Sainio on Taivassalossa ja Halikossa tavattu sana, jonka merkitys on ’reki, ajoreki’ ja Satakunnassa saini *kirkkoreki, leveä reki’. Sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa. Kokemäellä on säilynyt tieto nimestä Saynyola vuodelta 1455 ja Haukiputaalla Sainio 1844, Pornaisissa 1898. Vuoden 1906 suurnimenmuuton yhteydessä nimeä on otettu käyttöön Suomen lounaisosissa, jonkin verran myös Itä-Suomessa. Sainioksi on nimensä muuttanut Sillberg Porissa 1876, Iivari Tampereella 1881, Jakobsson 1889, Karenius Askolassa 1893, Mariantytär Turussa 1896, Salonius Turussa 1897 ja Sonninen Tampereella 1900.
Miettunen ja Miettinen nimien alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan ne ovat pohjautuneet...
Tarkoitat varmaankin keräilyarvoa? Muutamassa numistmatiikkaa eli rahatiedettä käsittelevissä vanhemmissa kirjoissa mainitaan myös matkashekit, ainakin näissä: Rahan väärti = Finnish numismatics, Russian bonistics / Erkki Borg (1980),
Soviet paper money and bonds used as currency 1895-1990 = Neuvostoliiton paperirahat ja rahana käytetyt obligaatiot / Pentti Laurila (1989) ja Soviet paper money from czarist empire to our days : 1895-1985 = Neuvostoliiton paperirahat tsaarin ajasta nykypäiviin : 1895-1985 / Pentti Laurila (1988). Matkashekkien arvosta ei kuitenkaan ole mainintaa.
Ehkäpä kannattaisi ottaa yhteyttä johonkin Suomen Numismaatikkoliiton jäsenyhdistykseen:
http://www.numismaatikko.fi/web/index.php/jasenet/jasenyhdistykset
Kaivattu kirjasarja lienee Dian Curtis Reganin Aavekaksoset, jonka kahdeksan kirjaa ilmestyivät suomeksi vuosina 1996-97. Sarjassa yksitoistavuotiaina aaveiksi muuttuneet Robert ja Rebekka seikkailevat kummituskoira Takun kanssa.
Laihian ja laihialaisten nuukuudesta kertovat vitsit ovat yhä osa elävää perintöä, ja tämä suullinen perintö on päässyt myös Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Perintöä pitää yllä myös Laihialla vuonna 1992 perustettu Nuukuuren museo. Varmuudella ei tiedetä tämän Laihian maineen syntyhistoriaa, mutta yleisin selitys johtaa nimenomaan 1860-luvun nälkävuosiin, jolloin laihialaisten kerrottiin auttaneen omien kylien köyhiä muttei muualta tulleita kerjäläisiä. Todennäköisesti laihialaisten nuukuusmaine ulottuu kuitenkin vielä pidemmälle historiaan, sillä heidän säästäväisestä elämäntavastaan löytyy tietoa jo 1700-luvulta. Lisää tietoa ja kattavamman selityksen Laihian nuukuusmaineelle löydät esimerkiksi...
K. A. Applegate. Etunimet ovat Katherine Alice.(käyttää myös salanimeä Kincaid, Beth).Syntynyt 1956.
Perheeseen kuuluu mies sekä Jake-niminen poika.
Asunut eripuolilla Yhdysvaltoja.
Nämä tiedot löysin kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (Koski Mervi; julk. BTJ Kirjastopalvelu ISBN 951-692-509-X).Osoiteesta: http://www.scholastic.com/animorphs/index.htm löytyy
lisää tietoa Animorphs-sarjasta.
Autovuokraamo Hertzin kotisivun http://www.hertz.fi/rentacar/location/index.jsp?targetPage=locationTabV… mukaan Kokkolassa on kaksi heidän autovuokraamoaan. Toinen on Kruunupyyssä, Kokkola-Pietarsaaren lentoasemalla (osoite Lentäjäntie 162) ja toinen on Kokkolassa, Ykspihlajassa, osoitteessa Sammonkatu 1 B.
