Hell on nimien yhteydessä muunnos sanasta häll. Häll-sanan merkitys on paasi, luoto tai takkakivi, tulisija, liesi. Paatta käytettiin yleensä vastineena, kun ruotsinkielisiä nimiä suomennettiin. Esimerkiksi Juho Kusti Paasikivi oli syntyjään Johan Gustaf Hellstén.
Lähteet:
Lampén, Lea. Ruotsalais-suomalainen suursanakirja = Svensk-finsk storordbok. 7. muuttamaton painos. WSOY 1986. S. 301.
https://sv.wiktionary.org/wiki/h%C3%A4ll
https://sv.wiktionary.org/wiki/Hellstr%C3%B6m
https://kaino.kotus.fi/fo/?p=article&fo_id=FO_ca2d619081095c4c7b62b2787…
https://www.saob.se/artikel/?unik=H_1803-0129.1JWk&pz=5
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Kusti_Paasikivi
Yksittäisen 1 markan setelin keräilyarvo ei ole merkittävä, vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeisen markan setelin kohdalla ehkä yksi euro. Pankin sinetöimä 100 kappaleen nippu tällaisia seteleitä on kuitenkin keräilykohteena aivan eri asia ja sen arvo voi olla paljon enemmän kuin 100 x yhden markan seteli.
Näin harvinaisten keräyskohteiden arvon tai pikemminkin hinnan voi selvittää vain asettamalla sen myyntiin. Keräilykohteillahan ei ole mitään arvoa sinänsä, vaan arvo määrittyy sen mukaan, kuinka harvinainen kohde on ja ennen muuta siitä, kuinka voimakkaasti joku haluaa sen ja on valmis siitä maksamaan.
Suosittelen tarjoamaan kohdetta johonkin nettihuutokauppaan ja ehkä mieluiten numismatiikkaan eli rahojen keräilyyn erikoistuneen...
Helsingin kaupungin karttapalvelu kartta.hel.fi kertoo nimen taustoista seuraavasti:
Nuijasodan talonpoikaispäällikön Hans Kranckin eli Hannu Krankan (k. n. 1630, syntymäaika ei tiedossa) mukaan.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta löytyy pari lupaavaa teosta: Nikkaroi vanhaan malliin –kirjassa (2007) on ohjeet kustavilaisen lipaston tekoon. Suuressa puutyökirjassa (2004) on valmistustekniikoita ja ohjeita vanhojen huonekalujen valmistukseen. Kirjasta löytyy kuvamateriaalia sekä kirjoituslipastosta että lipastokaapista. Pääkirjastossa on myös lainattavissa yksittäinen työpiirustus peilipiirongista (1965), missä on kaavat ja mittasuhteet. Voitte tehdä näistä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossa. Tattari, Juho, Puusepän oppikirja kotiteollisuus- ja maamieskouluja ym. puutyön opetusta antavia laitoksia sekä itsekseen opiskelijoita varten, sisältää erittäin tarkat teko-ohjeet lipaston tekemiseen.
Osakaavioiden,...
Tuo on lähes sanatarkka sitaatti ”Täällä Pohjantähden alla” -trilogiasta. Se esiintyy siellä muodossa ”Miks tommottii kysyt? Eks nää et on knupist läpi...”. Katkelma löytyy yhteisnidoksen (WSOY, 2007) sivulta 494 eli toisen osan kuudennen luvun alaluvusta III. Kohdassa Akselin komppania on matkalla kansalaissodan rintamalle ja näkee neljä haavoittunutta. Joku Akselin miehistä kysyy, onko erästä heistä sattunut pahasti, ja yksi tämän tovereista vastaa edellä mainitulla repliikillä. Aivan ilmeisesti haavoittuneet pitävät moista kysymystä varsin typeränä.
Kertomus onnellisen miehen paidasta on alunperin kansantarina. Se sisältyy yhteen venäläiskirjailija Leo Tolstoin kouluja varten laatimista lukemistoista, jotka sisälsivät mukaelmia eri maiden kansansaduista. Suomeen tarina on kulkeutunut mitä todennäköisimmin juuri Tolstoin ja maassamme hänen ajatuksiaan tunnetuksi tehneen Arvid Järnefeltin kautta, joka otti sen mukaan toimittamaansa kirjaan Lukemisen ja kirjoittamisen alkuopetus (Otava, 1905). Järnefelt ei tosin kirjassaan Tolstoita mainitse, mutta hänen Kuningas ja paita -versionsa perustuu selvästi samaan alkutekstiin kuin vuonna 1908 Jokamiehen ja joka naisen viikkolehdessä Tolstoin nimissä julkaistu samanniminen tarina.
