Runoa on yritetty kovasti löytää siinä onnistumatta. On hyvin erikoista, että runoa ei löydy Lars Huldénin ruotsinkielisestä kirjasta, mutta se löytyy suomenkielisestä. Suomenkielisessä versiossa on useampia runoja, joita ei ole ruotsinkielisessä versiossa, vaikka Huldén kirjoitti ruotsiksi. Tämä kysymäsi runo on Huldénin teoksessa "Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus" lopussa olevassa kokoelmassa. Huldénia oli pyydetty kirjoittamaan kesärunoja vuonna 2005 ja niitä olikin syntynyt noin 100 kpl. Ne on liitetty marjamatka-kirjan loppuun ja nimetty Suvirunoiksi (Sommardikter). Niitä ei siis ole julkaistu muussa kokoelmassa aikaisemmin.Kävin läpi Huldénin runokirjoja, mutta valitettavasti en löytänyt kysyjän runoa ruotsiksi. Kysyimme asiaa...
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannan mukaan Joan D. Vingeltä löytyy Suomen kirjastoista vain seuraaavat teokset: Lost in space : matkalla avaruuteen, 1998; The snow queen, 1981 ja World's end, 1984.
Global Books in Print-cd-romilta (myynnissä olevia englanninkielisiä kirjoja) löytyy seuraavat ostettavissa olevat kirjat: The Random House Book of Mythology, Lost in Space, Lost in Space Novelizatio, Dreamfall, Alien Blood & Psion & Cat, Pasion, The Summer Queen, Heaven Chronicles ja Catspaw, World's End.
Näyttää siltä että etsimääsi kirjaa ei enää ole saatavilla kirjakaupoista, mutta se kannattaa vielä tarkistaa kirjakaupan kautta. Jos haluat lainata kirjan, voit tehdä siitä kaukolainapyynnon kirjastossa tai kirjaston...
Hei!
Kävin läpi aika monta lukukirjaa, mutta en löytänyt etsimääsi joululegendaa. Leena Erkkilän kirjassa Luojan lähde on monta joululegendaa, mutta mikään niistä ei vaikuttanut aivan etsimältäsi.
Martti Haavion kirjassa Luojan linnut on Jeesuslapsen ensimmäinen peite -niminen legenda ja muita joululegendoja. Toivottavasti löydät etsimäsi näistä kirjoista. Molempia kirjoja on myös Toivakan kirjastossa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista voi kysellä lisää http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/index.htm
Fakta-lehti tulee Espoossa Kirjasto Omenaan. Voit halutessasi tilata sen omaan kirjastoosi HelMet-palvelun kautta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1608328~S9*fin
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta http://www.libplussa.fi löytää tekstiilien palonsuojauksesta seuraavat kirjat: Rämö Johanna Sisusteiden paloturvallisuus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus, 1999, 30s. ja Pakkala Liisa Tekstiilien paloturvallisuus Suomen palontorjuntaliiton julkaisu 1983, 94s. Libplussasta selviävät teosten saatavuustiedot.
Internetissä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön sivut http://www.spek.fi Sivulta löytyy kohta tuotemyynti ja tuotteet aakkosjärjestyksessä, josta löytyy Tekstiilien paloturvallisuus -lehtinen sekä Tekstiilit ja paloturvallisuus -opetuspaketti, joista jälkimmäinen sijaitsee Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen kirjastossa. Spekin sivuilta voi myös em kirjoja ostaa....
Jane Campionin elokuva Yön kirkas tähti perustuu John Keatsin samannimiseen sonettiin. Runo on luettavissa Jaakko Tuomikosken suomennoksena teoksista John Keats: Runoelmia (1917) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3 : englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933).
Edgar Allen Poen runosta Korppi (The Raven) on tehty useampikin elokuva. Korppi-runo sisältyy esimerkiksi teoksiin Korppi ja Kultakuoriainen ja muita kertomuksia (WSOY, 1992) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (2. painos, 1987, Tammi)
Rob Epsteinin ja Jeffrey Friedmanin elokuva Huuto perustuu Allen Ginsbergin runoon Howl, jonka suomennos on luettavissa esimerkiksi teoksesta Maailman runosydän (toim. Hannu Tarmio, WSOY, 1998).
