Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta löytyy ruotsinkielistä kirjallisuutta poikien seksuaalikasvatuksesta seuraavasti:
- Forssberg, Manne: Kukbruk: en bok om kärlek, känslor och kön för unga killar och andra undrande, 2004
- Höjer, Dan: Lilla snoppboken, 2002
- Vad en ung man bör veta : fråga Darling de lux, 1999
- Nordahl, Bertill: Pojkkön: Sex- och samlevnadsundervisning på mellanstadiet, 1996
Yleisesti nuoretn seksuaalikasvatusta koskevia kirjoja ruotsiksi löytyy Helmet-tietokannasta seuraavasti:
- Hamberg, Emma: Kärlek & 6: från pirr till petting, 2003
- Janouch, Katerine: Sexsvar, 2002
- Ungdomspsykologi: utveckling och livsvillkor, 2001
- Edvall, Lilian: Kärleksboken, 2000
- Fagerström, Grethe:...
It is possible to get a copy of the article as an interlibrary loan service but
you have to know the exact date of the newspaper first. If you dont know the date of the article, contact Kaleva (www.kaleva.fi)to find it out. Information about our interlibrary loan services you find via internet (http://www.lib.hel.fi/.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu monien eri lehtien mikrofilmattuja vuosikertoja, mutta valitettavasti ei Satakunnan kansaa. Se löytyy ainakin Porin kaupunginkirjastostosta (http://www.pori.fi/kirjasto/lehdet.html). Tampereen yliopiston kirjaston Tamcat-tietokannan mukaan heillä on mikrofilminä Satakunnan kansa ajalta 26.6.1919-30.12.1945 (https://finna.fi
Tampereen kaupunginkirjaston lehtivalikoima löytyy täältä: http://www.tampere.fi/kirjasto/tieto/lehdet.htm
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy mm. kuntakohtaisia väestöennusteita. Tällä hetkellä uusimmat ennusteet ovat vuosille 2009-2060. Alueittaisia ennusteita jaoteltuina iän ja sukupuolen mukaan on vuosille 2009-2040.
Taulukon mukaan Sievissä olisi vuonna 2030 2762 miestä ja 2538 naista, eli yhteensä 5300 asukasta.
Väestöennustetaulukot löytyvät täältä:
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaenn/vaenn_fi.asp
Hei!
Kyynelmänty eli himalajanmänty kasvaa luonnonvaraisena Himalajan vuoriston viileissä osissa. Sen korkeus on noin 50 metriä. Internetistä löytyy hyviä kuvia kyynelmännystä, sivu http://www.biopix.biz/kyynelmaenty-pinus-wallichiana_photo-69982.aspx
En ole löytänyt mitään tarinaa kyynelmännyn nimestä, mutta veikkaisin, että nimi johtuu puun ulkonäöstä.
Hammaslääketieteen opetusta on tarjolla Helsingin, Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa.
Lisätietoja yliopistojen sivuilta.
Helsinki: http://www.helsinki.fi/hammas/
Turku: https://www.utu.fi/fi/yksikot/med/yksikot/hammaslaaketiede/Sivut/home.a…
Oulu: http://www.oulu.fi/hammaslaaketiede/
Itä-Suomi: https://www2.uef.fi/fi/hammas
Tietoa pyrkimisestä ja pääsykokeesta: http://www.studentum.fi/Hammaslaeaeketieteellinen_paeaesykoe__d6285.html
Kannattaa ottaa yhteyttä taiteen asiantuntijoihin, esim. netin sivustojen kautta ja lähettää kuvat heille. Heiltä voi kysyä tietoa mahdollisesta tekijästä ja taulun maalauksen ajankohdasta. Halutessaan voi kysyä myös taulun arvoa.
Tiedustelupyynnöt ovat näillä sivuilla yleensä maksuttomia.
Muutama esimerkki huutokauppojen sivuista ja muista mahdollisista paikoista:
https://hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
Turun taidemuseo on aiempina vuosina järjestänyt teosarviointipäiviä, kannattaa käydä heidän sivuillaan ja tarkistaa, onko sellaista tulossa:
https://turuntaidemuseo.fi/tapahtumat
Antiikki & Design-lehdestä löytyy palsta, jossa asiantuntijat vastaavat lukijoiden kysymyksiin, tässä linkki sivulle:
https://...
Hei,Valitettavasti kumpaankaan lauluun ei löydy Suomen kirjastoista nuottia. Mariliinin levystä ei todennäköisesti ole tullut nuottijulkaisua (itse levy löytyy useammastakin paikasta).Tarkistin olisiko kumpikaan etsimistäsi lauluista ollut jollain kokoelmalla, mutta valitettavasti kumpaakaan ei löydy.
Hei, tehtävä oli hieman haastava, ohjelmasta ei ole paljon jälkiä netissä. Useimmat liittyivät nettikeskusteluihin ja ihmisten muistoihin sarjasta. Tässä kaikki, mitä sain selville.sarja on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2004.Finnasta selviää, että siitä on julkaistu myös VHS-kasetti vuonna 2005.Sarjassa tutustutaan kahteenkymmeneen taideteokseen Ateneumin museossa Pensselitontun kanssa.VHS-kannen tiedot: "Lastenohjelmasarja suomalaisen kuvataiteen parhaimmistosta. Pensselitontun opastamana tutustutaan jokaisessa osassa uuteen tauluun. Ohjaaja: Anu Tuomi-Nikula Kertoja: Eeva Litmanen Graafikko: Elli Pietarinen Tuottaja: YLE Lastenohjelmat 2004. Ikäraja on 3 vuotta ja ylöspäin."Ohjelma on listattu Pikku Kakkosen ohjelmiin vielä 3....
