Ottakaa yhteyttä johonkin Helmet kirjastoon. Mukaan tarvitsette kirjastokortin, jolla kirja on lainattu tai kirjasta tulleen karhukirjeen.
Kirjaa voi etsiä uusimalla sitä viisi kertaa (jollei se ole varattu)
Jos kirja ei löydy tai uusinta ei onnistu, voi kirjan korvata rahalla tai toisella samalla kirjalla.
Jukka Kuja on suomentanut Elmer Diktoniuksen runon Hjältegravar, Sankarihaudat. Runo on julkaistu Kirjallisuuslehdessä 1/1936. Voit lukea runon myös teoksesta Lävistetty sydän : runoja sodasta ja rauhasta (toim. Kalevi Kalemaa, 1979)
Etsimäsi Aira Sinervon runo, jonka otsikko on itseasiassa Ei ole enää tietä, on julkaistu Kirjallisuuslehdessä 15/1935. Runo on luettavissa myös teoksesta Aseettomuuden voima : runoja sodasta ja rauhasta (toim. Kalevi Kalemaa, 2007).
https://www.finna.fi/Record/piki.237332?sid=4183102998
https://www.finna.fi/Record/piki.788906?sid=4183111542
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/689703?page=3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502361?page=21
Kyseinen lehti on mikrofilmattuna Helsingin Pääkirjaston Pasilan lehtiosastolla. Artikkelista saa kopion Pasilassa.
Pääkirjaston yhteystiedot linkissä http://www.lib.hel.fi/pasila/ .
Eipä löydy varsinaisesti mitään tietoteosta suomeksi Saksan kansallissosialistisen armeijan rivisotilaista ja heidän taustoistaan.
Englanniksi löytyy kirja nimeltä Cartlidge, Cherese, Life of nazi soldier. 2001.
Kaunokirjallisia teoksia Saksan armeijan taisteluista toisessa maailmansodassa löytyy Porin kaupunginkirjaston osalta osoitteesta https://satakirjastot.finna.fi/
Haun voi tehdä esim. sanoilla toinen maailmansota Saksan armeija, https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookf…
Kysymyksesi on varsin laaja kun etsit tietoa niin monelta eri elämänalueelta. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet-tietokannasta www.helmet.fi voit etsiä tietoa aiheesta seuraavalla tavalla: hakutapa sanahaku. Hakulause voisi olla esim. seuraavanlainen: nuoret and naiset and not (kaunokirjallisuus or romaanit). Hakua voi rajata vielä aineistotyypin (esim. kirjat) ja kielen (esim. suomi) mukaan. Näin saat rajattua haun tietokirjallisuuteen, jossa asiasanoina on käytetty sanoja naiset ja nuoret. Hakutuloksessa ovat mm. teokset Kuuntele minua!: nuorten naisten elämää monien kulttuurien Suomessa ja Pysy nuorena -elä kauemmin: tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. Yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla on käytettävissä...
Helmet-sivuston nykyinen uutuusluettelo päivittyy jatkuvasti ja uutuudet säilyvät luettelossa kaksi viikkoa. Uutuudet on nykyään ryhmitelty entistä useampaan ryhmään.
Linkki uutuusluetteloon löytyy, kun siirtyy Helmetin etusivulla alaspäin. Uutuudet-otsikon alla on linkki Lisää uutuuksia, jonka kautta ryhmitellyt luettelot löytyvät:
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://luettelo.helmet.fi/screens/uutuudet_fin.html
Tällaista selvitystä emme valitettavasti löytäneet. Tutkimuksessanne voisi auttaa eteenpäin Päätalo-instituutti. Heiltä löytyy erikoistietämystä Kalle Päätalosta ja hänestä tehdystä tutkimuksesta sekä myös Kalle Päätalon arkisto.
Voit tutkia äidinkielen ylioppilaskokeiden kysymyksiä Ylen abitreeneissä https://yle.fi/abitreenit/aidinkieli. Teksti löytyvät tehtävävihoista. Kävin läpi noita mainitsemiasi vuosia enkä löytänyt niistä novellia, myöskin etsin Kirjasammosta, mutta sieltäkään ei kuvausta vastaavaa teosta löytynyt, https://www.kirjasampo.fi/fi. Sinun kannattaa varmaankin selailla muitakin vuosia.Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa novellin?Novelli muistuttaa sisällöltään Evan Hunterin Last spin -novellia, mutta en sitä ehdottanut sinulle, koska siitä ei löydy suomennosta eikä sitä siis varmaankaan ole ollut äidinkielen kokeessa. Eräs kommentoijistamme on kuitenkin ehdottanut sitä ja maininnut, että se on julkaistu englannin oppikirjassa, joten lisään sen...
