Suomeksi ei amiraali Nelsonista kokonaista elämäkertaa löytynyt. Eero Ekmanin teoksessa Sankareita, valtiomiehiä, kruunupäitä (1991) käsitellään Nelsonia yhden luvun verran. Englanniksi löytyvät pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista mm. seuraavat teokset :
EDGINGTON, Harry : Nelson : the hero..and the lover. 1981.
HATTERSLEY,Roy : Nelson. 1974.
GRABSKY, Phil : The great commanders : Alexander, Caesar, Nelson, Napoleon...1993. Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot voi tarkistaa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi.
Helsingin yliopiston kirjaston http://www.lib.helsinki.fi/ kokoelmista löytyvät esim. COLEMAN, Terry : Nelson : the man and the legend. 2001.
VINCENT, Edgar : Nelson : love and fame. 2003....
Kirjastossa on kirja Lindqvist, Cecilia Merkkien valtakunta.
Siinä on perehdytty kiinalaisiin kirjaimerkkeihin.
Siinä on luvussa Ihminen ja hänen ruumiinsa myös perhettä koskevia merkkejä.
ISBN-tunnus annetaan kaikille julkaisuille ISBN-keskuksesta, joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/ju...la/isbn/ . Sinun kannattaa tiedustella asiaa suoraan sieltä. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Emme etsinnöistä huolimatta löytäneet jännäriä, joka tuntuisi olevan kysymäsi teos.Yksi mahdollisuus on Graham Greenen Inhimillinen tekijä, jossa kerrotaan Englannin Salaisesta palvelusta ja Afrikkaan liittyvästä tuhoisasta atomisuunnitelmasta. Voisit myös katsoa Kirjasammosta John Le Carren kirjoja; kollegan mukaan hän on "salkkumies". Lisäksi Jack Higgins, Tom Clancy ja Robert Ludlum ovat kuvaamasi tapaisia kirjailijoita. Toivottavasti löydät etsimäsi.
Suomen sukututkimusseuran Genos-julkaisussa (1984, nro 2, s. 49-59) on artikkeli "länsmannen" Markus Jönssonin suvusta. Kaikki mainitsemasi sukulaiset sukupuusta (s. 51) löytyvät, mutta ei tietoa hänen vanhemmistaan. Genos-julkaisu löytyy Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Ehkäpä hyötyä olisi myös tästä aivan uudesta kirjasta:
Vantaan ja Helsingin pitäjän keskiaika / Tapio Salminen (2014)
Arkistolaitoksen kautta löytyvät löytyvät laajimmat ja perusteellisimmat lähteet. Kannattaa kääntyä heidän puoleensa:
http://www.arkisto.fi/
Voittavan projektin oli suunnitellut hyvin tunnettu Henning Larsen Architects A/S, ja he löytyvät:
http://www.henninglarsen.com/
Alustavaa tietoa löytyy Viborgin kunnan kotisivuilta.
Katso lisää
http://www.viborg.dk/db/Kommune.nsf/Alle/2B6454FCAF354EC4C12572A40031DA…
Tarkkaa tietoa tanskaksi löytyy pdf:nä:
http://www.viborg.dk/db/Kommune.nsf/pdf/raadhus1/$File/raadhus1.pdf
Lisätietoa varten kannattaa ottaa yhteyttä kuntaan ja tiedustella lisää:
http://www.viborg.dk/db/Kommune.nsf/47c688a00d32a1004125688e0032ebfb/f3…
Mikään tieto, kuva tai sivuston osa ei varmasti säily netissä loputtomiin, mutta myöskään ei voi olla täysin varma, että ne ovat sieltä kadonneet.
Sivusto on saatettu lopettaa, ja sen myötä suuri osa sivustosta on kadonnut, mutta jotkin osat ovat voineet esimerkiksi linkityksen kautta siirtyä muualle ja säilyä.
Aiheesta lisää tietoa mm. Tietosuojavaltuutetun toimiston Lapsille ja nuorille -sivulta:
http://www.tietosuoja.fi/51785.htm
Hei!
Ikävä kyllä Sir Walter Scottin teoksia alkuperäiskielellä ei ole Hämeenlinnan kirjastossa. Hänen teoksiaan voidaan kaukolainata muista kirjastoista, ja kaukolainatilauksen hinta on 8 €.Kaukolainatilauksen voi tehdä kirjaston sivuilta sähköisesti.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Latinan kielen sana continuatio, onis (feminiini) tarkoittaa yhtämittaista jatkumista, jatkamista. Englanninkielinen termi continuity = jatkuvuus vahvistaisi tätä merkitystä.
Kyseessä vaikuttaisi olevan käsite, joka ei ole täysin vakiintunut suomen kieleen. Yleisin suomennos näyttäisi olevan yhdyssana tiedonmuodostusprosessi (ks. Googlen hakutulos). Jonkin verran käytetään myös ilmaisua tiedonmuodostuksen prosessi (ks. Googlen hakutulos).
Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Vuoksi sun" sisältyy "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18. Laulu alkaa: "En kyyneleitä mä tänään peitä".
Risto Asikaisen säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen "Sadan yön salaisuus" ei ole julkaistu nuottia.
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Pokkareita ja bestsellereitä lukuun ottamatta kaikki kirjat löytyvät Oodin 3. kerroksesta. Dekkareita löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi perus kaunokirjallisuuden vieressä olevista dekkarihyllyistä. Dekkareita ei jaotella kotimaisiin ja ulkomaisiin, vaan kaikki samankieliset ovat samoissa aakkosissa.
Myös muunkielisiä dekkareita löytyy kielialueiden kaunokirjallisuuden joukosta.
Julkisen hallinon ontologiassa ohjataan valtiomiehen sijaan käyttämään termejä poliitikko tai poliittinen johtaja, https://finto.fi/fi/search?clang=fi&q=valtiomi&vocabs=juho.
Olen yrittänyt selvittää asiaa kaivelemalla video ja äänimateriaalia vanhoista Kansanyhteisön kisoista. Arkistomateriaalia, jossa kuultaisin kyseinen kansansävelmä, on kuitenkin haastava löytää. Videopalvelu Youtubessa sattui kuitenkin olemaan pätkä mitalienjaosta vuoden 2010 Delhin Kansanyhteisön kisoista. Eamonn O'Kane voitti kultaa nyrkkeilyssä ja mitalienjaossa soitettiin Londonberry Air. Kisojen juontaja mainitsee, että kyseessä olisi "Danny Boy" versio, mutta kappale kuuluu pelkästään soitettuna, ilman laulua. Katsojat näyttävät laulavan kuitenkin mukana, joten sanat tiedetään. On aina mahdollista, että jostain löytyisi filmimateriaalia missä kansansävelmä esitettäisiin myös laulettuna. Valitettavasti en ole kuitenkaan sellaista...
Mm. seuraavat runoilijat ovat aloittaneet joko 1980- tai 1990-luvulla:
Martin Enckell, Kari Hotakainen, Jyrki Kiiskinen, Tomi Kontio, Maaria Leinonen, Kari Levola, Heidi Liehu, Tommi Parkko, Anni Sumari, Jari Tervo, Kjell Westö.
Lisää tietoa runoista ja runoilijoista on verkossa mm. Makupalat-palvelussa http://www.makupalat.fi/ sekä
Nuoren Voiman Liiton sivuilta http://www.kaapeli.fi/nvl .
Kyseessä voisi olla Henrik Tikkasen sodanvastaiset satiirit. Hän on kirjoittanut poteroon unohdetun sotamies Vihtori Käppärän seikkailuista kirjoissa 30-åriga kriget (1977), Men Karthago borde inte förstöras (Efter hjältedöden) (1979). Ne on julkaistu suomeksi Elvi Sinervon suomentamana ja tekijän kuvittamana yhteisniteenä Viimeinen sankari (WSOY 1979). Vihtori Käppärästä kertoo myös Tikkasen aiemmin ilmestynyt romaani Unohdettu sotilas (Tammi 1974).
Työ ei näytä inspiroineen runoilijoita samassa määrin kuin monet muuut aiheet, mutta tässä kuitenkin muutamia ehdotuksia.
Antologioita, joihin sisältyy mm. työaiheisia runoja:
Sydämeni laulu : suuri runoantologia. [4], [Mennyt maailma ja nykyaika].
Suomalainen omakuva : Jaakko Ilkasta City-Merviin : valikoima runoja / toimittaneet Salme Saure ja Kaarina Sala.
Tämän runon haluaisin kuulla 3 / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen.
Nyt ylös kansa kaikkivalta : valikoima vanhan työväenliikkeen runoutta / toim. Kalevi Kalemaa.
Päivän kierto : valikoima runoja / toim. Kai Sievers.
(Nämä kaikki ovat saatavissa Hämeenlinnan kirjastoista.)
Työaiheisia antologioita:
Työn runo puhuu : Työn runo -kilpailun satoa / toimittaneet Kaija...
Internetistä ja sen historiasta löytyy kirjoja todella paljon. Lähes jokaiseen Internetiä vähänkin laajemmin käsittelevään kirjaan sisältyy jonkunlainen historiaosuuskin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:
*Hintikka: Internet:kalastusta tietoverkoilla(1994)
*Gunnarsson:Internetin tekniikka (1997)
*Lubar:Infoculture (1993)
Lisää kirjoja voit etsiä aineistotietokannastamme (http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla internet tai tietoverkot. (Tosin tulokseksi saat satoja kirjoja!)
Tietenkin myös verkon kautta löytyy useita hyviä Internet-opppaita, muun muassa Hämeenlinnan kirjaston sivuilta löytyy monipuolinen Internet-opas osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/inetopas/default.htm . Opas sisältää tietoa myös...