Kotimaisia elokuvia...
Sakkomaksuja pystyy maksamaan verkossa vain, jos niintä on kerääntynyt vähintään 1€ verran. Tämän takia verkkomaksu ei teillä onnistunut, sillä summa on liia pieni. Euroa pienemmät maksut voi hoitaa paikan päällä Vaski-kirjastoissa.
Olisikohan kyseessä Ari Koskinen ja Riitta Koskinen. Ari Koskinen on teknisen työn lehtori. He ovat yhdessä julkaisseet kirjan Nikkaroi vanhaan malliin (2007, WSOY). Riitta Koskinen on yhdessä Katja Hagelstamin kanssa kirjoittanut kirjan Säätyläiskoti Suomessa : sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta (2003, WSOY), jossa esitellään muiden muassa Aschanin talo.Finna.fi / Helmet:Säätyläiskoti SuomessaNikkaroi vanhaan malliin
Vanhin löytämäni julkaisu, johon sisältyy Pia Perkiön sanoitus tähän Carola Häggkvistin säveltämään joululauluun ”Himlen i min famn”, on ilmeisesti Suomen lähetysseuran julkaisema ”Kauneimmat joululaulut” -vihkonen vuodelta 2001. Perkiön sanoitus sisältyy myös Rainmaker Musicin ja Suomen lähetysseuran vuonna 2001 julkaistun cd-levyn ”Taivas sylissäni” tekstilipukkeeseen. Cd-levyllä kappaleen esittää Maria Laakso. Sanoitus sisältyy myös nuottiin ”Joulun laulut” (F-Kustannus, 2006).Lauluun on olemassa kaksi eri suomenkielistä sanoitusta. Pia Perkiön sanoitus alkaa: ”Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen”. Maija Kalaojan sanoitus alkaa: ”Kuinka taivaan tähdet silmissäsi loistaa”. Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna....
Tilastokeskuksen muistio n:o 131 on saatavissa Tilastokirjastosta. Julkaisuja lainataan kuukausi kerrallaan kotilainoiksi. Myös Tilastokeskuksen ja Työministeriön työllisyyttä koskevat tilastojulkaisut ovat lainattavissa. Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyyslukujen eroista voi lukea myös Internetistä osoitteesta http://tilastokeskus.fi/tk/el/tyoll08s.html . Tilastokeskuksen kirjaston yhteystiedot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta, http://www.tilastokeskus.fi .
Ainakin osoitteessa:
http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?pid=702504 voit laskea rahanarvoja vuodesta 1860 eteenpäin sekä markkoina että euroina.
Kaikki Joensuun seutukirjaston Jokunen-aineistorekisterissä olevat lainattavat aineistot ovat varattavissa internetin kautta. Tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnuksen, jonka saat henkilökohtaisesti kirjastosta. Aineistorekisteri löytyy osoitteesta: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 . Siellä on erilaisia hakutapoja, joilla voit aineistoa esim. kirjoja etsiä, yksinkertaisin tekijä- tai nimekehaku kirjan tekijän tai nimen mukaan. Rekisteriä voi selailla ilman tunnuksiakin, mutta varaamiseen ja omien lainojen itse uusintaan tarvitaan mainitsemani tunnukset. Varaus kohdistuu myös paikalla olevaan aineistoon ja samalla koko seutukirjaston aineistoon. Noutopaikaksi voit valita tietysti sitten sen kirjaston, mistä varatun kirjan haet, ja...
Olisiko taiteilijan nimi Lasse Talosela eikä Tolosela? Tämänniminen taiteilija on elänyt Sodankylässä. Hän on myös opettaja ja painija. Hän on mm. suunnitellut sodankyläläisen Torvisen kyläseuran patsaan.
http://maalainen.blogspot.fi/2008/03/sandwich-man.html
http://sodankyla.yhdistysavain.fi/kylat/torvinen/kylaseura/
Lasse Toloselasta (tai Taloselasta) ei löytynyt tietoa taiteilijamatrikkeleista eikä muistakaan taiteen alan lähteistä.