Muita autovuokraamoja Kokkolassa löydät esim. sivulta https://www.kokkola.fi/matkailu_2/tekemista/fi_FI/autovuokraamot/ tai Googlesta hakemalla sanoilla autovuokraamot kokkola.
Ian Rankinin Rebus-sarjan 25. kirja Midnight and blue julkaistaan ennakkotietojen mukaan Iso-Britanniassa lokakuussa. Viimeisimmät Rebus-suomennokset ovat ilmestyneet aikaisintaan alkukielisen laitoksen julkaisua seuraavana vuonna, joten mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, seuraavaa suomennettua Rebusta saa odotella vuoteen 2025.
Sattulan kylän Kiehuvalähde on historiallisen ajan uhrilähde, josta Kanta-Hämeen muinaisjäännösten luettelossa mainitaan löytyneen mm. "kopeekoita ja muitakin rahoja, hopeaa(?)ja neuloja". Lähteen vedellä uskottiin olevan parantavia voimia.
Toivo Kallion Hattulan paikannimiä käsittelevässä teoksessa kerrotaan lähteen nimen perustuvan siihen, että pienistä aukoista pulppuava vesi antaa kiehuvan veden vaikutelman. Mistään lähteeseen liittyvästä tarinasta Kallio ei mainitse.
Kallion mukaan lähteen vettä käytettiin vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä terveysvetenä.
Hattulan lähdekartoituksessa vuonna 2003 lähdettä ei löydetty ja sen arvellaan kuivuneen ojitustöiden seurauksena.
Lähteet:
Mäntylä, Eero: Hattulan historia, 1976.
Kanta-Hämeen...
Kysyjä etsinee nuotteja Martti Turusen salanimellä P. Marttilainen säveltämään ja sanoittamaan valssiin "Meren aalloilla". Nuotit löytyvät esimerkiksi seuraavista kokoelmista:
"Terveiset ulapalta" (Fazer 1993) melodianuotinnos ja sointumerkinnät
"113 kitaralaulua" (Fazer 1978) melodianuotinnos ja sointumerkinnät
"Tuulta purjeissa" (Kotkan meripäivät 1988) melodianuotinnos ja sointumerkinnät
"Karhun sävel" (Muusa 1996) melodianuotinnos ja sointumerkinnät
Sellaista nuottijulkaisua, jossa olisi esimerkiksi pianosäestys, ei laulusta valitettavasti löydy.
Heikki Poroila
Mannerheim osasi kuutta kieltä: ruotsia, suomea, venäjää, ranskaa, saksaa, englantia.
Ruotsi oli Mannerheimin äidinkieli, ja suomea hänen kerrotaan oppineen jo lapsena palvelusväeltä ja muilta lapsilta. Suomea ja muita kieliä hän opiskeli koulussa sekä Suomessa että sotilaskoulutusaikana Venäjällä. Mannerheimin sotilasura Venäjällä kesti suurin piirtein 30 vuotta. Kieliä hän käytti myös hoitaessaan kansainvälisiä suhteita.
https://www.hbl.fi/artikel/mannerheim-var-inte-bara-sprakbegavad-utan-o…
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo Saunatonttu. Runo löytyy teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 3. Samoin runo löytyy vanhasta Larin-Kyöstin teoksesta Tarutarha (lapsille laatinut Larin-Kyösti, 1918). Teoksien saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla, siinä sanotaan seuraavaa:
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura , jonka kotisivujen osoite on http://sahlmansuku.wordpress.com/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien...
Etsitty runo on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Se ilmestyi alunperin Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Tämän lisäksi runo on mukana antologiassa Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) ja ensimmäisessä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjassa (Tammi, 1978).