Jokamiehen ja joka naisen viikkolehden Kuningas ja paita löytyy...
Palaneen ruoan syöminen ei liene terveellistä kenellekään, mutta tuskinpa pienestä määrästä on haittaa. Birdlife-sivuston mukaan linnuille voi antaa monenlaista ruokaa, jos se ei ole pilaantunutta tai suolaista. Sama pätee varmaankin myös oraviin. Lisää tietoa linnuille tarjottavasta ruoasta:
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta.shtml#ruoka
Helsingin olympialaisten virallisessa kisaraportissa julkaistun aikataulun mukaan 5000 metrin finaalin oli määrä alkaa kello 16.40. Aivan tarkalleen suunnitellussa aikataulussa ei kuitenkaan pysytty: lähettäjä Heikki Mäkisen pistooli paukahti vasta kello 16.45. Zátopekin voittoaika oli 14.06,6, eli hänen finaalijuoksunsa ajoittuu suurin piirtein välille 16.45-17.00.
Lähteet:
15. olympiakisat Helsingissä 1952 : järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955
Antero Raevuori, Viimeiset oikeat olympialaiset : Helsinki 1952. Ajatus, 2002
Suomalaisessa kirjallisuudessa on todellakin runsaasti luontoa. Proosan puolella kannattaa kääntyä mm. Aleksis Kiven, Joel Lehtosen, F.E. Sillanpään, Eila Pennasen puoleen. Runoudesta voin sensijaan antaa yksityiskohtaisempiakin vinkkejä. Ensinnäkin seuraavissa kokoomateoksissa on luonto, erityisesti suomalainen kirjallisuus ja luonto, teemana: Tule kanssani kesään (toim. S.Saure), Runoja luonnosta (toim.S. Jaatinen), Runo kukkii (toim. A-L Härkönen, J. Laine), Suviyön hymyilyä (toim. S. Saure), Runo puhuu luonnosta, Maanpäällinen paratiisi -- puutarhatunnelmia suomalaisessa kirjallisuudessa, Liljojen aikaan - kukkarunoja. Ongelmana on se, että runoissa monesti kasveista ja kukista puhutaan kovin yleisellä tai peräti ylevällä tasolla....
Tiedot löytyvät Kajaanin kaupunginkirjaston kotisivulta.
Pääkirjaston on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Ky ja sisustuksen ja erikoiskalusteet Sisustussuunnittelu ja teollinen muotoilu Sistem Oy (Riitta Kukkasniemi). Rakennus valmistui vuonna 1985.
Hei
Tässä on lueteltu suurimpia kustantajia, joihin voi tarjota kirjoituksiaan. Kustantajien sivuilla on ohjeita, miten tekstit kannattaa heille lähettää. Niihin kannattaa tutustua huolellisesti. Vastauksen saaminen voi kestää 1-6 kuukautta. Tekstin voi lähettää useampaankin kustantamoon. Pitää muistaa, että vain pieni osa n. 1 % kustantamoihin lähetetyistä teoksista julkaistaan.
Tekstejä voi tarjota arvosteltavaksi ja kommentoitavaksi mm. Nuoren Voiman Liittoon http://www.kaapeli.fi/nvl/arvostelupalvelu.html.
Gummerus
http://www.gummerus.fi/fi/oletko-lahjakas-kirjoittaja/
Siltala
http://www.siltalapublishing.fi/fi/aiotko-kirjailijaksi
Otava
http://www.otava.fi/yritys/avoimet-tyopaikat/haluatko-kirjailijaksi/
Tammi
http://www.tammi.fi/...
Näyttäisi vahvasti siltä, ettei tuon laulun ”Elefanttimarssi” sanoittajaa tiedetä. Esimerkiksi ”Suuri toivelaulukirja 1” mainitsee sen olevan kansansävelmä ilman tietoa sanoittajasta, eivätkä muutkaan tutkimani teokset maininneet siitä mitään. Tosin äänilevyllä ”Lauluviikarin do” (1988) sanoittajaksi mainitaan Jorma Ollaranta, mutta suhtautuisin tietoon melko varauksellisesti, koska missään muualla ei nimeä mainita ja koska Ollaranta lienee tekijäksi liian nuori (ks. alla). Kyseessä voi olla myös joku toinen laulu, jolla on vain sama nimi. Laulun sävellykseksi on usein mainittu vain kansansävelmä. Tutkimissani lähteissä ei myöskään mainita, että kyseessä olisi käännös jostakin vieraskielisestä tekstistä.
Varhaisin löytämäni tieto...
