauksella Tampereen kaupunginkirjasto saa 24 teosta, jotka ovat uutuusjärjestyksessä. Kirjojen saatavuutta voi tarkastella samalta sivulta.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2
kannattaa etsiä teoksia asiasanoilla
kirjastonkäyttö, kirjastot : käyttö ja esim. kirjastopalvelut.
Lisäksi luokan 02.01 sisältämät teokset kannattaa tarkistaa.
Kirjastomme kokoelmissa ei juurikaan ole opinnäytteitä, mutta esim. Maisa Lovion Kirjaston asiakaspalvelu -teoksesta (2005)
löytyy kirjallisuusviitteitä.
Linda-tietokannasta
https://finna.fi
löydät lisää artikkeleita ja tutkielmia aiheesta.
Siivoustyön käsikirja, Perussiivous ja Simppeliä siivousta ovat kaikki varattavissa Helmet-palvelussa osoitteessa http://www.helmet.fi/ Kotityöpalvelut ammatiksi-teosta ei ikävä kyllä löytynyt Helmetistä, eikä sitä ole tilattu helsinkiläiskirjastoihin. Frank-monihaun mukaan kirja löytyy Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulujen kokoelmista. Kaukolainapyynnön voi tehdä lomakkeella osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Voin vain arvailla, mitä tässä on tapahtunut. Tuskin kukaan muu asiakas on päässyt kirjautumaan tunnuksillasi sisään ja muuttanut osoitettasi. Myös Helmet-sivustot ovat turvallisia.
Asiakkaiden vanhoja tietoja on kirjastoissa päivitetty hiljattain esim. vanhojen maksamattomien sakkojen perittää käynnistettäessä. Jokin näistä päivitysajoista on varmaan vahingossa kohdistunut tietoihisi. Katsoin järjestelmästämme, että kanssasi samannimisiä on melko paljon. Kannattaa varmaan seuraavalla kirjastokäynnillä tarkaistaa kaikki tietosi.
Valitettavasti kirjastojärjestelmämme toimii niin, että varaus kohdistuu vain yhteen ainoaan nimekkeeseen. Tämä tarkoittaa sitä että jos teoksesta on eri versioita (kirja, äänikirja, elokuva, tai vaikkapa vain toinen painos kirjasta), varausta ei voi yhdistää kattamaan niitä kaikkia. Tappava säde on olemassa kirjana, äänikirjana ja videokasettina, mutta DVD-levynä sitä ei ole kirjastossamme. Jos haluat sen videokasettina, siitä sinun on tehtävä erillinen varaus. Varauksia voit itse tehdä Helmet-palvelussamme: http://www.helmet.fi/
Joitakin vinkkejä asiaan: NissonForum/KvinnoForumin lehti Gaba sekä saameksi että norjaksi. Juuri ilmestynyt Aigi ii mana - dat boahta. Poronhoitajanaisista
tehdyt muutamat tutkimukset, tietyt lehtiartikkelit (Saamelaiskirjastossa Lappi-
osastolla lehtileikkeissä). Myös Karasjoella pidetyt naisseminaarit joista raportit saamelaiskirjastossa. Aiheesta toki löytyy tutkimuksia (myös Barentsin alueen yliopistojen naistutkijoitten yhteistyöprojektijulkaisut) mutta koska aihe on laaja on tutkimusta etsittävä monelta suunnalta
http://lapponica.rovaniemi.fi
osoite jossa saamelaisbibliogafia erikseen haettavissa
(Suoemn saamelaisen erikoiskirjaston ylläpitämä aineistorekisteri Rovaniemellä)
Etsimääsi Maj Fantin teosta "Att bli mamma till sin mamma" ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa sitä näyttää olevan yksi kappale. Opiskelijakirjaston kokoelmat ovat kaikkien tiedonhaluisten vapaasti käytettävissä. Teosta ei voi tilata kaukolainana HelMet-kirjastojen kaukopalvelun kautta, koska se löytyy pääkaupunkiseudulta tieteellisestä kirjastosta.
Allaolevassa linkissä on tarkemmat tiedot opiskelijakirjaston sijainnista ja aukioloajoista.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/tutustu/opiskelijakirjasto.html
Salasanan saat käyttöösi Lahden kaupunginkirjaston toimipisteistä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen esittämällä. Salasana on nelinumeroinen tunnusluku, jonka voi valita itse. Verkkokirjastoon kirjautumisen lisäksi tunnuslukua tarvitaan itsepalvelulainauksessa sekä työasemien ajanvarauksessa. Salasanan saa siis vain käymällä kirjastossa, niitä ei anneta puhelimitse eikä sähköpostilla.