Näistä voisi olla apua:
Bitit ja pedagogiikka: tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa. Sinko, M. & Lehtinen, E. (toim.) Jyväskylä, Atena 1998.
Viherä, M-L. Digitaalisen arjen viestintä - miksi, millä ja miten? Edita 2000.
Tutkiva oppiminen :Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Hakkarainen, K et al. Porvoo, WSOY 1999.
Koivulahti-Ojala, Mervi; Atk-opettajan opas, Helsinki 2001.
Stachon, Kari; Valmisohjelmakoulutuksen orientaatioperustan peruselementtien tarkastelua. Aikuiskasvatuksen pro gradu.Tampere 1991. (Saatavana vain Hämeenlinnan OKL:sta)
Vihmalo Anneli; Toimintastrategiat ja ammattitaito tietokoneohjelmaan perehdyttäessä. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Jyväskylä 1987.
Kirjojen saatavuustietoja voit...
Ikävä kyllä nimestä ei löytynyt tietoa lainkaan. Kirjaston nimikirjoissa ei ole tätä nimeä, eikä sitä myöskään löytynyt englanninkielisiltä etunimisivustoilta, ainakaan näiltä:
http://www.thinkbabynames.com/
http://www.babynames.com/
http://www.behindthename.com/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Jamiro-nimen on saanut alle kymmenen suomalaista (alle 5 tyttöä ja alle viisi poikaa). Kaikki tämän nimen saaneet ovat syntyneet vuosina 1980-1999. Muina aikoina nimeä ei ole annettu yhdellekään lapselle.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Tieteen kuvalehden historia.net-sivuston mukaan tarina syntyi 1800-luvulla Länsi-Euroopassa. Haikaraa pidettiin siellä tuolloin onnen ja hyvinvoinnin symbolina, ja se oli lisäksi tarpeeksi suurikokoinen vauvan kantamiseen. Tieto löytyy myös paperisesta Historia-lehdestä vuodelta 2010 (nro 1, s. 13). Nettitieto löytyy täältä:
http://historianet.fi/arkielama/kulttuuri/miksi-juuri-haikara-tuo-vauvo…
Jos kysyjä tarkoittaa kysymyksellään sitä, missä kaikissa kirjastoissa jokin tietty kirja on kokoelmassa, asiaa kannattaa lähestyä ensin oman kirjaston tai kirjastojärjestelmän kautta. Jos sieltä ei löydy etsittyä kirjaa, voi käyttää Kirjastot.fi-sivun tarjoamaa hakupalvelua, jonka voi kohdistaa kaikkiin Suomen yleisiin kirjastoihin yhdessä haulla. Ongelmana tällöin on usein se, että osumia tulee turhankin paljon.
Kysyjän oma asuinkunta kuuluu KAINET-kimppaan (Kajaani, Kuhmo, Suomussalmi, Paltamo, Puolanka, Hyrynsalmi ja Ristijärvi). Tämän kimpan kirjoja voi hakea osoitteella https://kainet.verkkokirjasto.fi/web/arena.
Muihin yleisiin kirjastoihin kohdistuva haku löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/fi/.
Jos kirja on hyvin...
Näyttää siltä, että muistamaanne kirjaa ei kukaan tunnista, joten neuvomme kääntymään Lastenkirjainstituutin puoleen https://lastenkirjainstituutti.fi/.
Pertti Niemen säveltämä ja Vuokko Lindholmin sanoittama kappale Tämä päivä on meidän sisältyy äänitteisiin Unohtumattomat : 40 ikivihreää laulua (2000) ja Ruusu joka vuodesta (1999).
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on vain viimeksi mainittu levyistä. Voit tarkistaa teoksen saatavuustiedot Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
