Joensuu ei ole paljon kertonut lapsuudestaan. Se on kuulemma ollut turvaton.
"– Isä ei kelvannut tai riittänyt itselleen, ja ymmärrän kyllä, miksi hän tunsi niin. Hänellä oli ikävä lapsuus, jossa hän koki henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Se oli rikkonut pienen pojan pahoin." Kertoo tytär Anu Harkki https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/isansa_hylkaama_anu_harkki_vaitonaisuus_valillamme_oli_jarjetonta_ja
Alla muutamia kollegoiden vinkkaamia kirjoja aiheesta:
Martti Backman: Harriet ja Olof : rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918
Ester Erhomaa: Matleena ja päärynäpuu
Laila Hietamiehen tuotanto
Lempi Jääskeläisen tuotanto – tunnettu Viipurin kuvaaja
Elina Karjalainen: Isän tyttö: lapsuuden muistelma
Anja Kauranen: Ihon aika – teoksessa ollaan Viipurissa ennen sotia, mutta varsinkin 1990-luvun Viipurissa muistaakseni
Anna Kortelainen: Siemen
K. Merikoski: Irti sortajista : rajakarjalainen tarina viimeisiltä vainovuosilta (1919) - tässä teoksessa oli lisäksi muistaakseni suomalais-venäläistä epäluuloa puolin ja toisin opettajan rakkaussuhteen ympärillä
Kaiho Nieminen: Trokari
Tanja Pohjola: Lintu pieni
Mikko Porvali: Veri...
Otto Kotilaisen (1868 - 1936) teosluettelon mukaan laulu Jouluyö on vuodelta 1902.
Laulu alkaa sanoilla Tyyni on ilta jääpuvussaan. Laulu julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1907 kokoelmateoksessa Det sjungande Finland = Suomen sävelistö 4. Tuorein nuottijulkaisu laulusta on Bells-kustantamon Suomalainen joulu -sarjassa (2006).
Laulutekstin tekijästä Aapo Kohosesta löytyi tietoa vain elinvuodet: 1864 - 1930.
Lähteet:
Otto Kotilaisen teosluettelo
Tuomas Piiroinen: Joulun lauluperinne : joululauluhakemisto (951-692-303-8).
Muistamasi novelli on varmaankin nimimerkki Serpin eli Seere Salmisen Metrimittajärjestelmä v. 1892. Parin sivun mittainen pakinamainen novelli kertoo raatimies Blimströmin aamusta, joka järkkyy, kun palvelija ei osannut ostaa torilta ruokatavaroita uuden mittajärjestelmän takia. Novelli on ainakin teoksessa Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (toimittaneet Kaarlo Marjanen ja Ensio Rislakki).
Serp-nimimerkin takana on Seere Maria Salminen (o.s. Sario)
Varsinaisesti Kalevankadun historiasta on aika niukasti kirjallisuutta. Siitä ei ole kirjoitettu kokonaista kirjaa, toisin kuin vaikkapa Mannerheiminkadusta, josta kertoo kirja ”Aikamatka Mannerheimintiellä” (Helsinki-seura, 2012).
Paras lähde Kalevankadusta lienee Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin teos ”Puhvelista Punatulkkuun” (Helsingin sanomat, 1977), joka kertoo Helsingin vanhoista kortteleista ja toki myös Kalevankadun varrella olevista kortteleista. Teoksessa ”Helsingin kadunnimet” (Helsingin kaupunki, 1970) on lyhyt selostus kadun nimihistoriasta. Paljolti samoihin lähteisiin tukeutuu Wikipedian osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevankatu oleva artikkeli Kalevankadusta.
Alla olevissa, Helmet-kirjastoista lainaan saatavista, kirjoissa käsitellään Suomen ja Euroopan 1800-luvun historiaa. Toivottavasti niistä löytyy sopivia. Alinna on pari linkkiä aiheeseen liittyviin nettisivuihin.
- Euroopan historia. Ihanteiden nousu : 1800-1900 / Karsten Alnæs
- Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys : historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana / Matti Klinge
- Suomi, outo, pohjoinen maa? : näkökulmia Euroopan äären historiaan ja kulttuuriin / toim. Tuomas M. S. Lehtonen
- Venäjä ja Eurooppa : Venäjän idea 1800-luvulla / Vesa Oittinen (toim.)
- Familia. 5 : Lapsen vuosisata : 1800-luku : eurooppalaisen perheen historia / kirjoittanut ja toimittanut Kaari Utrio
- A history of women in the west. 4 :...
Fennica -hakemisto antaa hakusanalle alkemia seuraavanlaisen hakutuloksen (linkki): https://finna.fi
Jos löydät linkin takaa kiinnostavia teoksia, katso kirjaston tietokannasta löytyykö teoksia kirjastosta.
Gnostilaisessa seurassa ollaan yhtenä aiheena perehdytty alkemiaan. Gnostilaisen seuran sivut (linkki) https://www.gnosis.fi/harjoitteet/henkinen-alkemia/
Wikipedian artikkelissa on myös viittauksia lähteisiin (linkki) https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkemia
Etsi kiinnostavia lähteitä sitten kirjastoista käyttämällä Frank -monihakua ja hanki ne luettavaksi. Linkki Frank -monihakuun https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kappale on Lapinlahden Lintujen "Ilha Dourada - kultainen saari".