Tämä löytyy esittelysivuilta:
"Diplomi 1 on tarkoitettu erityisesti 1.–2. luokkien oppilaille. Diplomin saat, kun luet kymmenen (10) kirjaa tältä listalta. Vähintään yhden (1) pitää olla runokirja. Samasta kirjasarjasta voi valita vain yhden (1) kirjan. Jos kirjasta on olemassa äänikirja, voit kuunnella myös sen. Voit lukea kirjan millä tahansa kielellä. Apua voit kysyä opettajalta tai kirjastosta. Jos haluat lukudiplomin kevään 2014 kevätjuhlassa, lue kirjat huhtikuun 2014 loppuun mennessä. Kun olet suorittanut lukudiplomin 1, voit halutessasi suorittaa bonusdiplomin lukemalla samalta listalta kymmenen eri kirjaa."
Kyllä ne voi lukea kuten mainitset, mutta suosittelemme monipuolista lukemista.
Laissa yksityisistä teistä (65§, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1962/19620358 ) kerrotaan tiekunnan vuosikokouksen pitämisestä. Minulla ei ole pätevyyttä antaa lainopillisia neuvoja, mutta mielestäni laissa ei käsitellä kysymystä, voiko kokouksen pitää jonakin juhlapyhänä. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että pääsiäisen aika ei välttämättä muista syistä sovi kokouksen pitämiseen, esimerkiksi siksi, että tieosakkaat voivat olla matkoilla.
Valitettavasti kirja näkyy edelleen kortillasi.
Uusin sen lainan. Uusi eräpäivä on 21.11.2016
Sekaannukset ovat aina mahdollisia, varsinkin kun asiaan liittyy kone.
Voisit ottaa yhteyttä suoraan Tapiolan kirjastoon:
kirjasto.tapiola@espoo.fi tai 050 428 9392.
He pystyvät selvittelemään asiaa paikan päällä tehokkaammin.
Kolumbuksesta löydät tietoa suomeksi esimerkiksi tietosanakirjoista ja historian yleisteoksista. Seuraavista kahdesta kirjasta on varmasti myös hyötyä (saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta www.libplussa.fi):
Camusso, Lorenzo: Kolumbus
WSOY, Porvoo, 1991
Kolumbus, Kristoffer
Amerikan löytöretken päiväkirja
Karisto, Hämeenlinna, 1992, [Näköisp.]
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen espanjankielistä käännöstä Sinuhé, el egipcio (traducción de Manuel Bosch Barret, Plaza & Janés, useita painoksia) näyttää olevan saatavilla sekä verkkokirjakaupoista että nettiantikvariaateista. Verkkokaupat, joista kirjan voi tilata löytyvät helposti esimerkiksi googlettamalla teoksen nimellä.
Koska kirja näyttää olevan saatavilla, myös kirjakaupat tilannevat mielellään teoksen teille.
Näistä Wikipedia-artikkeleissa löydät tietoa aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_languages_in_the_Eurovision_Song_Contest#Winners_by_language
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kielet_Eurovision_laulukilpailussa#Luettelo_Eurovision_laulukilpailussa_k%C3%A4ytettyjen_kielten_parhaista_sijoituksista
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. En valitettavasti löytänyt myöskään käyttöohjetta.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on vastattu kysymykseen aikaisemmin näin:
Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto...
WSOY:n ja Sanoma Oy:n fuusiosta löytyy muutamia viitteitä Aleksi-artikkelitietokannasta: Sirpa Puhakka, Erkon viestintäkonserni tunkeutuu kansalliseen (Ydin 3/-98), Jarno Forssell, Media keskittyy, sillä maailmalla ja sähkömediassa ratkaisevat massa ja kassa (Suomen kuvalehti 21/-98), Ilkka Jauhiainen, WSOY:n muistoa kunnioittaen (Suomen kuvalehti 45/-98). SK:ssa ja Ytimessä oli muitakin lupaavan tuntuisia artikkeleita, joten ilmeisesti nuo lehdet kannattaisi selata läpi loppukeväästä lähtien.
Lapin maakuntakirjaston Lapponica-kokoelmassa Lappi-osastolla on laajahko lehtileikekokoelma 80-luvulta lähtien, osin 70-luvulta lähtien. Lisäksi on leikekirjakokoelma 60-luvulta lähtien mutta ei historian alalta.
Lappi-osastolla on tiedonhaun apuvälineenä edelleen myös (sähköisen rinnalla) vanha pahvikortisto jossa on kirjallisuusviitteet aihepohjaisesti 1970-luvulta lähtien.
60-luvun Lappi-viitteet ovat hajallaan maailmalla esim. erikoisbibliografioissa. Sitä aikaisemmat löytää Pohjois-Suomen bibliografia, osat 1-4 -kirjoista. Tämä on myös sähköisenä haettavissa osoitteessa: www.lapponica.net.
Lapponica-tietokanta sisältää Lappi-osaston kokoelmaviitteet, joitakin digitoituja (kokoteksti) vanhempia Lappi-kirjoja ja internetviitteitä.
Vaasan kaupunginkirjastossa olevista tietolähteistä ei ikävä kyllä löytynyt tietoa tästä asiasta. Asiaa voisi ehkä tiedustella Kansallisarkiston Vaasan toimipisteestä, Varastokatu 2, Vaasa, p. 0295337300.
