Ainoa laajempi tutkimus lappilaisesta (suomalaisesta) eräkirjallisuudesta on Markku Variksen väitöskirja Ikävä erätön ilta : suomalainen eräkirjallisuus (SKS, 2003).
Sen laaja lähdeluettelo antaa viitteitä muuhunkin tutkimukseen ja eräkirjallisuuteen yleensä.
Timo Hyytisen kirja Erä Fennica : Suomen eräkirjat ja eräaiheiset julkaisut (Arma Fennica, 1991) sisältää mm. laajan luettelon erä- ja kalastusaiheisista kirjoista ja julkaisuista.
Katriina Suvannon kokoama valikoimaluettelo Eräkirjallisuutta (Kirjastopalvelu, 1990) kattaa metsästys-ja kalastuskirjallisuuden lisäksi myös yleensä luonnonelämyksiä välittävän kirjallisuuden.
Sähköisessä muodossa paras bibliografinen lähde lappilaiseen ja Lappia kuvaavaan eräkirjallisuuteen on Lapin...
Sinun kannattaa ottaa yhteys omaan kirjastoosi. Salasanan uusiminen vaatii yleensä henkilökohtaisen käynnin kirjastossa, eikä sitä anneta puhelimitse tietoturvallisuussyistä. Asiakastunnus on yleensä kirjastokortin numero.
Teosta Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa ei ole käännetty kiinaksi tai japaniksi eikä muillekaan kielille. Siitä on olemassa ainoastaan suomenkielinen versio.
Tiedot tarkistettu Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia, https://finna.fi ).
Vanhat tietokonepelit ovat valitettavasti hävinneet kirjaston kokoelmista jo aikoja sitten. Itse Oulunkylän kirjastossa pitkään työskennelleenä en muista tuolta ajalta meiltä muuta ”ankkapeliä” kuin Duck City. http://www.youtube.com/watch?v=YTuy50II6ks
Sen sisältö ei kyllä taida ihan vastata kuvaustasi. Kyseessähän taitaa olla jonkinlainen tasohyppelypeli. Nettihakukaan ei tuottanut varsinaisia osumia. Vähän kuvausta muistuttava peli on Maui Mallard vuodelta 1996, jossa seikkailee Aku Ankkaa muistuttava hahmo. Tosin en muista, että kirjastossamme olisi ollut juuri tämä peli. http://www.youtube.com/watch?v=Ta6HsdyVNM8&feature=related Youtubesta löytyy kyllä klippejä vanhoista peleistä, joten kannattaisi hyödyntää sitä. Netistä voisi...
David Aldertonin kirjassa Kanit ja marsut ( Gummerus, 1991) kerrotaan miten kanien sukupuolen voi määritellä. Lisätietoja kaneista ja niiden hoidosta löytyy myös netistä esim seuraavilta sivuilta: Suomen Kani- ja jyrsijäkerho http://www.geocities.com/Petsburgh/3605/, sivulla on myös kysy-palsta, Suomen Kaniyhdistyksen kotisivu http://personal.inet.fi/yhdistys/kani/ , jolta löydät runsaasti linkkejä kotimaisille ja ulkomaisille sivuille esim. http://www.rabbit.org/ .
Pyhäjokiseutua on Tiekkö kirjastoissa kirjastossa sidottuina vuosikertoina
sekä ePressissä joka toimii kirjastossa. https://www.epress.fi/archive?title_id=1748
Koira on ihmisen kotieläimistä vanhimpia, ehkä vanhin. Maailmassa arvellaan olevan yli 150 miljoonaa koiraa ja niiden määrä kasvaa koko ajan. Kirjallisuudessa koira on aina ollut vahvasti esillä. Jo lasten kuvakirjoista lähtien koira on tärkeä hahmo: esim. Puppe-kirjat pienemmille ja Mauri Kunnaksen Koiramäki-sarja varttuneemmille lapsillle. Kotimaisia koira-kirjoja ovat kirjoittaneet mm. Jorma Kurvinen: Susikoira Roi-sarja ja Tuula Kallioniemi: Vili-kirjat. Ulkomaisia tunnettuja ja rakastettuja koiratarinoita ovat mm. Wilkes: Keskuspuiston yksinäinen, Trojepolski: Bim Mustakorva, Knight: Lassie-kirjat ja London:Susikoira.
Tietokirjoja koirista löytyy mm. asiasanoilla: koira, kasvatus, käyttäytyminen, hoito, rodut.
Elokuvia löydät...
Osoitteenmuutosilmoitus on nyt mahdollista tehdä www.helmet.fi -sivulla. Osoitteenmuutoslinkki on HelMetin etusivulla vasemmassa reunassa 'Omien tietojen' alla. Asiakas kirjoittaa muutossivulle tuunistusta varten nimensä, kirjastokortin numeron ja nelinumeroisen tunnuslukunsa sekä uuden osoitteensa. Jos sinulla ei ole vielä tunnuslukua, voit saada sen kirjastossa esittämällä henkilötodistuksen.
