Tommy Tabermannin runoudesta ei löytynyt tutkimuksia. Mainitsemasi pro gradu -työ koski hänen romaaniaan Suudelma (Sinikka Heikkinen: Luokkaankuulumispoikkeamat Tommy Tabermannin romaanissa Suudelma, Tampereen yliopisto, 1984). Lyhyt Ritva Haavikon esittely hänen runoudestaan löytyy teoksesta "Miten kirjani ovat syntyneet 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet" (2000), samoin Helena Saariston toimittamasta kirjasta "Suomalaisia nykylyyrikoita" (1986).
Lehtiartikkeleita hänestä löytyy jonkin verran, esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjaston kirjailijalehtileikkeistä sekä myös CD-ROM-artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja CD-Kati.
Internetistä löytyy myös henkilötietoja ja haastatteluita Tabermannista, esim. http://www.tommytabermann.net/ ja...
Valitettavasti ainakaan Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne tällaista julkaisua tai tekijää, joten todennäköisesti itsenäistä kirjaa ei ole koskaan tehty.
Heikki Poroila
Uskomus olennon tosinimen käyttämisestä tätä itseään vastaan juontaa antiikin aikaan ellei vieläkin kauemmaksi. Esimerkiksi joissain juutalaisyhteisöissä Jumalan nimen katsottiin olevan niin voimallinen, ettei sitä uskallettu käyttää, ettei Jumala vihastu. Homeroksen eepoksessa Odysseus varoo paljastamasta omaa nimeään jättiläiselle, jotta tämä ei saisi hänestä valtaa. Raamatussa niinikään Jaakob on hävitä painissa enkelille, koska enkeli tietää hänen nimensä muttei suostu kertomaan hänelle omaansa. Kun Jaakob ottaa uuden nimen, hän pääsee niskan päälle.
Pahoja henkiä vastaan tämä sen sijaan on nähty käyttökelpoisena keinona. Kristillisessä perinteessä manaaminen perustuu osaltaan paholaisen/...
Johannes Kastajalle omistetuista juhlista on säilynyt erillisenä pyhäpäivänä vain hänen syntymäpäivänsä eli juhannus 24. kesäkuuta. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta.
Lähde: Kirkkovuosikalenteri
Tällaista kansien ulkoasujen mukaan tehtyä listaa emme onnistuneet löytämään. Mutta jos etsit jotakin tiettyä teosta kannen perusteella, niin esimerkiksi kirjoittamalla Googlen kuvahakuun 'carolyn keene' ja 'neiti etsivä', saat aika paljon kuvia kansikuvista näkyviin, sillä kirjoja on hyvin liikenteessä esimerkiksi antikvariaattien valikoimissa:
https://www.google.com/search?q=carolyn+keene+neiti+etsiv%C3%A4+-kirjat…
Myös esimerkiksi Kirjasammon kansikuvahaulla voit hakea Neiti Etsivä -kirjojen kansikuvia, mutta suurin osa palvelussa listatuista kirjoista näyttää olevan ruotsinkielisiä, joten niissä voi olla eri kannet kuin suomenkielisissä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?page=1&s=carolyn%20keene%20&o=…;
Kysymänne nuotit löytyvät ainakin seuraavasta teoksesta:
Songs from Ally McBeal (paino, vocal, guitar)
International Music Publications, London, c1999
ISBN 1-85909-681-6
Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) voitte tarkistaa nuotin sijainti- ja saatavuustiedot.
Hyllyssä olevaa aineistoa voi varata / tilata puhelimitse omistajakirjastosta. Lainassa olevasta aineistosta voitte halutessanne jättää varauksen kirjastossa.
Finnische Literatur in deutscher Übersetzung 1976-1996 / herausgegeben von Gabriele Schrey-Vasara und Marja-Leena Rautalin
Helsinki : Institut für Finnishe Literatur, 1997
ISBN 951-717-949-9 (nid.)
kuuluu mm. Hämeenlinnan, Lahden ja Tampereen kaupunginkirjastojen sekä Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun yliopistokirjastojen kokoelmiin.
Mikäli kirja ei kuulu oman kirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kirjastosi kautta kaukolainana. Kaukolainoista perittävää maksua voit tiedustella omasta kirjastostasi.
Finnische Literatur in deutscher Übersetzung kirjasta ei ainakaan toistaseksi ole uudempaa laitosta.
Maija-Leena Noppari on kirjoittanut kirjat Penttahittisen pidot vuoressa (v. 1938) ja Penttahittisen kasvatti (v. 1946). Edellisen on kuvittanut Helga Sjöstedt, ja jälkimmäisen Soini Talaskivi.
