Pahoittelen vastauksen viipymistä. Vanhin aikakauslehti Pasilan kirjavarastossa on Helmet-haun mukaan Suomen lähetys-sanomia, jonka ensimmäinen numero on vuodelta 1859.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1925850?sid=5233789768Eri vuosikymmenten lehtilistoista tulisi pitkiä. Voit tarkastella Pasilan kirjavarastosta löytyviä vanhojen lehtien saatavuutta kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanaksi aikakauslehdet ja rajaamalla hakua sitten tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Pasilan kirjavaraston löydät kohdasta Kirjasto > Helsinki > Pasila kirjavarasto. Valitse sitten rajoittimella Julkaisuvuosiväli haluamasi vuodet.1880-luvulla ilmestyneistä lehdistä löytyy esimerkiksi Lasten kuvalehti, Valvoja, Merimiehen ystävä...
Euroopan juutalaisten systemaattisesta tuhoamisesta kertovia kirjoja on Helsingin kaupunginkirjastossa koottu kirjastoluokkiin 323.209 ja 946.3. Esimerkiksi keväällä 2006 ilmestynyt Sybille Steinbacherin kirja "Auschwitz - lyhyt historia" ja Hannu Rautkallion "Holokaustilta pelastetut" löytyvät luokasta 323.209. Luokkatunnuksia voi käyttää hakiessa Helmet-tietokannasta kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvia teoksia.
Helsingin juutalaisen seurakunnan kirjastosta kannattanee kysellä lisää, mutta kirjasto avataan kesän jälkeen vasta syyskuussa.
Lainojen uusiminen liian pian.
Lainojen uusiminen lainauspäivänä on estetty. Samalla on estetty lainan uusiminen toiseen kertaan samana päivänä.Siksi teksti punaisella: uusitaan liian pian.
Käyttösääntöjen mukaan uusia voi 3 kertaa ilman aineistoa. Asikas näkee uusimiskertojen lukumäärän HelMetin Omista tiedoista
Löydät tiedon helposti Internetin hakupalvelujen kautta, joihin pääset esimerkiksi osoitteesta http://www.kirjastot.fi. Suomalaisten hakupalvelujen sivulla on esimerkiksi Ihmemaa-haku. Hakusanoilla Pirkamaan helmi löytyy osoite http://www.info.uta.fi/helmi/. Se on Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen käynnistämä "Digitaalinen tietopalvelu". Projektin etusivulta löytyy myös linkki "tietoa projektista".
Hei,
emme ikävä kyllä ole onnistuneet löytämään Taistelija-nimistä runoa, joka kertoisi Aleksis Kivestä. Olisiko mahdollista, että runo olisi ohjaajanne itse kirjoittama? Tutkimme Kivi-aiheisia runoja, niitä ovat kirjoittaneet mm. Eino Leino, Uuno Kailas ja Otto Manninen, mutta mikään ei ole nimeltään Taistelija. Nämä runot löytyvät Aleksis Kivi - kansalliskirjailija -nettisivulta: http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/fi/index.php?option=com_c…
(Klikkaa runot esille vasemmasta laidasta)
Myöskään vanhoista työväenaiheisista valikoimista ei löytynyt runoa.
Taistelija-nimisiä runoja on ainakin Ilmari Kiannolla (Ks. Valitut teokset IV, s. 563), mutta siinä ei taida olla kyse Aleksis Kivestä.
Olemme välittäneet kysymyksen...
Gorkin runosta löytyi kaksi suomennosta, jotka ovat keskenään aika erilaisia. Kirjassa ”Valittuja: novelleja ja runoja” on suomennos ”Myrskylintu”, jonka on tehnyt Lauri Kemiläinen. Kirjassa ”Ihmisen synty” on suomennos ”Laulu myrskylinnusta”. Tämä suomennos on tehty alun perin Petroskoissa, ja kääntäjä on nimeltään Kerttu Kyhälä-Juntunen.
Molemmat kirjat ovat olemassa Helsingin keskuskirjavarastossa, joka sijaitsee Pasilan kirjastossa. Tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
”Ihmisen syntyä” on myös muutamilla muilla kirjastoilla. Helmet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi ) näet tarkkaan kirjojen saatavuuden.
Hei!
Pääkirjastossa voi kyllä digitoida VHS-kasetteja, ja ei maksa mitään. Ensin varataan aika opastukseen pääkirjaston neuvonnasta puh. 05 6162341 tai sposti neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi, ja sen jälkeen saa varata omia digitoimisaikoja tarpeen mukaan. VHS:ltä tieto tallennetaan DVD:lle, sopivia levyjä on ostettavissa kirjastoltakin.
Tässä pieni listaus kysymykseesi liittyen. Hyvin monet perusdekkarit noudattavat tuota mainitsemaasi kaavaa ja esimerkiksi perinteiset Agatha Christien dekkarit toistavat erityinen paikka (kartano, juna, laiva, hotelli jne.), salaisuus, sinnikäs etsivä murhaaja metsästämässä -kaavaa. Listauksessa on useampi ei-dekkari.
Tunnethan kirjaston Lukuvalmentaja -palvelun? Oheisesta linkistä pääset katsomaan, miten kirjaston lukuvalmennus toimii ja vaikkapa lähettämään tarkemman toivomuksen lukuvalmentajallemme.