Myös sähköpostiosoitteen, puhelinnumeron ja tunnusluvun muutokset voi tehdä järjestelmään.
Opettajilla on ollut oikeus keskeyttää äitiys- tai hoitovapaa samasta ajankohdasta kuin kaikilla muillakin eli helmikuusta 1985. Tiedon etsinnässä käytettiin apuna STM:n tutkimusosaston julkaisuja nro 7/1986 : Hoitovapaan käyttö: ennakkotietoja.
Arvailuksi menee, koska en onnistunut löytämään suoraa vastinetta ilmaukselle "gem markers". Parilta sivustolta löytyi jotakin sinne päin, nimittäin jonkinlaiset kiillekynät: http://www.orientaltrading.com/american-crafts-glitter-gem-marker-set-a… ja toisaalta Gem-merkkiset värit, jotka näyttävät lähinnä väriliiduilta: https://www.google.fi/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fupload.wikimedia.org%…
Olisikohan kyseinen taiteilija tarkoittanut jonkinlaisia geelikyniä, joita kyllä on saatavilla monista paikoista, esim.:
http://www.suomalainen.com/webapp/wcs/stores/servlet/fi/skk/geelikyn%C3…
Riippuu varmaan paljon värityskirjoissa käytettävästä paperilaadusta, millaiset värit niihin parhaiten soveltuvat. Kovin huokoisesta paperista geeli- ja...
Ekologia, ympäristötiede, on biologian haara, joka tutkii eliöiden suhdetta toisiinsa ja ympäristöön, siis yksilöitä, populaatioita, eliöyhteisöjä ja ekosysteemiä sekä niiden välistä vuorovaikutusta. Nykyään yhä tärkeämmiksi ovat muodostuneet ihmisen ja ympäristön välisiä vuorovaikutuksia tutkivat ekologian osa-aluueet.
Internetissä esim. osoitteessa http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/biologia/… löytyy lisätietoa ekologiasta.
Muistelmateoksessaan Matti Ahde : sähkömies (WSOY, 2013) Ahde kiteyttää asuinpaikkahistoriansa näin: "Muistoni kaksikymmentävuotiaaksi saakka liittyvät tiiviisti Ouluun ja sen lähiympäristöön. Vuoden 1970 eduskuntavaaleista alkoi edelleen jatkuva Helsinki-vaihe. Näiden jaksojen väliset pari vuotta Kauniaisissa [1966-68] olivat siirtymävaihe kahden maailman välillä." (s. 83)
Kauniaisissa Ahde opiskeli Työväen akatemiassa, mistä hänen oli tarkoitus jatkaa Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon. Perhesyyt saivat Ahteen kuitenkin luopumaan tästä suunnitelmasta: " -- tunsin velvollisuudekseni palata Ouluun ja unohtaa Tampereen". Hän onnistui saamaan työpaikan Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton (SNK)...
Pasilan kirjaston aikuisten musiikki CD-levyjä poistetaan ympäri vuoden ja niitä laitetaan myyntiin tasaiseen tahtiin. Mitään tiettyä poistomyyntipäivää ei siis ole, vaan myytäviä levyjä on pysyvästi tarjolla. Tervetuloa tekemään löytöjä!
Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema Språkbruk kertoo, että "efternamn" on enemmän riikinruotsalainen termi, kun taas "släktnamn" on enemmän suomenruotsalainen termi. Joka tapauksessa "efternamn" viittaa yksiselitteisemmin nimenomaan sukunimeen, sillä "släktnamn" voi tietyissä yhteyksissä tarkoittaa myös esimerkiksi suvussa usein esiintyvää etunimeä tai eliölajin sukua tieteellisessä merkityksessä.Lähde: https://sprakbruk.fi/artiklar/slaktnamn-eller-efternamn/
En onnistunut löytämään viitteitä siitä, että kysymyksessä siteeratut säkeet olisivat jonkun toisen kirjoittajan tekstiä. Itse tulkitsisin lainausmerkkejä niin, että niillä on haluttu erottaa runon Émilen "ääni" kertojan äänestä.
Löytyy varsin niukasti tietoa Walter Moersistä. paitsi saksankielellä.
Englanniksai löytyi kaksi kohtuullista linkkiä:
http://www.lambiek.net/moers_w.htm
http://www.answers.com/topic/walter-moers
Ulkoministeriön kirjastosta tai um:n arkistosta ei valitettavasti ole saatavana
Japanin ulkopolitiikkaan liittyvää historiatietoa muutoin kuin normaaleista historian
hakuteoksista, joita löytyy muistakin kirjastoista.
Kehottaisinkin sinua vielä jatkamaan kyselyitä, esimerkiksi Japanin suurlähetystöstä
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17223&culture=fi-FI…
Helsingin yliopistosta tai British Librarysta.