Satuja on julkaistu myöhemmin kirjassa Vuorenkuningas Penttahittinen (v.1965). Tämä kirja sisältää kokonaan Penttahittisen pidot vuoressa -teoksen, ja joitakin satuja kirjasta Penttahittisen kasvatti. Lisäksi teoksessa on osia Maija-Leena Nopparin Topias Todenpuhuja -kirjasta. Vuorenkuningas Penttahittinen -kirjan on kuvittanut Leena Puranen.
Vuorenkuningas Penttahittinen -teoksesta on olemassa vielä v:lta 2005 selkokielinen versio, jossa on useita eri kuvittajia.
Jeffrey Archerin Kane ja Abel on älyttömän hyvä kirja
Ilmeisesti muutkin ovat siitä innostuneet, sillä englantilaisia alkuperäisteoksia oli vuonna 2017 arvioitu myydyn 37 miljoonaa kappaletta.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_best-selling_books
Kirja on ilmestynyt suomeksi aiemmin nimellä Leppymättömät v. 1983 ja kolmekymmentä vuotta tämän jälkeen kirjailija kirjoitti menestysteoksensa uudelleen uudelle lukijasukupolvelle.
Lisätietoja mm.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_2874
http://kirjakassi.blogspot.com/2018/01/jeffrey-archer-kane-ja-abel_14.html
http://marinkirjablogi.blogspot.com/2015/01/jeffrey-archer-kane-ja-abel.html
kannattaa ottaa yhteyttä numismaatikkopiireihin. Esimerkiksi Jyväskylän seudulta löytyy Matinmarkka oy, mistä asiaa voisi tiedustella. Alla linkki yhteystietoihin.
https://www.matinmarkka.com/
Maksu riippuu siitä, mistä kirja tulee. Jos teosta on saatavana jossain muussa kunnassa Eepos-kirjastojen alueella, voit tehdä ns. seutuvarauksen, johon tulee kahden euron kuljetusmaksu. Seutuvarauksen voi tehdä suoraan verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/.
Jos kirjaa ei ole missään Eepos-kirjastossa, siitä voi tehdä kaukolainatilauksen. Kaukolaina Suomesta maksaa viisi euroa. Voit lukea lisää kaukolainoista ja tarvittaessa jättää kaukolainapyynnön kirjaston sivulla https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/.
TEKIJÄ Nygren, Helge
TEOS Sisu Suomen ja maailman maanteillä / Helge Nygren
Julkaisutiedot [Helsinki] : Suomen Autoteollisuus, 1981
ULKOASU 392 sivua : kuvitettu
Tämä kirja löytyy Pasilan kirjaston varastosta. Voit kysyä sitä omasta pääkaupunkiseudun helmet-kirjastosta. Pasilan kirjastosta
käymällä saat sen heti käyttöösi.
Alun perin jättiputkia on tuotu puutarhakasveiksi, mutta nykyään ne luokitellaan vieraslajeiksi eli ne tulisi hävittää.
Lisätietoa: https://vieraslajit.fi/lajit/MX.41695
Asian varmistaminen on tällä hetkellä hankalaa, sillä Eeva Kilven kirjat ovat melkein kaikki lainassa.Epäilisin, että lainaus voi löytyä kirjoista Välirauha, ikävoinnin aika tai Jatkosodan aika. Joissa Kilpi käsittelee lapsuusmuistojaan. Linkki Finna-hakuun.Lainaus voi olla peräisin myös jostain haastattelusta. Niiden jäljittäminen on hankalampaa.Kenties joku lukija muistaisi lähteen paremmin.
Kirjasto on maksanut käyttömaksun lainattavista levyistä, joten kadonnutta/turmeltunutta levyä ei voi korvata tuomalla toinen levy tilalle.
Kirjastolla on määrätyt DVD-ostopaikat, sekin sitoo, ettei muita levyjä voi ottaa tilalle.
Kirjan voi korvata tuomalla vastaavan kirjan (saman vuoden saman painoksen) tilalle, mutta elokuvien käyttömaksut sitovat DVD-aineiston korvaukset eri tavalla.
Kirjastokäynnin yhteydessä voi maksaa kadonnen levyn.
Pääkirjastossa Pasilassa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ löytyvät Helsingin Sanomat vuodesta 1890 alkaen, osin mikrofilmattuna. Rikhardinkadun kirjasto säilyttää puoli vuotta, Maunulan kirjasto 5 kuukautta ja Itäkeskus 2 kuukautta. Muilla Helsingin kaupunkirjaston toimipisteillä on lyhyempi säilytysaika. Helsingin Sanomien sijoitukset löytyvät osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastolla ei tällä hetkellä ole tietokoneongelmiin neuvontaa läppätohtorin loman vuoksi. Läppäritohtori palaa lomaltaan, kun Lasipalatsin Kohtaamispaikka avautuu jälleen maanantaina 30.7 klo 11.
Kohtaamispaikka@lasipalatsi Helmet.fi:ssä: http://www.helmet.fi/kohtaamispaikka