Kyseessä voisi olla Magnus Millsin romaani Ei mitään uutta idän pikajunasta (WSOY, 2000). Päähenkilö on matkassa moottoripyörällä ja pysähtyy hetkeksi pieneen englantilaiskaupunkiin lomailemaan, ennen kuin jatkaa matkaansa Intiaan. Leirintäalueen omistaja pyytää häntä maalaamaan porttinsa. Siitä alkaa kierre, joka johtaa hänet yhä uusiin pieniin töihin ja velvollisuuksiin. Moottoripyörän rikkoutuminen tapahtuu tosin vasta, kun hän tekee ainoaksi jäävän lähtöyrityksensä. Lopulta, kun kaupungin maitoautonkuljettaja kuolee tapaturmaisesti, hän päätyy ottamaan tämän yrityksen kontolleen.
Historiallisen aikakauskirjan numerot vuodelta 1949 ovat tilattivissa ja luettavissa Helsingissä Pasilan pääkirjastossa lehtialueella. Niitä ei anneta lainaksi, mutta artikkeleista voi ottaa kopioita. Samoin lehti on luettavissa myös Kansalliskirjastossa ja siellä myös digitaalisena kulttuuriaineistojen työasemilla. Tosin Kansalliskirjasto on tällä hetkellä peruskorjauksen alaisena, tietoa palveluista tarkemmin: http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/korjaushanke.html.
Vuoden 1949 numeroita voi myös kaukolainata kirjastojenn toimipisteistä Varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukolainaus on maksullista.
Ritva Hellsten on suomentanut kyseisen kohdan Mihály Csíkszentmihályin teoksess Flow : elämän virta (Rasalas, 2005) seuraavasti: ”[---] (kokemus itsessään tuottaa niin suurta iloa, että) ihminen on valmis maksamaan siitä jopa suuren hinnan vain voidakseen tehdä sitä, mitä tekee.” (s.19)
Vantaan kirjastoista Tikkurilan kirjastossa on käytettävissä soittimia:
"Käytettävissä ovat myös sähkörummut, sekä teräskielinen että nylonkielinen akustinen kitara, sähkökitara ja kitaravahvistin sekä sähköbasso ja bassovahvistin. Soittimia ei lainata kirjaston ulkopuolelle."
(Lisätietoja sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Palvelut)
Jos haluat tarkastella, mistä kaikista HelMet-kirjastoista saa soittimia käyttöön, sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi rajata näkyville ne kirjastot, joissa soittimia on saatavilla. Valitse vain "Näytä kirjastot, joissa on" -kenttään vaihtoehto "Soittimet".
Mestarietsivä Peppunen -kirjoja ei toistaiseksi ole saatavina ruotsiksi. https://libris.kb.se/hitlist?d=libris&q=%22Oshiri+Tantei%22&f=simp&spell=true&hist=true&mf=&p=1https://helmet.finna.fi/
Flickan i Barösund on levytetty ensi kertaa 10.10.1933 Berliinissä. Lähteet:Fenno — Suomen Äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999 | MusiikkiarkistoAvsnitt 3: Georg Malmstén: Flickan i Barösund | Georg Malmsténin 1930-luvun suosikki-iskelmiä | Yle Arenan
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista rani-sana löytyi Suomen murteiden sanakirjasta kohdasta kraana, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_e5d72a8ea008160dbc9832a8f11141a1&list_id=1&keyword=rani&word=rani&type=m. Muista kirjaston sanakirjoista en sitä löytänyt. Kotimaisten kielten keskuksessa toimii kielineuvonta, josta voisi vielä kysyä asiantuntijoilta, https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/
Hain kirjaston käyttämät lehtiartikkelitietokannat, mutta viilikupeilla hakemalla ei löytynyt mitään. Sireliuksen Suomen kansaomaista kulttuuria osa 1, kohdassa Ruoka-astiat ja ateriat (s. 344- eteenpäin)ei puhuta viilistä mitään. Ruokaperinnekirjoissa on kyllä viilin ohje, mutta ei astioista mitään.
Viilikuppeja on nimitetty monin eri tavoin. Nimitykset viittaavat mm. astian valmistusmateriaaliin:
viilikuppi, -astia, -vati, -pytty, -kulho, -kehlo; filbunke (ruots.)
Kuvia
http://digi.lib.helsinki.fi/pienpainate/query.html
Hakulause: viili
Hakulause: filbunke
Hakulause: filbunkar
Hakutulokseksi tulee mm. pienpainatteita, joissa on keraamisten viilivatien kuvia. Mukana on myös kuvattomia tuotehinnastoja.
http://www.suomenmuseotonline.fi...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/ mukaan Essi-nimi annettiin
vuosina 1940-1959 39:lle naiselle. Tämän tarkemmin ei tämä palvelu kerro, koska "yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän."
Kirja "Kylä kahden veden välissä : Rieponlahden - Virmaanrannan kyläkirja" (2001) löytyy Kuopion kaupunginkirjastosta Karttulan lähikirjastosta sekä Varastokirjastosta. Kirjan voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.