Fono.fi: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ilha+dourada&culture=fi…
Youtube: https://www.youtube.com/watch?v=cdI9p0hoAQc
Kyseessä on runo Tonttulan lapset, joka perustuu Elsa Beskowin lastenkirjaan Tomtebobarnen (1910). Ainikki Kivi suomensi kirjan vuonna 1924.
Runo sisältyy alakansakoulun oppikirjoihin Aarni Penttilä: Hyvästi, aapiskukko : alakansakoulun toinen lukukirja (1939, useita lisäpainoksia) ja Aikamme lukukirja. 3a, 3. luokan syyslukukausi (Larmola et al., 1974). Näissä runo on lyhennelmä Ainikki Kiven suomennoksesta..
Sittemmin Tomtebobarnen ilmestyi kokonaisuudessaan uudelleen vuonna 1973 Eila Kivikk'ahon suomentamana.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen kirjan. Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
The Earth, Spring’s Daughter -laulusarjan tekstin on Tarkiainen itse koostanut saamelaisten runoilijoiden ja parin muun tekijän runoista. Teoksessa on käytetty Rose-Marie Huuvan, Rauni Magga Lukkarin, Timo Malmin, Aila Meriluodon, Leena Morottajan ja Nils-Aslak Valkeapään runoja. Teoksen 1. laulu prologin jälkeen, joka alkaa “Eanan, giđa nieida”, näyttäisi olevan kollaasi Nils-Aslak Valkeapään tekstiä kokoelmasta Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) ja Aila Meriluodon tekstiä kokoelmasta Asumattomiin, 1963. Meriluodon lainaukset on kääntänyt pohjoissaameksi Veikko Holmberg. Lähteet Outi Tarkiaisen verkkosivut Wise Music Classical
Saimme tällaisen ehdotuksen lukijaltamme: Melko varmasti Walter Ernsting "...ja sinä päivänä jumalat kuolivat". https://www.risingshadow.fi/book/3494-ja-sina-paivana-jumalat-kuolivat. Muistan, että jossakin tuontapaisessa kirjassa olisi ollut joku vastaava tapaus.
Englanniksi löytyy seuraavat linkit, joista saatte laajan vastauksen kysymykseenne:
http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=26474
http://www.stm.fi/Resource.phx/eng/orgis/board/romani/index.htx
http://www.romani.fi/Resource.phx/stm/romani/esitteet.htx.i1544.doc
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/06/aa1118753049117…
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan E 9 on tuberkuloosi (Tuberculosis), varmasti todettu. Aktiivi keuhkotauti (Tub.pulm.activa), paranemisen toiveita on. Aktiivisuudeltaan ja prognoosiltaan epävarmat tapaukset.
B 1 3 voisi olla B I 3, joka merkitsee pienikasvuisuutta, kääpiökasvua (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodystrophia s. achondroplasia). Pituus vähintään 148 sm, muuten kuten A II.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Paras arjen tekojen herättelijä on kenties Ulkoministeriön globaalikasvatusaineisto kouluille.
Sivustolla yritetään vastata kysymykseen Miten minä voin vaikuttaa? Sivuston teemat on jaettu neljään ryhmään: vaikuta päätöksentekoon, kuluta viisaasti, toimi tasa-arvon puolesta ja toimi köyhyyttä vastaan. Kannattaa myös perehtyä asioihin, jotta voi tehdä harkittuja päätöksiä.
Tarkempia ohjeistuksia esim. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä.
Voi myös osallistua tasa-arvotekojen kampanjaan. Tasa-arvoteot.fi sivustolta saa myös vinkkejä tasa-arvotekoihin.
Tietenkin kaikkien tasaveroinen kohtelu ja huomiointi arjessa on myös tärkeä tasa-arvoteko.
Kirjojen kuvailu ja asiasanoitus on vanhan kirjallisuuden osalta puutteellista verkkokirjastossa, joten vanhaa Turkuun sijoittuvaa kirjallisuutta voi olla hedelmällisempää etsiä Kirjasammosta, jossa teoksista on pidemmät ja tarkemmat kuvaukset.
Kirjasammon haku on hieman kömpelömpi kuin Finnan, eikä käytössä ole hakua helpottavia rajauksia tai useita hakukenttiä, mutta Turkuun sijoittuvaa kaunokirjallisuutta saa esiin seuraavalla tavalla:
hae ensin hakusanalla Turku
avaa sitten tietue sellaisesta teoksesta, jonka Konkreettiset tapahtumapaikat -kohdassa mainitaan Turku
klikkaa Turku-linkkiä Konkreettiset tapatumapaikat -kohdassa
Hakutulosten kansikuvista voi hieman aavistella, onko kyse vanhasta vai 2000-luvun puolella kirjoitetusta...
Tietoa tuntolevyistä voi kysyä esimerkiksi Kansallisarkistosta. Kansallisarkiston ylläpitämästä Arkistojen Portista saa ohjeita siihen, miten tiedot löytyvät Kansallisarkiston Astia-verkkopalvelusta tai miten niiden jäljille pääsee arkistoluetteloiden avulla tutkijasaleissa.
