Gerontologian oppikirjassa mainitaan ikään liittyvistä muutoksista, mm. pituuden muutoksista seuraavasti: "Kehon pituus pysyy kasvuiän jälkeen jokseenkin muuttumattomana n. 40 vuoden ikään asti. Pituus vähenee tämän iän jälkeen progressiivisesti, aluksi hitaasti, mutta yli 60-vuotiailla keskimäärin jo noin 2 cm kymmenessä vuodessa. Pituuden menetys johtuu asennon ja ryhdin muutoksista, erityisesti kyfoosin lisääntymisestä, nikamavälilevyjen kokoonpuristumisesta, nikamien luukadosta sekä nikamia tukevien nivelsiteiden höllentymisestä. Naisten pituus vähenee nopeammin kuin miesten. Pääasiallisena syynä tähän on luun menetyksen ja osteoporoottisten muutosten kiihtyminen vaihdevuosi-iässä"
Lähde: Gerontologia
Toimittajat: Eino Heikkinen...
Hei
Vastaus kysymykseesi löytyy mm. sivulta
Auringonnousu ja -lasku (stanford.edu)
Osaathan käyttää Google-kääntäjää saadaksesi tekstin suomeksi? Mutta tässä osittainen lainaus tekstistä:
Useimmat ihmiset tietävät, että Aurinko "nousee idässä ja laskee länteen". Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan ymmärrä, että se on yleistys. Itse asiassa Aurinko nousee vain itään ja laskee länteen 2 päivänä vuodesta - kevät- ja syyspäiväntasaukset! Muina päivinä Aurinko nousee joko pohjoiseen tai etelään "suoraan itään" ja laskee pohjoiseen tai etelään "suoraan lännestä".
Joka päivä nousu- ja asetuspisteet muuttuvat hieman. Kesäpäivänseisauksessa Aurinko nousee niin kauas koilliseen kuin ennenkin ja laskee luoteeseen...
Pentti Lempiäisen mukaan nimi Elina on peräisin keskiajalta ja luultavasti suomalainen versio Helenasta.
Helena-nimen taustalla on aurinkoa tarkoittava sana helios. Nimi saattaisi tarkoittaa aurinkoa tai loistavaa. Kreikan mytologian mukaan Helena oli ylijumala Zeuksen ja myöhemmin joutseneksi muutuneen Ledan tytär.Eurooppalaisiin kalentereihin nimen on tuonut kymmenen Helena-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
WSOY, 1999
Kirjastonhoitajan palkkaan vaikuttavat monet asiat. Tehtävänimikkeitä voivat olla ainakin kirjastonhoitaja, osastonjohtaja, kirjastonjohtaja ja informaatikko. Lisäksi tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat sen mukaan, miten vaativaksi työ on arvioitu. Myös mahdollinen vuorotyö vaikuttaa palkkaan hiukkasen.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sivuilta löytyy tietoa kunta-alan palkoista. Ne perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Sivuston mukaan kirjastonhoitajan tehtäväkohtainen kuukausipalkka oli vuonna 2011 keskimäärin 2208 euroa (kokonaisansio 2480 euroa) ja kirjaston johtajan 2589 euroa (kokonaisansio 2927 euroa).
http://www.kuntatyonantajat.fi/SiteCollectionDocuments/palkat_2012/fram…
Akavalaiset työmarkkinat 2009 -julkaisun...
Niila on saamelainen muunnos Nikolauksesta, minkä nimen kalenteriin on tuonut Pyhä Nikolaus, hyväntekijä ja merenkulkijoiden suojeluspyhimys. Samaa juurta ovat nimet Niilo, Niko, Nilla ja Nikke. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tällä hetkellä 239 Niila-nimistä henkilöä. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nikita on venäläinen muunnos nimestä Niketas, joka tarkoittaa voittajaa, voittamatonta, sekin alunperin pyhimysnimi.
Saamelaisia nimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saa HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi/ Internetistä ei kysymääsi saamelaisten nimien hakukonetta löytynyt.
Lähteet : Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja...
Laulu on nimeltään Kaunein ruusu ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Timo Vuori.
Laulun sanat löytyvät vihkosesta "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osasta 10, sivulta 25.