Tällainen kirja on vuodelta 1999, olisiko se oikea:
- Fiat Punto: service and repair manual / A. K. Legg, Lae Mimi and Spencer Drayton (Fiat Punto '94 to '99 L to V reg)
Kirjaa ei ole Miehikkälän kirjastossa, mutta Kyyti-tietokannan mukaan se löytyy Inkeroisten kirjastosta:
http://www.kyyti.fi/libdbsearch/
Annastina nimelle ei suoraan löytynyt nimipäivää virallisista nimipäiväluetteloista. Nimen Anna nimipäivä on suomalaisessa almanakassa 9.12. Nimeä Stina ei löydy suomalaisesta nimipäiväluettelosta, mutta ruotsalaisessa Stinan nimipäivä on 24.7. Voitte juhlistaa Annastinaa vaikka molempina päivinä! Internetistä löytyy myös yksityishenkilön ylläpitämä ”Erikoiset nimipäivät”-luettelo (http://www.etunimet.net/nimipaiva.html), jossa nimen Annastiina nimipäiväksi on merkitty 9.12.
Melissa (Melisa, Melita, Melitta) pohjautuu kreikan kielen hunajaa tarkoittavaan sanaan méli. Melissa on myös feminiinimuoto kreikan sanasta mélissos, mehiläinen.
Jo Kreetan muinaisella kuninkaalla Melissoksella kerrotaan olleen Melissa-niminen tytär. Kalenteriin Melissa -nimi tuli Melitta -nimisen marttyyrin mukaan, joka legendan mukaan surmattiin Traakiassa (nyk. Bulgaria) 100-luvun puolivälissä. Nykyään Melissaa voidaan pitää myös luontoaiheisena nimenä.
Olivia tarkoittaa latinan kielessä oliivipuun lehvää ja on Oliverin naispuolinen vastine.
Miko (Mico) on Mikaelin kutsumamuoto.
Manuel on useissa kielissä Immanuelin ja Emanuelin lyhentymä.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri nimipäiväkirja, WSOY 1999
Museovirasto kertoo arvokkaiden kirjojen säilytyksestä:"Ihanteellinen ympäristö kirjoille on auringonvalolta suojattu puhdas tila, jossa lämpötila on tasaisesti 17-18 astetta ja ilman suhteellinen kosteus noin 50%. Kotioloissa ei aina ole mahdollista järjestää tällaisia olosuhteita, mutta jokainen voi huolehtia, ettei kirjahylly kylve auringonvalossa tai ole alttiina kosteusvahingoille. Ovellinen kaappi suojaa kirjoja valolta ja pölyltä.
Ullakot ja kellarit eivät sovellu kirjavarastoiksi, koska lämpötilan- ja kosteudenvaihtelut ovat niissä suuria. Kosteissa oloissa paperiin syntyy helposti mustaa hometta. Homeinen kirja kannattaa eristää muista, sillä home voi levitä niteestä toiseen.
Jotkut kasvit voivat saada aikaan pahoja vaurioita....
Kielteisellä suhtautumisella itsetyydytykseen on länsimaissa pitkät perinteet. Kirkko on tuominnut sen synniksi ainakin keskiajalta lähtien, mikä liittyi laajempaan seksuaalisuutta säätelevään oppiin: hyväksyttävää oli vain avioliitossa tapahtuva, lisääntymiseen tähtäävä seksi.
Käsitys itsetyydytyksen terveysvaikutuksista on sen sijaan uudempaa perua. Kirjassaan Masturboimisen ylistys psykiatri ja antropologi Philippe Brenot jäljittää sen 1700-luvulle. Sveitsiläinen lääkäri Samuel Tissot julkaisi vuonna 1758 laajaa huomiota herättäneen kirjan "Masturbaation aiheuttamista sairauksista", ja vastaavia teoksia ilmestyi muissakin Euroopan maissa. Taustalla Brenot näkee kohun, joka syntyi, kun siittiöiden olemassaolo havaittiin vuonna 1677....
Aivan Beea-nimestä en löytänyt tietoa, mutta nimi lienee muunnos nimestä Bea, joka taasen on lyhennös Beatrice-nimestä. Nettilähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/Beatrice. Ruotsalaisen kalenterin mukaan nimipäivää vietetään 2.12.
