Ikävä kyllä meillä ei kirjastossa ole riittävää asiantuntemusta arvioida esineiden arvoa. Kuvassa näkyvät kermakot ovat kauniita ja ilmeisen hyvässä kunnossa, joten kyllä niille varmasti ostaja löytyy.Antiikkiliikkeiden kautta on mahdollista saada hinta-arvioita vanhoista esineistä. Nykypäivänä he voivat vastata kyselyihin myös sähköpostitse.
"Näistä levyistä en luovu"-ohjelma vieraanaan Kari Lamminpää on esitetty kahdesti Yle Radio 1:ssä, 18.4.2009 sekä seuraavana päivänä 19.4.2009.
Radio-ohjelmia voi kuunnella Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Ohjelmatoiveita voi esittää myös YLEn asiakaspalveluun.
Valitettavasti signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä löytyy helposti esim. taidehuutokaupoista.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/specialists
Suomen kansallisbibliografia Fennican ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Kjell Westön teosta Dän vi en gång gått (suom. Missä kuljimme kerran) ei ole käännetty englanniksi. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbibliografiahttp://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Ehkä seuraavista teoksista on hyötyä.
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voi tarkistaa HelMet-palvelusta http://www.helmet.fi ,lähikirjastoon voi jättää kaukolainapyynnön, mikäli teosta ei ole pääkaupunkiseudulla.
[1] Laatutyökalun uudet vaateet selvitys julkisten verkkopalvelujen laatukriteeristön kehitystarpeista Hupponen, Paula Helsinki Taideteollinen korkeakoulu 2006
Kirjasto: ARSCA - Taidekorkeakoulujen kirjastot
[ 2 ] Tunnistaminen julkishallinnon verkkopalveluissa Tunnistaminen ja käyttövaltuudet -työryhmä [Helsinki] Valtiovarainministeriö, hallinnon kehittämisosasto 2006
Kirjasto: SELMA - Eduskunnan kirjasto
[ 3 ] Sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen julkishallinnossa...
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmää ollaan uusimassa, näillä näkymin uusi järjestelmä otetaan käyttöön kahden vuoden kuluttua. Uudessa järjestelmässä on mahdollista uusia lainoja ja tehdä varauksia Internetin kautta, lisäksi myös uusia palvelumuotoja kehitetään.
Tällä hetkellä lainoja on mahdollista uusia Helsingissä puhelimitse numerosta 0600-060504, ma-pe 12-18, hinta: 5,80 mk/min + ppm, myöhässä olevia lainoja ei uusita puhelimitse.
Lisäksi lainoja voi uusia kirjastokortilla lähimmässä kirjastossa jos kirjoista ei ole varauksia.
Näyttää siltä, että ainoa kysymäsi runon suomennos sisältyy kokoelmaan : FERLIN, Nils : Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Tornio 1990. (Harhaan, s.143. Suomentaja Leo Saukkoriipi.) Saatavuus Helmetissä: http://www.helmet.fi/record=b1241692~S9*fin
Mainio tietokanta hakea runosuomennoksia on Linkki maailman runouteen, Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tuottama käännösrunoaiheinen viitetietokanta, joka sisältää yli 20 000 viitettä maailmanlyriikan suomennoksiin antiikin ajasta nykyaikaan. http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Tämä vastaus sattuu tulemaan Pasilan kirjastosta, jonka osoite on Rautatieläisenkatu 8. Sijainnin kartalta pystyt katsomaan osoitteesta http://kartta.helsinginseutu.fi. Kaikkien Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Tervetuloa mihin tahansa niistä!
Turun kaupunginkirjastosta löytyi tietoa merikapteeni O. A. Barckista vain pääkirjaston käsikirjastossa (2. krs.) olevasta "Suomen laivanpäällystöliiton jäsenmatrikkelista" (1993), jota ei lainata, mutta jota voi käydä paikan päällä tutkimassa.
Kyseessä on tutkimuskokonaisuus nimeltä Galaxy Stress Research, joka tehtiin Mindlab International Sussexissa. Tekijäksi on ilmoitettu Mindlabin johtaja Dr. David Lewis.
Tutkimusta ei sellaisenaan näyttäisi olevan vapaasti saatavilla verkossa. Kannattaa kääntyä yliopistokirjastojen puoleen, heidän tietokannoistaan voi olla hyötyä.
Tutkimusta on myös kritisoitu sen metodien ja pienen otannan vuoksi.
Hengellisen laulun Vihreänä seisoo metsä tuuhea (joissain yhteyksissä sen nimeksi on merkitty Sydämeni rukoilee) tekstittäjästä ei tosiaan tietoa löydy. Yhdessäkään tutkimistani lähteistä ei kirjoittajaa mainita tai tämä on kuitattu huomautuksella "Tekijä tuntematon".
Tumma Virta kappaleen on säveltänyt Kassu Halonen. Kappale löytyy nuottikirjasta Kassu Halonen: Profile. vol. 1. (1998). Kyseinen nuottikirja on Loimaalla saatavana Hirvikosken kirjastossa.
