Limbourgin veljesten miniatyyrimaalauksia voi tarkastella esimerkiksi teoksesta Les très riches heures du Duc De Berry (Musée Condé, Chantilly ; introduction and legends by Jean Longnon and Raymond Cazelles, 1989). Teos kuuluu joiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/heili.517459
Varastokirjaston kokoelmista löytyy teos Les belles heures de Jean Duc de Berry : the Cloisters, the Metropolitan Museum of Art (Millard Meiss and Elizabeth H. Beatson, 1974)
https://finna.fi/Record/vaari.1293280
https://www.metmuseum.org/toah/works-of-art/54.1.1/
Voit tilata teokset kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Aiheesta on muitakin teoksia, mutta monien kohdalla näyttää olevan...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto vastaa:
Runoa on merkitty muistiin eri puolilta Suomea. Kuten muun suullisen perinteen kanssa, ei tässäkään voi selkeästi osoittaa mistä runo on lähtöisin. Mikäli suvussanne on runossa mainittuja henkilöitä, voi olla, että runo on syntynyt siellä sukunne asuinsijoilla. Mutta aivan yhtä hyvin voi käydä niin, että yleisesti tunnettuun runoon liitetään tuttujen henkilöiden nimiä. Kolmantena vaihtoehtona on se, että runossa on vain sattumalta saman nimisiä henkilöitä. Kiinnostavaa, että vanhin muistiinpano on Lönnrotilta.
Runon sijoittaminen Suomen kartalle vaatisi tarkempaa tutkimusta ja pelkät keräystiedot eivät välttämättä kerro sen ”syntypaikkaa”. Perinteen kerääminen ei ole ollut...
Helmet-kirjaston varausjärjestelmä ei kykene tällä hetkellä kohdistamaan varausta mahdollisesti noutokirjastossa olevaan kappaleeseen. Siksi nettivaraus voi lähteä tulemaan jostain toisesta kirjastosta, vaikka tulevaisuuden tavoitteena luonnollisesti on varauksen kohdistaminen ensisijaisesti noutokirjaston kokoelmaan. Toivottavasti järjestelmämme mahdollistaa asian lähitulevaisuudessa.
Jos teoksen haluaa esim. aikataulullisista, ekologisista tai loogisista syistä noutokirjaston kokoelmasta, kannattaa kysyä apua henkilökunnalta tai soittaa kirjastoon.
En löytänyt nimeä sukunimikirjoista enkä Sukunimi-infosta, https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/#S, mutta Geneanetin palvelun haku sijoittaa nimen esiintymiä Keski-Eurooppaan, erityisesti Saksaan, https://fi.geneanet.org/sukunimi/SINNER.
Kotimaisten kielten keskus voisi löytää tarkempia tietoja, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Suomen Sukututkimusseuran kokoamia lähteitä nimien tutkijalle, https://www.genealogia.fi/henkilonnimet/
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa on kysytty aiemmin Birgitta-nimen taustaa. Voisi olettaa, että Birgitte on samaa perua. Aiemmassa vastauksessa kerrotaan näin: Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Tein Finna-haun aihesanoilla Haapavesi ja sisällissota. Tulokseen mahtuu sekä äänitteitä, kirjoja, lehtiartikkeleita että arkistoaineistoa. Aloittaa voisi esim. Katariina Anttilan kirjasta Vuosi 1918 repi Haapavettäkin Linkki hakutulokseen.Helena Pilkkeen Sanomalehtien sisällissota voisi olla myös mielenkiintoista luettavaa. Linnan Täällä Pohjantähden alla kertoo myös kaunokirjallisuuden keinoin sisällissodan ajasta.
FENNICAsta poimittu tieto:
HAKUTERMI: Hébert Anne
TEKIJÄ: Hébert, Anne
NIMEKE: Suuri rakkaus / Ransk. alkuteoksesta... suom. Matti Brotherus
JULKAISTU: Jyväskylä : Gummerus, 1971
ULKOASU: 212 s.
SARJA: (Arena-sarja)
ALKUTEOS: Kamouraska
MUU TEKIJÄ: Brotherus, Matti
Suomen kansallisdiskografia VIOLA sisältää tiedot useimmista meillä julkaistuista äänitteistä. Hakusanoilla joulu ja kasetti tulee yhteisellä haulla noin 1000 osumaa, haulla joululaulut ja kasetti yli 600, joista kaikki eivät välttämättä ole päällekkäisiä. Näitä osumia voi lajitellä iän, tekijän ja julkaisun nimen mukaan. Kun lajittelee vanhimmat ensin, pääsee selaamaan haluttujen vuosikymmenten tuotantoa.
Vuonna 1992 julkaistiin Tuomas Piiroisen kokoama Joulun lauluperinne, joka kattaa varsin hyvin kysyjän kaipaamat vuosikymmenet. Tämän hakemiston löytää ainakin HelMet-kirjastosta.
Heikki Poroila
Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulla Martti Haavion teosta Kielotyttö (useita painoksia) ei ole saatavana kotilainaan mistään kirjastosta. Helmet-kirjastojen ainoa lainattava kappale on valitettavasti kadonnut.
https://finna.fi/
Teoksen voi tilata kaukolainaan muualta Suomesta, esimerkiksi Kuopion Varastokirjastosta.