Otto–nimen juuret ovat Saksassa, se on muinaissaksalainen nimi, joka on tarkoittanut ’tilallista’ ja ’varakasta’. Otto on lyhennelmä nimistä ’Ottokar’ ja ’Ottomar’. Saksassa Otto on ollut monien hallitsijoiden nimi, esimerkiksi 900-luvulla vaikutti keisari Otto I Suuri. Samanniminen oli myös yhdistetyn Saksan luoja, ensimmäinen valtakunnankansleri Otto von Bismarck (1815-1898). Saksasta nimi kulkeutui Ranskaan, mistä normannit toivat sen Englantiin. Suomen almanakassa Otto on ollut jo 1700-luvulla.
Lähteitä: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Wsoy: 1999
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava: 2005
Mielenterveystalo määrittelee termit seuraavasti.
Hebefilia: seksuaalinen taipumus, jossa kiinnostus kohdistuu ensisijaisesti itseä huomattavasti nuorempiin murrosikäisiin lapsiin.
Efebofilia: seksuaalinen taipumus, jossa kiinnostus kohdistuu ensisijaisesti itseä huomattavasti nuorempiin murrosikäisiin tai hieman murrosiän ohittaneisiin nuoriin.
En onnistunut löytämään yhtään suomalaista progeriatapausta. Maailmanlaajuisesti todettujen tapausten määrä lienee tällä hetkellä yhä alle kahdensadan. Helmikuussa 2012 elossa olevia progerialapsia oli yhteensä 89 32 eri maassa, mutta asiantuntijoiden arvion mukaan taudin vielä diagnosoimattomia tai tunnistamattomia esiintymiä voi olla jopa 150.
Progeriasta kerrottiin ensimmäisen kerran julkisuudessa vuonna 1754 Iso-Britanniassa. Ensimmäiset tarkat kuvaukset taudista julkaisivat Jonathan Hutchinson (1886) ja Hastings Gilford (1897), joiden mukaan sitä kutsutaan myös Hutchinson-Gilfordin syndroomaksi.
Progerialapset syntyvät normaalisti, mutta sairauden oireet ilmenevät 18-24 kuukauden iässä, minkä jälkeen alkaa vaikuttaa siltä kuin heidän...
Niittu on niityn murreasu ja sitä esiintyy paljon myös alueiden nimistössä. Yleisimmin niittu-sana esiintyy länsimurteiden alueella, mutta jonkin verran myös itämurteissa.
Keskisuomalaisen artikkelissa kerrotaan, että talitiainen tarvitsee 20 asteen pakkasessa kuusi grammaa auringonkukansiemeniä hengissä pysyäkseen. Määrä on suunnilleen neljäsosa linnun omasta painosta. Kuuteen grammaan tarvitaan 120 siementä. Ruokaa kuluu enemmän, kun on paljon pakkasta, eli lauhemmalla siemeniä ei tarvita niin paljon, https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-12…
Lintujen talviruokinnasta on julkaistu useita kirjoja esim.
Singer, Detlef; Pihapiirin lintuja:talvilintujen tunnistaminen ja oikea ruokinta,2008, Aro,Seppo, Talvilintujen ruokinta,1997 Bergenhotz, Björn, Lintulaudalla:opi tuntemaan talven linnut, 1999, Klemola, Hannu, Lintulaudan vieraita, 1997.
Kalle Isokallio on kolumnisti ja kirjailija ja entinen yritysjohtaja. Vapaaksi kirjailijaksi hän ryhtyi vuonna 1996. Kuka kukin on -kirjasta käy ilmi, että hän on syntynyt 13.5.1948 Helsingissä. Puoliso on Ammi Tiivola, ja heillä on yksi tytär. Lisää henkilötietoja hänestä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_Isokallio .
Siellä on kerrottu hänen urastaan Nokiassa, jonka toimitusjohtajana hän toimi ja jäi siitä toimesta eläkkeelle. Ennen sitä hän työskenteli pari vuotta Wärtsilässä, vuosina 1974-1981 IBM:llä, ja Nokian palvelukseen Isokallio tuli vuonna 1981.
Kirjailijatietoja löytyy Kirjasampo-palvelusta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176019403641 sekä Tammen sivulta: http://www.tammi.fi/...
