Helsingin kaupunginkirjasto - Yleisten kirjastojen keskuskirjasto toimittaa kokoelmistaan muille kirjastoille kaukopalveluna sekä lainoja että jäljenteitä. Kaikkea paikallisesti lainattavaa aineistoa myös kaukolainataan.
Tämä tarkoittaa, että saatte kyllä haluamanne aineiston kaukolainaksi, mutta kaukolainapyyntö täytyy hoitaa paikallisen kirjastonne kautta.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan asiakkaalla saa olla enintään 40 teosta samanaikaisesti lainassa. Valitettavasti ainoa mahdollisuus lainata lisää materiaalia on palauttaa aikaisemmin lainattua materiaalia kirjastoon. Ylärajaan ei ole mahdollista anoa korotusta
Kirjallisuuden uutuusluetteloita julkaisevat esim. kustantajat, kirjakaupat, kirjastot sekä sanomalehdet.
Kirjavälitys tuottaa yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa kotimaisen kirjallisuuden FinnBooks-tietopalvelua, josta löytyy tuote- ja saatavuustietoja n. 120 000 kotimaisesta nimekkeestä.
http://www.kirjavalitys.fi/kv/frontmenu/kaupat.jsp;jsessionid=LhvCNLXDX…
FinnBooks -tietokanta on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla
http://www.lib.hel.fi/Page/6413c55e-6578-456b-8ee3-4aa4df6b903f.aspx
Muita uutuusluetteloita:
http://www.hs.fi/kirjat/
http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/jasenetaq/
http://www.suomalainen.com/sk/?gclid=CI-grvOghagCFUww3godzUi6XA
Olet viikko sitten saavuttanut kirjaston näkökulmasta aikuisuuden ja tuolla hälytyksellä on tarkoitus kiinnittää huomiota siihen, että kirjastokorttisi merkintöjä täytyy muuttaa. Ne on nyt muutettu ja voit jatkaa varausten tekemistä aikuisena.
Terveisin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Paavo Cajanderin Kuva julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Runo sisältyy myös esimerkiksi runoantologioihin Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980).
Voit lukea runon myös digitoidusta teoksesta Valikoima runoja lapsille (1906, s. 63)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144798/Valikoima_runoja_lap…
Tässä suoraan Kansalliskirjaston sivulta:Soitinyhtye Liisan peruskokoonpanoon kuuluivat seuraavat muusikot: Aaro Kurkela (harmonikka, vibrafoni, kellopeli), Raimo Roiha (piano, harmonikka), Esa Katajavuori (urut), Taisto Wesslin (kitara), Matti Bergström (sähköbasso), Ilpo Kallio (rummut). Yhtyeen taiteellisena johtajana toiminut Heikki Annala.https://kansalliskirjasto.finna.fi/AuthorityRecord/melinda.(FI-ASTERI-N)000179902
Jalna-sarjaa ei valitettavasti ole E-kirjastossa ääni- tai e-kirjana. Englanninkielisenä e-kirjasarja on saatavilla kaupallisista lukuaikapalveluista (Storytel ja Bookbeat).Lainattavia dvd-levyjäkään kirjastoissa ei ikävä kyllä ole. Ainoa osuma, jonka löydän Finna-tietokannasta (finna.fi), on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa olevat kaksi Jalna-elokuvaa. Niitä ei voi lainata kotiin. Painettuina kirjoina koko Jalna-sarja löytyy toki Keski-kirjastoista. Sarjan osien järjestyksen voi tarkistaa esimerkiksi tästä vuonna 2008 julkaistusta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksesta: Haluaisin tietää Jalna-sarjan kirjojen järjestyksen???? | Kysy kirjastonhoitajalta
Valitettavasti emme löytäneet tätä kirjaa. Sidney Sheldonin teoksia voi selata ja juonia tutkia Kirjasammossa. Niistä ehkä Sydänyön muistot tai Timanttidynastia voisivat sopia kuvaukseesi.
Kollega vinkkasi, että juoni saattaisi vastata Danielle Steelin romaania Torjuttu totuus (engl. Malice).
Tunnistaisiko joku lukijoistamme juonen?
Sanoin "Älä itke, kälyni" alkavan Kansanlaulu-runon voi löytää Asunnan vuonna 1930 julkaistusta kirjasta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Se sisältyy myös Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittaman Hymyjen kirja -huumoriantologian kolmeen ensimmäiseen painokseen; vuonna 1955 ilmestyneessä neljännessä painoksessa se ei enää ole mukana.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut kuvaukseen sopivaa romaania. Mirkka Rekola syntyi vuonna 1931, joten kirjan pitäisi olla ilmestynyt sinä vuonna tai aiemmin. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa teoksen?
Hei, En valitettavasti löytänyt kirjaston omista kokoelmista sopivia englanniksi käännettyjä runoja, mutta netistä niitä varmasti löytyy.Voisit aloittaa esimerkiksi Helsingin yliopiston sivulta https://blogs.helsinki.fi/hymno-forum/the-most-beautiful-christmas-songs-in-finland-and-the-sparrow-on-a-christmas-morning/ Nuo ovat toki joululauluja, mutta runoutta niissäkin, ja sopivia pätkiä ehkä löytyisi.Googlaamalla löytyy lisää, hakuna voisi käyttää vaikkapa "finnish christmas poem".
Kirjassa Helsinki ennen meitä (tekijät Asmo Alho & Uljas Rauanheimo) on sivulla 93 kuva Waseniuksen kirjakaupasta sekä ulkoa että sisältä. Kuvatekstissä todetaan, että vanhoista kuvista tarkkaa ikää on hyvin vaikea päätellä, tsaarinajan upseereita näyttäisi ainakin Pohjois-Esplanadi 25:n edessä kävelevän. Kirjan saatavuustiedot www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta saattaa löytyä muitakin kuvia: http://www.hel2.fi/kaumuseo/suomi/kuvaarkisto.html
Kirjasto- ja tietopalvelualaa voi opiskella
yliopistossa (Tampere, Oulu, Åbo Akademi Turku),ammattikorkeakoulussa (Oulu, Seinäjoki, Turku omana koulutusohjelmana) ja ammatillisessa koulutuksessa tai suorittaa ammattitutkinnon (Kerava, Seinäjoki, Helsinki, Heinola, Valkeakoski). Lisätietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista löydät Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Ainakaan osassa ammatillisen koulutuksen koulutuspaikoista ei vaadita ylioppilastutkintoa, mutta ei siitä haittaakaan ole. Lukion käyminen ei siis ole pakollinen kirjastovirkailijaksi aikovalle, ammatillisen tutkinnon voi suorittaa peruskoulun käytyäänkin.
Kirjastoalan koulutuspaikoista ja pääsyvaatimuksista...
Vuonna 2007 ilmestyneessä "Suomalainen paikannimikirja" (julkaissut Korimaisten kielten tutkimuskeskus) kerrotaan ett "Levi" on lainattu saamenkielestä mutta että tarkempaa alkuperää ei ole tiedossa. Norjassa ja Ruotsissa on mahdollisesti samankantaisia paikannimiä, mutta varmaa tietoa ei ole kantasanasta.
Yllämainittu kirja löytyy kirkkonummen kirjastosta.
Kyllä, kirjastot hankkivat kokoelmiinsa myös omakustanteita ja yhdistysten julkaisuja, Toki hankintapäätös riippuu siitä, miten kirja sopii kokoelmiin ja voidaanko olettaa olevan kysyntää.
Kirjastot hankkivat suurimman osan aineistoistaan välittäjien kautta. Niinpä suosittelisin tarjoamaan kirjaa niille, sillä sitä kautta tieto kirjasta menee Suomen kaikille kirjastoille ja luultavasti tilauksiakin tulee. Merkittäviä välittäjiä ovat BTJ (http://www.btj.fi), Kirjavälitys (http://www.kirjavalitys.fi) ja Booky.fi (https://www.booky.fi).
Helsingin kaupunginkirjasto (Pääkirjasto/Pasila) säilyttää Ilta-Sanomien irtonumeroita niiden mikrofilmaukseen asti. Tarvitsemasi lehti on jo mikrofilmattu. Voit saada jutusta kopion, joko menemällä itse Pasilaan tai tilaamalla kopion kaukolainana lähimmästä (Vantaan) kirjastosta. Kopiot ovat maksullisia (kaukolainakopio 5mk/sivu). Turun kaupunginkirjastossa pitäisi olla haluamasi lehti vielä paperisena. Turun kaukopalvelu on kesätauolla sunnuntaihin asti, en voinut tarkistaa tilannetta.
Helsingin kaupunginkirjastoon tilatuista lehdistä ja niiden säilyttämisestä löytyy tietoa osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/new/search/index.asp
Vantaan kaupunginkirjaston lehtikokoelma on osoitteessa http://www.vantaa.fi/kirjasto/flehtiva.htm
Espoon...
Outi Pakkasesta löydät tietoa esim. seuraavilta sivuilta.
Dekkarinetti http://www.tornio.fi/DekkariNetti
Otava-kustannus http://www.otava.fi -> yleinen kirjallisuus -> kirjailijat -> kotimaiset kirjailijat sekä Sanojen aika-kirjailijatietokanta http://kirjailijat.kirjastot.fi josta valitset alasvetovalikosta a-ö Pakkanen, Outi.