Kirjaston lukuvalmentaja https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjaston_Lukuvalmentaja
Lucinda Riley : Enkelipuu linkki Helmet (viihde) http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=...
Suomen kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy tietoa Jorma Hietalasta. Netistä löytyvien kuvien perusteella omistamanne teoksen signeeraus näyttää kyllä kovasti Jorman Hietalan signeeraukselta. Mikäli haluatte varmistua teoksen tekijästä, teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taideliikkeen puoleen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-laytaisin-lisatietoa-henkilosta-jon…
https://finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-47495?imgid=1
Kosketus jää -nimisen kappaleen nuotti ja sanat löytyvät Suomen kansallisdiskografian mukaan julkaisusta Suomi-iskelmä 2007 (toim. Ari Leskelä), https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Sitä löytyy monesta yleisestä kirjastosta, https://finna.fi/Record/anders.669924?sid=3021176834
Kyseessä on luultavasti jokin polttiaislaji. Lisätietoa esim. Hyönteismaailman sivuilla: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/pistavat-hyonteiset/makara-ja-polttiainen/.
Hei,Valitettavasti meillä ei ole tuota painosta saatavilla tällä hetkellä, joten en voi tutkia asiaa. Ehkäpä joku, jolla on kirja käsillä voi auttaa. Olemassahan on myös puhelimiin sovelluksia, jotka tunnistavat fontit.
Uusimpia lukulaitteita on esitelty seuraavissa lehdissä ja kirjoissa:
Sähkökirjaa ei saa vielä suomeksi : sähkökirjojen lukulaitteisiin saa suomeksi vain tietokirjoja Helsingin sanomat Numero 25.11.2008, C2 (Sony Ereader PRS-505)
Amazonin sähköinen kirjanlukija herättää nyt suuria toiveita Helsingin sanomat Numero 20.8.2008, B4 (Amazonin Kindle)
Kindlestä tuli Amazonin suurmenestys Helsingin sanomat Numero 19.1.2009, C3 (Amazonin Kindle)
Kirjamarkkina sähköistyy, Tietokone 9/08 (Amazonin Kindle)
Lieslinna, Katja: Readius-lukulaite haastaa maailman parhaan käyttöliittymän : sähköistä paperia lehdessä Tekniikan maailma, 21/07
Brown, David J.: The impact of electronic publishing : the future for publishers and librarians, 2008
Vanhimpia...
Emme pysty antamaan luotettavia lainopillisia neuvoja, joten tämä on pelkästään maallikkotietämyksen perusteella laadittu vastaus. Vastausta ei siis kannata ottaa pätevänä laintulkintana.
Tekijänoikeuslaki jättää teoksen määrittelyn avoimeksi. Teoksen määritelmää on kuitenkin lähestytty alan kirjallisuudessa ns. teoskynnyksen käsitteellä. Ajatuksena on, että jos teos on tarpeeksi omaperäinen, jotta kukaan muu ei sattumalta voisi päätyä samanlaiseen lopputulokseen, kyseessä on silloin teoskynnyksen ylittävä teos. Rajanvetona esimerkiksi satunnainen kauppalappu ei välttämättä ylitä teoskynnyksen rajaa, mutta jo kohtalaisen lyhytkin runo voi olla tarpeeksi omaperäinen ollakseen teos.
Oma näkemykseni olisi, että lautapeli mitä luultavimmin...
Kirjassa Nuutti - suomalainen karnevaali (tekijät Carsten Bregenhøj ja Urpo Vento) kerrotaan kuvin ja tekstein Nuutin päivän pukkikiertueista.
Kirjassa Vanhat merkkipäivät on Nuutin päivän perinteisiin liittyviä sananparsia, kuvauksia ja kertomuksia.
Kustaa Vilkuna kirjoittaa aiheesta teoksessa Vuotuinen ajantieto.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jouluaiheisessa tietopaketissa on kirjoitus myös nuuttipukeista: http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/index.htm
Cd-levynä:How long has this been going on, löytyy Espoosta.Tapiolassa hyllyssä.(p.81657300)
Nuottina: Starway to heaven & 51 rock classics löytyy mm. Kannelmäen kirjastosta hyllystä.(p.310 85042)
tilaamalla saat ne lähimpään kirjastoosi.
Valitettavasti täällä Porvoossa on paikalla vain vuoden 1948 ja 1979 sidotut painokset, joten en voi vertailla nidotun painoksen kanssa. Paikalla olevien kirjasinkoko näyttää olevan 10,5, eli aika pientä tekstiä.
"Ilmainen" ei ole tekijänoikeudellisesti sama asia kuin "saa käyttää vapaasti". Yksilön oikeus selailla jotain verkon kautta maksutta ei sisällä mitään oikeudenluovutusta kirjastolle. Sillä, onko verkkojulkaisusta olemassa myös painettu versio vai ei, ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Tekijänoikeus suojaa aina itse teosta, ei erikseen sen eri julkaisumuotoja.
Jotta verkossa olevan julkaisun voi tulostaa kirjaston kokoelmaan ilman erillistä lupaa, sen tulee olla joko tekijänoikeudellisesti vapaa (ei koskaan tullut suojatuksi tai suoja-aika on päättynyt) tai sitten julkaisussa täytyy olla erikseen oikeudenhaltijan antama lupa tehdä tuloste. Tällainenkin on mahdollista, olen esimerkiksi itse antanut tällaisen luvan erinäisiin...
