Lappeenranta-sarjaan kuuluva Koivu ja
tähti (2002) sai vielä kaksi jatko-osaa: Siellä jossakin (2003) ja Kallis kotimaa (2004). Tieto löytyy teoksesta Aikuisten jatko- ja sarjakirjat, BTJ Kustannus 2007, ss. 63-64.
Linda on muinaissaksalainen naisen nimen loppuosa –linda, joka merkitsee ’kilpitaistelijatarta’.Se alkoi esiintyä itsenäisenä nimenä romantiikan kaudella. Eva on heprealaisperäinen nimi ja tarkoittaa ’elämä, elämänantaja’. Matilda tulee saksalaisesta nimestä Mathilde joka tarkoittaa ’mahtava taistelijatar’. Amanda on latinaa ja tarkoittaa ’rakastettava, ystävällinen’. Sandra on lyhennelmä nimestä Aleksandra ’puolustajatar, suojelitar’ ja tulee kreikan kielestä. Olivian lähtökohtana on latinan oliivipuuta tarkoittava sana. Lisää etunimistä löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ja Vilkuna, Kustaa : Etunimet.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on ennenkin kysytty samasta aiheesta. Aikaisemmat vastaukset löydät arkistostamme kirjoittamalla hakusanoiksi antiikin seitsemän ihmettä. Mm. Babylonin riippuvista puutarhoista löytyy internetin kautta perusteellinen artikkeli osoitteesta http://users.utu.fi/helpaa/babylon.html
Laihian ja laihialaisten nuukuudesta kertovat vitsit ovat yhä osa elävää perintöä, ja tämä suullinen perintö on päässyt myös Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Perintöä pitää yllä myös Laihialla vuonna 1992 perustettu Nuukuuren museo. Varmuudella ei tiedetä tämän Laihian maineen syntyhistoriaa, mutta yleisin selitys johtaa nimenomaan 1860-luvun nälkävuosiin, jolloin laihialaisten kerrottiin auttaneen omien kylien köyhiä muttei muualta tulleita kerjäläisiä. Todennäköisesti laihialaisten nuukuusmaine ulottuu kuitenkin vielä pidemmälle historiaan, sillä heidän säästäväisestä elämäntavastaan löytyy tietoa jo 1700-luvulta. Lisää tietoa ja kattavamman selityksen Laihian nuukuusmaineelle löydät esimerkiksi...
Aaron on alkujaan hepreankielinen nimi, jonka lähtökohta lienee muinaisegyptistä saatu sana aharon. Tämä tarkoittaa vuorta tai vuorella asuvaa. Toisen tulkinnan mukaan nimi merkitsee valaistua.
Ilaria on kysytty tällä palstalla ennenkin. Nimi on karjalainen versio ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä. Kantanimi on latinan Hilarius, joka tulee sanasta hilaris ja tarkoittaa hyväntuulista ja reipasta.
(Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja).
Aaronin nimipäivä on 1.7. ja Ilarin 13.7. (Lähde: Almanakka 2017).
Kirjastoissa on ollut käytössä useitakin erilaisia lainausjärjestelmiä ennen tietokoneaikaa: kameralainaus, jossa mikrofilmeille kuvattiin jokainen lainattu kirja kirjantaskussa olevan numerollisen mikrokortin kanssa. Puuttuvista kirjoista tuli sitten lista, jonka mukaan luettiin mikrofilmiltä asiakastiedot ja kirjoitettiin muistutusposti. Ennen kamera-aikaa oli käytössä ns. Detroit-järjestelmä, jossa yksinkertaisesti jokaisen kirjan taskussa oli kortti, johon lainaajan numero merkittiin, kortit järjestettiin sitten kirjastossa laatikoihin ja kun kirja palautettiin kortti sujautettiin taas kirjan taskuun
takaisin. Tätä aikaisemmin kirjastokorttiin leimattiin
lainattujen kirjojen määrä ja palauttaessa merkittiin lainauskorttiin...
Ainakaan sukunimitietokanta ei tarjoa muuta tietoa kuin että "Tarna" on vuonna 1935 suojattu sukunimenä. Kielitoimiston sanakirja ei tunne sanaa "tarna" ollenkaan, ei myöskään sanaa "taarna". Eräästä vanhasta kielitieteellisestä artikkelista (Virittäjä 1929) löysin pohdinnan, jossa arveltiin sanan tarna tai taarna viittaavan johonkin saralajiin. Näin todellakin on, sillä taarnat ovat sarakasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Kasvin nimenä "taarna" on ollut käytössä ainakin jo 1850-luvulla, joten ehkä se on toiminut myös sukunimen innoittajana, varsinkin kun sanalle ei näyttäisi muita merkityksiä löytyvän.
Heikki Poroila
Ian Rankinin Rebus-sarjan 25. kirja Midnight and blue julkaistaan ennakkotietojen mukaan Iso-Britanniassa lokakuussa. Viimeisimmät Rebus-suomennokset ovat ilmestyneet aikaisintaan alkukielisen laitoksen julkaisua seuraavana vuonna, joten mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, seuraavaa suomennettua Rebusta saa odotella vuoteen 2025.
Animorphs-sarja päättyy osassa 54, mutta sarjaan kuuluu lisäksi 4 Megamorphsia, 2 Alternamorphsia ja 4 kronikkaa (hork-bajir, andaliitti, Visser ja Ellimisti-kronikat), yhteensä 64 osaa.
Suomeksi on ilmestynyt 20 osaa.