Valitettavasti vastaajamme eivät tunnistaneet kasettia. Etsin Finnasta, Kirjasammosta, Suomen kansallisbibliografiasta ja varastokirjastosta, mutta en löytänyt. Varastokirjaston haulla ilmapallot ja sadut ilman äänikirjaa tai muuta ääneen rajaavaa tarkennetta löytyi kyllä teoksia, voisiko etsimäsi löytyä näiden joukosta, (Kaikki osumat:sadut AND Kaikki osumat:ilmapallot) | Hakutulokset | vaari (finna.fi). Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa kirjan?
Mika Waltaria on käännetty persiaksi. Vaski-kirjastojen kokoelmasta löydät seuraavat teokset: Valtakunnan salaisuus (Mardī-i bālā-yi ṣalīb)Sinuhe egyptiläinen (Sinuhih pizishk-i makhṣuṣ-i fir'awn tai Sinuhe, pezeshke makhsuse Fer'on)Mikael Karvajalka (Mikajil, pezeshke soltan salim 1 ja 2) Huomioitavaa on, että käännösten alkukieli ei ole näissä suomi, vaan teokset ovat käännetty joko englannista tai ranskasta. Pääset tarkastelemaan suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä FILI:n sivuilta käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Voisikohan kyseessä olla D. D. Everestin Archie Green-trilogia? Kirjan tietoja voi katsoa esimerkiksi täältä: https://www.risingshadow.fi/series/1093-archie-greene Ensimmäisessä osassa Archie Greene ja taikurin salaisuus Archie Greene täyttää 12 vuotta. Hänen syntymäpäivänään erikoinen lähetti tuo ovelle merkillisen paketin, vanhan kirjan, joka on kirjoitettu tuntemattomalla kielellä. Kirjan mukana on ohjeet: Archien pitää matkustaa Oxfordiin ja palauttaa kirja Monituisen magian museoon.Mutta lumottu kirja on vaarallinen ja sitä havittelevat muutkin. Archie ja hänen uudet serkkunsa joutuvat tekemään kaikkensa löytääkseen kirjan piilevät voimat ja pelastaakseen salaperäiset Aleksandrian liekinvartijat.
HelMet-kirjastojärjestelmässä tehdään näin
Valitse SANAHAKU ja kirjoita hakuruun ** (kaksi tähteä)
Täsmennä hakua valistsemalla pudostusvalikoista:
Aineisto - valitse kirjat
Kieli - valitse venäjä
Voit vielä täsmentää hakua valitsemalla kirjastoa.
Painaa hae.
HelMet tuottaa sinulle todella pitkän luettelon jota voit käsitellä.
Katso lisää HelMet-ohjeista kohdasta Haku pe´lkillä rajoittimilla.
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#hakurajoittimilla
Kovin uutta suomenkielistä tutkimustietoa asenteista mielenterveyspotilaita kohtaan ei löytynyt. Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa on Ville Lehtisen tutkimus: "Psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen tarve sekä mielisairauteen kohdistuvat asenteet" (Kansaneläkelaitoksen julkaisuja 3, 1975).
Lisäksi Turun yliopiston kokoelmista löytyvät seuraavat tutkimukset: Markku Ojanen: "Mielisairaalapotilaisiin kohdistuvat asenteet" (Reports of Psychiatrica Fennica 76, 1987) ja Hannu Räty: "Uhka vai uhri: tutkimus mielisairauteen asennoitumisesta" (1987). Tämän väitöskirjan lisäksi Hannu Rädyllä on muitakin aihetta koskevia tutkimuksia.
Korttipelien "synnillisyys" juontaa juurensa jo 1600-luvulle, jolloin kirkko kiinnitti suurta huomiota yleisen järjestyksen luomiseen ja kristillisen elämän parantamiseen. Vuoden 1686 kirkkolaki antoi tarkkoja ohjeita sapatin pyhittämisestä. Jokaisen oli osallistuttava säännöllisesti jumalanpalveluksiin, ja kaikkinainen työnteko oli pyhäpäivisin kielletty. Vapaa-aikaan eli lähinnä sunnuntai- ja juhlapäiviin sijoittuvana ajanvietteenä kortinpeluu näyttäytyi kirkon silmissä piittaamattomuutena kirkollista järjestystä kohtaan, kun sapatin pyhittämisen asemesta pelattiin korttia. Tämän vuoksi pelaaminen sunnuntai- ja juhlapäivinä kiellettiin sakkorangaistuksen uhalla, ja kansalaisten ohjaamiseksi pois tämän paheellisen ajanvietteen parista...
Parkajoki on pieni ruotsalainen paikkakunta Pajalan pitäjässä aivan Suomen ja Ruotsin rajalla. https://sv.wikipedia.org/wiki/Parkajoki
Nettihaun mukaan hyvin suosittua kalastusseutua. Veitsi saattaisikin olla matkamuisto jostain reissusta?
Esineestä voisi ehkä saada lisätietoa Suomen käsityömuseosta tai Finna.fi -esinehaulla.