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vuonna 1975 ilmestynyt kaksiosainen lyhennetty versio teoksesta Kurjat. Kirjassa ei ole merkintää suomentajasta, mutta sen esipuheen on kirjoittanut V.A. Koskenniemi. Ikävä kyllä en onnistunut muualtakaan saamaan selville suomentajaa. Sinun kannattanee ottaa yhteyttä kustantajaan, joka on WSOY.
Teosta ei ole Töölön kirjastossa, mutta sitä löytyy parista muusta HelMet-kirjastosta. Valitettavasti kirjat ovat tällä hetkellä lainassa ja niistä on kaksi varaustakin, mutta osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b2016746~S9*fin voi tehdä teoksesta varauksen. Teosta on tilattu myös Pasilan ja Itäkeskuksen kirjastoihin, joskaan tilatut kirjat eivät ole vielä saapuneet kirjastoon asti. Varauksen tekemällä saat kuitenkin kirjan, joka palautuu nopeimmin. Varausmaksu on 50 senttiä, ja se maksetaan kirjaa noudettaessa.
Toivottavasti tästä listasta löytyy jokin sopiva kirja:
1) Tove Jansson: Kesäkirja tai Kunniallinen petkuttaja
Tove Jansson on tänä vuonna ajankohtainen juhlavuotensa ansiosta, vaikka kirjat onkin alun perin julkaistu 70- ja 80-luvuilla. Kesäkirjasta on tänä vuonna otettu uusi painos. Nämä kuuluvat Tove Janssonin aikuisten kirjojen tuotantoon, molemmat ovat hyviä kirjoja, vaikkakin erilaiset
2) Anne Tyler: Jää hyvästi
3) Grégoire Delacourt: Onnen koukkuja
4) Jokin Anna Gavaldan kirja
Uusin käännös ”Lempi ei ole leikin asia” on tältä vuodelta, mutta siinä on varauksia. Muita vaihtoehtoja ovat esim. Karkumatka vuodelta 2010 (kevyehkö) tai Kimpassa vuodelta 2004.
5) Ulla-Lena Lundberg: Jää
Finlandia-palkinnon voittaja vuodelta 2012
6)...
Kyseessä lienee venäläisen Aleksandr Beljajevin romaani Amfibi. Siinä kerrotaan Iktyander-nimisestä pojasta, jolle tohtori Salvator on leikkauksessa siirtänyt "nuoren haikalan kidukset ja sen tuloksena lapsi saattoi elää sekä maalla että vedessä".Amfibi | Kirjasampo Tshelovek-amfibija | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Espoon kaupunginkirjastosta löytyy muutamia.Sellon kirjastossa alkavat alkeet 11.9. klo 17-18 ja jatkoryhmä 9.10. klo 16:30-17:30.Tapiolassa jamit tänään 5.9. klo 17-18 jaTapiolassa aloittaa myös edistyneiden ryhmä 15.9. klo 17-18. Linkki Helmet tapahtumasivulleMyös pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki ja Vantaa) työväenopistot tarjoavat ukulele kursseja. Linkki Ilmonettiin.
Hei,
Aiheesta löytyi tällainen raportti: Uusitalo, Liisa ja Leskinen, Martti: kiinteistöjen huoltotoiminnan kehittäminen. Seurantatutkimus KIMI-kokeilusta.
Asuntohallistus, tutkimus- ja suunnitteluosasto, asuntotutkimuksia 9: 1993. Helsinki 1993. Kirjastoissa tätä ei näytä olevan, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Asuntohallitukseen. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kiinteistö
palvelukeskus http://www.kv.hel.fi/kiinteistopalvelu voi varmaan myös auttaa.
Teknisen korkeakoulun kirjastossa ( http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/ )
on Jukka Voijolan neljä kirjaa KIMI: kiinteistötyön hallintajärjestelmä
1.Yleiset periaatteet 2.Tekniset työt 3.Kiinteistöjen ulkotyöt 4.KIMI-sanasto.
Kirjat ovat Suomen kiinteistöliiton kustantamia v. 1994....
Eero Avenin tuotannosta löytyy kappale nimeltään Siirtolaisen tie, jossa äiti ja siskot jäävät kaipaamaan lasta. Kertosäkeessä lauletaan "Kaipaamaan sua kaikki me jäimme. Miksi piti sun lähteäkään. Kunpa palaisit luoksemme kotiin. Rakkaampaa paljon meille se ois. Kaipaamaan sua kaikki me jäimme. Kirjekyyhkynen viestejään tuo. Miksi kohtalo kirosi meitä. Lapsemme siirtolaisen tie vei." Laulussa puhutaan äidistä, mutta pohjanlahtea ei mainita. Kappale löytyy esimerkiksi. https://youtu.be/Mwofs_DHtHY
Rukoilijasirkoista, joita on useita eri lajeja, löytyy tietoa
useistakin eläinkirjoista: Kodin suuri eläinkirja 8. W+G 1981,
Maailman eläimet: selkärangattomat. T 1989 ja Eläinten maailma 4.
O 1975. Myös näiden eläinten erikoisesta lisääntymisestä (naaras syö
useimmiten koiraan lisääntymisen jälkeen) löytyy tietoa varsinkin
yllä mainitusta Maailman eläimet -sarja kirjasta.