Kirkkohistorioitsija Eusebios Kesarealainen (kreik. Εὐσέβιος, n. 260/265–339/340) kirjoitti teoksensa kreikaksi. Nykyisin Eusebioksen ajan kreikkaa kutsutaan muinaiskreikaksi, tai tarkemmin ottaen koinee-kreikaksi, jota kirkkoisät käyttivät ja jolla myös kristittyjen Uusi testamentti on alun perin kirjoitettu. Eusebioksen tekstejä on saatavissa sekä alkuperäiskielellä että englanninkielisinä käännöksinä esimerkiksi Internet Archive -verkkokirjastosta:
https://archive.org/details/texts?and[]=%22Eusebius+of+Caesarea%22&sort…
Eusebioksen teoksista on suomennettu ainoastaan hänen tunnetuin teoksensa Kirkkohistoria (Ἐκκλησιαστικὴ ἱστορία), joka mitä todennäköisimmin valmistui 300-luvun alkupuolella. Eusebios käsittelee kirkkohistoriassaan...
Hepreankielinen Ebenezer-nimi tarkoittaa "avun kiveä". Nimi pohjautuu raamatulliseen paikannimeen Eben-Eser: "Israel lähti sotaan filistealaisia vastaan ja leiriytyi Eben-Eserin luo, -- " (1. Sam. 4:1) - "Samuel otti kiven ja pani sen Mispan ja Seenin välille ja antoi sille nimen Eben-Eser [avun kivi] -- " (1. Sam. 7:12).
Pojan nimenä Ebenezerin ottivat käyttöön puritaanit 1600-luvulla.
Lähde:
Patrick Hanks, Babies' names
Kasetin sisältö tallentuu dvd:lle digitaalisessa muodossa. Todennäköisesti levy on jäänyt viimeistelemättä (=finalize, finalizing). Viimeistely tehdään juuri siksi, että levy toimisi eri laitteissa. Kirjaston digitointilaite viimeistelee jotkin levyt automaattisesti (riippuu levymerkistä), mutta toiset levyt täytyy viimeistellä manuaalisesti (eli etsiä viimeistelytoiminto laitteen valikoista). Teidän pitäisi tulla takaisin kirjastoon viimeistelemään dvd-levy. Ohjeet löytyvät laitteen käyttöohjeista. Henkilökunta neuvoo mielellään.
Murresanalla on monia merkityksiä. Sanan levikki ja merkitykset suomen murteissa sekä esimerkit käytöstä löytyvät Suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=konu:1&sms_id=SMS_8e79a53ddd52525b9fbb285e5c09b9b6. Siellä on mainittu tuo merkitys kummallinen, outo, muttamonia muitakin: hullunkurinen, hassu, ikävä, harmilline, huono, kelvoton ja myös keino, temppu, puuha, jopa koru, koriste. Sanan alkuperästä en löytänyt tietoa käsillä olevista lähteistä. Suomen murteiden sanakirjan toimitukselta voisi löytyä lisätietoa, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/ota_yhtey….
Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin.
Internetistä henkilötyövuoden määrittely löytyy esimerkiksi Kuntatyönantajien Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa, sivulta 12 http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/tyoelaman-kehittaminen/hen…
Otavan Suuressa Ensyklopediassa, osa 16, 1980, s. 6503, on sukulaissanasto, jossa sukulaissuhdetta ilmaisevat sanat on määritelty seuraavasti: setä on isän veli, eno on äidin veli, täti on äidin tai isän sisar,
serkukset ovat sisarusten lapsia, pikkuserkukset ovat serkkujen lapsia, lanko on puolison veli tai sisaren (tai puolison sisaren) mies, käly on puolison sisar tai veljen (tai puolison veljen) vaimo, kyty on miehen veli, nato on miehen sisar, vävy on tyttären mies, miniä on pojan vaimo, anoppi on puolison äiti ja appi on puolison isä.
Laki 713/1965, annettu 30.12.1965, voimaan 1.1.1966. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat asiasta vuonna 1965. Työaikalain 5,1 §:n (1965) nojautuen säännölliseksi työajaksi määrättiin 8 tuntia vrk, 40 tuntia viikossa. Tällä työaikalailla pyrittiin käytännössä toteuttamaan viisipäiväinen työviikko. Lain voimaantultua alkoi siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon.
Voit ainakin soittaa Väestörekisterikeskuksen osoitepalveluun ja kysyä tuttavastasi. Osoitepalvelussa kerrotaan, jos kysytty henkilö on kuollut. Jos tuttavallasi nimi on kovin yleinen, kannattaa varautua kertomaan tietoja mahdollisimman tarkasti. Puhelinnumero on maksullinen.https://dvv.fi/osoitepalvelu