Tammi -kustantamolla ei ole tällä hetkellä aikeita suomentaa lisäosia tähän sarjaan.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (www.helmet.fi) löytyvät englanninkielisenä osat 23, 29, 30, 51 ja 53.
Merja Rantamäen laulu Jossain (1977) on alkuperäiseltä nimeltään Det gör detsamma, tekijöinä Bert Österlund ja Rosemarie Gröning. Suomalaiset sanat ovat Juha Vainion, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=se+on+jossain&ID=7ed133… ja https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Vaikeaa, ahdistavaa ja tukahduttavaa merkitsevä sana tukala on johdos ja se on todennäköisesti muodostettu samasta vartalosta kuin tukehtua ja tukkia. Näiden sanavartalon alkuperä on tuntematon. Karjalan kielessä sanan vastine on tukela. Sana tukala on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Daniel Jusleniuksen sanakirjassa vuonna 1745.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Kysymykseen ei ole aivan helppoa yksiselitteistä vastausta. Periaatteessa tuota muotoa Her/His Serene Highness, lyhenne HSH käytetään nykyään enää vain Liechtensteinin, Monacon ja Thaimaan hallitsijasuvun jäsenistä ja se tarkoittaa koko lailla samaa kuin Her/His Royal Highness. Siis Hänen (Kuninkaallinen) Korkeutensa, tai pelkästään Hänen Korkeutensa. Asian varsin monimutkaista ongelmallisuuta on selvitetty tuossa Timanttisalongin jutussa kuninkaallisten arvonimistä:
https://timanttisalonki.com/2018/04/12/kuninkaalliset-tittelit-osa-i-hallitsijat/
”Monaco ja Liechtenstein ovat ruhtinaskuntia, joiden hallitsija on ruhtinas. Keski-Euroopassa oli ennen maailmansotia useita ruhtinaskuntia, erityisesti...
Kyse on varmaankin Longinojasta, Helsingin tunnetuimmasta purosta, joka saa alkunsa Tattarisuon lähteiköistä ja joka virtaa mm. Fallkullan, Tapanilan, Malmin, Pukinmäen ja Savelan läpi kohti Vantaanjokea. Longinoja –nimi tulee Malmilla asuneen Anders Victor Lång -nimisen isännän mukaan, joka perusti v. 1903 ruumisarkkuliikkeen alueelle ja jonka isännöimän tilan nimi on ollut Lonki. Tila on edelleen olemassa Latokartanontiellä. Longinojaa on ennen kutsuttu myös Pekiksi.
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=114586&lan=fi
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/malmi/langfil.htm
Tietoa Longinojasta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=205245&lan=FI
http://www.skes.org/lonkka.php
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481) on hyvä lähtökohta vuokralaisen oikeuksien selvittämiseksi. 23§ (Vuokranantajan vastuu toimenpiteistään) määrittelee, milloin vuokralaisella on oikeus korvaukseen vuokranantajan toimenpiteen tai laiminlyönnin aiheuttamasta vahingosta. Runsaasti havainnollistavaa lisätietoa ja esimerkkitapauksia aiheesta löytyy Ari Kanervan ja Petteri Kuhasen kommentaariteoksesta Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (Kiinteistöalan kustannus, 2011), jota suosittelen lisälukemiseksi.
Seuraavassa pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannasta www.helmet.fi löytyneitä Frans Eemil Sillanpäätä käsitteleviä elämäkertoja ja muistelmia :
Rajala, Panu : Korkea päivä ja ehtoo : F. E. Sillanpää vuosina 1931-1964. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993.
Rajala, Panu : Siljan synty : F. E. Sillanpää vuosina 1923-1931. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988.
Rajala, Panu : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1923. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1983.
Sillanpää / toimittanut Aarne Laurila. Otava, 1962.
Laurila, Aarne : F. E. Sillanpää vuosina 1888-1958. Otava, 1958.
Sillanpää, F. E. : Poika eli elämäänsä : muistelua. Otava, 1953.
Koskimies, Rafael : F. E. Sillanpää : muotokuva. Otava, 1948.
Vaaskivi, T. : F. E. Sillanpää : elämä ja...
Internetistä löytyy maininta, että Etelä-Suomessa nimitystä Uskelan reki käytettiin leveästä ja kevyestä ajoneuvosta.(Uskela on Varsinais-Suomessa sijaitseva Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla. Uskelan kunta perustettiin vuonna 1868 ja liitettiin Saloon vuonna 1967 (Wikipedia)). Netistä löytyy mainintoja pienestä ja kauniista kasanilaisesta reestä, mutta ei tarkempaa kuvausta.
Lyhenne isv. voisi mahdollisesti viitata venäjänkieliseen sanaan ’izvoztsik’= ajaja, ajomies, ajuri. (vrt. vossikka)
Kaupunginkirjaston kokoelmassa on vähänlaisesti teoksia, joissa olisi tietoa erilaisista rekityypeistä. Lähinnä löytyy vain maininta siitä, että työrekiä oli kahta päätyyppiä, läntinen ja...
Kirjasto 10:ssä on ryhmätyötila, joka on varattavissa järjestöjen, yhdistysten ym. pienryhmien ei-kaupalliseen käyttöön. Tilaan mahtuu noin 12 henkilöä. Tilassa on yksi kiinteä tietokone, dataprojektori, useita sähköpistokkeita kannettaville tietokoneille sekä langaton verkko.
Huoneen voi varata puhelimitse (puh. 09 3108 5000)tai "Varaa tietokone" -palvelusta Kirjasto 10:n kohdalta, työtila nro 40.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Yhteystied…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