Mikäli sinulla on voimassa oleva Helmet-kortti, voit tehdä kaukolainapyynnön alla olevata linkistä löytyvällä lomakkeella. Kaukolaina Suomesta maksaa neljä euroa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
"Jos meillä huomista ei ois" on käännös Garth Brooksin ja Kent Blazyn sävellyksestä "If Tomorrow Never Comes". Suomeksi kappaleesta ei ole julkaistu nuotinnosta, mutta englanninkielisestä alkuperäislaulusta on versioita monissa nuottijulkaisuissa. Nämä kokoelmat ovat saatavilla Siilinjärven pääkirjastosta.
Kyseinen runo löytyy teoksesta On kylmä, täällä palaa : kaksi runokokoelmaa (WSOY 2004). Runo löytyy aivan lopusta.Teos on ilmestynyt ensimmäisen kerran ruotsiksi nimellä Det är kalt, det brinner vuonna 2003 ja suomeksi 2004. Kääntäjänä Jyrki Kiiskinen.
Verkosta löytyvien tietojen mukaan Tallinnan joulutori pidettiin ensimmäisen kerran joko vuonna 1991 tai 2000-luvun alussa. Neuvostoaikana joulutoria ei siis ollut. Ks. esim. nykyisen joulutorin perustajan Paul Oberschneiderin haastattelu.
Henri Troyat (oikealta nimeltään Levon Aslan Torossian, venäjäksi Lev Aslanovitš Tarasov) syntyi varakkaaseen moskovalaiseen kauppiasperheeseen 1. marraskuuta 1911 (k. 4. maaliskuuta, 2007). Perheen sukujuuret johtivat Armeniaan. Vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen aikaan perhe pakeni Krimille ja myöhemmin Istanbulin kautta Venetsiaan. Vuonna 1920 perhe asettui asumaan Pariisiin omaisuutensa menettäneenä. Koulun jälkeen Troyat suoritti lakiopinnot, mutta jatkoi työn ohessa kirjoittamista, jonka hän oli aloittanut jo opiskeluaikana. 24-vuotiaana hänestä tuli menestyskirjailija ensimmäisellä teoksellaan Faux-Jour.
Troyat oli 6-vuotias muuttaessaan pois Venäjältä. Tiedossa on, että hän oli oppinut ranskaa jo varhain perheen ranskalaiselta...
Alla joitakin mielestäni hyviä lastenkirjoja, joissa eläimet ovat pääosassa. Monia muitakin löytyy.
- Kaiken maailman eläinsadut / toimittanut Katriina Kauppila ; kuvittanut Matti Pikkujämsä
- Suomen lasten eläinsadut / kuvittanut ja toimittanut Pirkko-Liisa Surojegin
- Satayksi dalmatiankoiraa / Dodie Smith
- Nalle Puh / A. A. Milne
- Ruohometsän kansa / Richard Adams
- Kaislikossa suhisee / Kenneth Grahame
- Korppi ja korven veikot / Jukka Parkkinen (ja muut Parkkisen Kalevi Korpista kertovat kirjat)
- Pekka Töpöhäntä -kirjat / Gösta Knutsson
- Rakastunut krokotiili / Hannu Hirvonen
Hei!
Osoitehakemistoja löytyy Tampereen maakuntakirjastosta mutta niitä ei lainata kaukolainaksi. Voi käydä paikan päällä tutkimassa tai jos tietää tarkat vuodet milloin ovat asustaneet Tampereella voi soittaa Tampereen kirjastoon 040-800 7827 niin he voivat etsiä tiedon ja lähettää kopioita.
Kirjastokortin saatte lähikirjastosta, henkilöllisyystodistusta kysytään, joten se pitää muistaa ottaa mukaan. Lisää tietoa löydät täältä, http://www.kokkola.fi/palvelut/kirjasto/maksut_ja_saannot/fi_FI/kirjast… .
Nainen ja elämä on Suomen nuorten kristillisen liiton julkaisema naisten lehti, joka on ilmestynyt tämännimisenä vuosina 1946-1967. Vuodet 1966-67 ovat kaukolainattavissa Kuopion Varastokirjastosta ja muita vuosia voidaan kysyä lukusalilainaksi Turun yliopiston kirjastosta. Kopioita artikkeleista voi saada.
Valitettavasti en löytänyt piirrettyä, joka sopisi täysin kuvaukseesi. Eteeni kuitenkin tuli sirkukseen sijoittuva vuonna 1942 osana Terry Toons sarjaa ilmestynyt piirretty nimeltä Happy Circus days. Sen tapahtumat sijoittuvat sirkukseen ja siinä käytetään linkittämääsi Julius Fučíkin Entrance of the Gladiators kappaletta. Piirretystä löytää pätkiä googlettamalla sen nimen. Alla sarjan wikipedia-sivu:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Terrytoons_animated_shorts
Toinen mahdollinen piirretty voisi olla 1983 ilmestynyt Matka maailman ympäri. Alla sarjan wikipedia-sivu:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matka_maailman_ymp%C3%A4ri_(piirrossarja)
Lainat voi Kirkes-kirjastoissa, eli Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastoissa, palauttaa vapaasti mihin tahansa alueen kirjastoista, eli myös Kellokosken kirjastoon.