Nykysuomen sanakirjan mukaan koetinkivi on kivi, jota käytetään kulta- ja hopeapitoisuuden määrittämisessä, koetuskivi. Se on siis paikka, missä aines, laatu, testataan. Yleiskielessä sana on saanut kuvaannollisen merkityksen ja sitä käytetään tilanteissa, jossa jokin asia on koetuksella, testissä (köyhyys on ystävyyden koetinkivi).
Sanan kantana on verbi koetella, jolla on useita merkityksiä:
1. tunnustella (esim.valtimoa)
2. kokeilla, tutkia (kokeilla onneaan, kokeilla kestävyyttä)
3. panna koetukselle, pitää koetuksella, kysyä, rasittaa
(johdin on koeteltu suurella jännitteellä)
4. joskus myös merkityksessä yrittää, yritellä
(he koettelivat käyttäytyä kuin juhlissa) )
Monikielinen väestötieteen sanakirja (Suomi - first edition 1962), verkossa (http://fi-i.demopaedia.org/wiki/Etusivu) määrittelee näin: Vanhemmat ja heidän lapsensa muodostavat yhdessä biologisen perheen 1. Veljistä 2 ja sisarista 3 käytetään yhteisnimitystä sisarukset 4. Mikäli lapsilla vain toinen vanhemmista on yhteinen, he ovat toisilleen velipuolia 5 ja sisarpuolia. Myös perintökaaressa katsotaan, että sisar- ja velipuolia toisilleen ovat sekä eri isän että eri äidin lapset riippumatta siitä, kumpi vanhemmista on yhteinen. www.http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Tuukka Talvion teoksessa Suomen rahat (2003) kerrotaan, että Suomessa senttiarvoisissa rahoissa päätettiin käyttää Suomen tunnuksena perinteistä vaakunaleijonaa, kun rahapaja alkoi valmistaa eurorahoja vuonna 1999. Suomalaisten kolikoiden vuosittaiset lyöntimäärät käyvät ilmi Suomen Pankin sivulta https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/eurokolikot/suomalaisten-kolikoiden-lyontimaarat/. Wikipedian Eurokolikot-artikkelissa kerrotaan, että eurokolikot otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2002. Maat aloittivat kolikoiden valmistamisen 1999 ja löivät niihin vuosiluvun 2002, paitsi Alankomaat, Belgia, Espanja, Ranska ja Suomi, jotka löivät kolikoihin valmistusvuoden https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurokolikot.
Sydän on symbolina todella vanha, joten sen tarkkaa alkuperää on melko mahdoton selvittää. Euroopasta on löydetty sydäntä muistuttavia piirroksia, jotka on ajoitettu jääkautta edeltävään aikaan. On mahdollista että sydämen symbolilla on alunperin ollut useita hieman erilaisia merkityksiä eri puolilla maailmaa (samoin kuin esim. ristillä, toisella melko abstraktilla ja pelkistetyllä symbolilla).
Sydämen symboli muistuttaa melko vähän ihmisen sydäntä, ja jotkut ovatkin otaksuneet, että symbolin mallina on käytetty ennemminkin lehmän sydäntä, joka on voinut olla varhaisten kulttuurien ihmisille tutumpi fyysisenä elimenä kuin ihmisen sydän.
Toisaalta monet tutkijat ovat otaksuneet, että sydämen symbolilla ei ole alunperin ollut paljoakaan...
Tässä suomennos: En saa pelätä. Pelko on mielen tappaja. Pelko on pikku kuolema, joka tuo täydellisen sammumisen. Katson pelkoani suoraan. Annan sen kulkea ylitseni ja lävitseni. Ja kun se on mennyt ohi, käännän sisäisen silmäni näkemään sen tien. Mistä pelko on kulkenut, siinä ei ole mitään. Vain minä pystyn. Suomentaja on Anja Toivonen (WSOY 2010).
Sanna on puhuttelumuoto nimistä Aleksandra, Sandra ja Susanna. Nimen merkitys on siis sama kuin näiden kolmen nimen.
Aleksandra on nimen Aleksanteri naispuolinen vastine. Merkitys kreikaksi on puolustajatar, suojelijatar. Sandra on lyhentymä Aleksandrasta.
Susannan merkitys on hepreaksi lilja. Raamatun Susanna on yksi Jeesusta palvelevista naisista.
Sanna on ollut suomenkielisessä almanakassa vuodesta 1929 lähtien.
Lähteet (ja lisätietoja):
Kustaa Vilkuna: Etunimet
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat
