Näyttää pahasti siltä, ettei yksikään Suomen yleisistä kirjastoista ole onnistunut hankkimaan tätä levyä kokoelmiinsa. Sen kuunteleminen onnistuu Kansalliskirjastossa, jonka Fennica-kokoelmaan levy sentään onneksi sisältyy. Toinen paikka, jossa levyä voi todennäköisesti kuunnella, on Jazz Pop Arkisto (info@jazzpoparkisto.net, p. 09-757 0040. - Kyseessä näyttää olevan Yleisradion studiossa 1999 tehty levytys, joka on julkaistu yhtyeen klarinetistin Rauli Laaksosen omakustanteena. Mahdollisesti levyä ei ole kaupallisesti koskaan jaeltu. Järkevintä voisi olla ottaa yhteyttä Jazz Pop Arkistoon ja keskustella asiasta. (Heikki Poroila)
FILI:n ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Tommy Tabermannin runoja sisältyy kahteen suomalaisen runouden käännösantologiaan, joista toinen on puolan- ja toinen venäjänkielinen (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN).
Tietokannassa on tieto kokonaisista teoksista ja käännösantologioista, mutta ei mahdollisista kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. On siis mahdollista, että Tabermannin runoja on joskus käännetty japaniksi, mutta tietoa tällaisista julkaisuista on vaikea löytää.
Brian Jacquesin Redwallin tarusta on tänä syksynä syyskuussa ilmestynyt suomeksi viides osa Salamandastronin aarre, jonka ISBN-numero on: 951-1-16621-2. Kuudes osa ei ole vielä ilmestynyt.
Elvi Sinervon runot Laitakaupungin lapsuus ja Punainen nauha julkaistiin oletettavasti ensimmäistä kertaa vuonna 1939 ilmestyneessä kokoelmassa Vaella nuoruus, johon on koottu oman aikansa nuorten runoilijoiden runoja.
Alunperin runot on julkaistu Työläisnuoriso-lehdessä. Laitakaupungin lapsuus 7.6.1933 ja Punainen nauha 1.2.1933.
Sitaatti on peräisin Tofflerin artikkelista The psychology of the future hänen toimittamassaan kirjassa Learning for tomorrow : the role of the future in education (Vintage Books, 1974), jota ei ole suomennettu.
Hej!
På Vaski-nätbibliotekets framsida hittar du en flik "Kund på biblioteket" Under den kan du hitta "Inköpsförslag". Vi tar gärna emot inköpsförslag från kunderna!
Tivi lehdessä on julkaistu Tuomas Kangasniemen artikkeli 8.1.2023. Siinä hän kertoo sotilaiden tehneen ulosteesta kiljua ja tislanneen sitten siitä alkoholia. Linkki artikkeliin
Moinen resepti ei tosiaan kuulosta houkuttelevalta.
Yleisradio on digitoinut osan vanhasta radioaineistostaan, ja yksittäisiä kouluradio-ohjelmia tai katkelmia voi löytyä Ylen Elävästä arkistosta sekä satunnaisesti Yle Areenasta.Laajin ja järjestelmällisin kokoelma kouluradio-ohjelmia löytyy Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämästä Radio- ja televisioarkistosta. Radio- ja tv-arkiston tietopalvelu vastaa radio- ja tv-ohjelmia koskeviin kysymyksiin ja neuvoo aineiston käytössä.
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on jonkin verran laihduttamiseen liittyvää av-materiaalia.
C-kasetteina löytyvät mm. Maija-Liisa Myllysen Laihdutussuggestiot/Liikuntasuggestiot, 1995 ; Helka Jaakkolan Kiintonainen -kotijumppa, 199-?; Jumppaohjelma:vartalo kiinteäksi, 1993
ja CD-levynä löytyy Ritva Piispasen Hyvän olon paino, 2001 (sisältää mm. painonhallintaa, tavoiterentoutumista). Lisäksi kirjaston kokoelmissa on rentoutumiseen liittyviä kasetteja ja cd-levyjä.
Laihduttamiseen liittyvää kirjallisuutta sen sijaan löytyy hyvin. Suurin osa kirjallisuudesta on sijoitettu hyllyluokkaan 59.34, josta löytyy kirjoja ravinto-opista, laihduttamisesta ja terveydenhoidollisista ruokavalioista. Hyllyluokassa 68.2 on ruoanvalmistusohjeita,...
Kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön järjestöistä löytyy internetistä luettelo:
http://www.alli.fi/cgi-bin/jarjhak/Luettelo.pl
Se löytyy kirjastosta myös painettuna: Allianssi: Kansalaistoiminnan järjestöhakemisto. 2005.
Katso lisää tuloksia Google:sta hakusanalla "avustusjärjestöt" sekä "hyväntekeväisyysjärjestöt".
Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 löytyy myös useita julkasuja asiasanoilla: "vapaaehtoistyö" "järjestöt", samoin asiasanalla "kansalaisjärjestöt".
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Liskola-nimeä löytynyt. Tarkempaa tietoa nimien synnystä, levinnäisyys- ja yleisyystiedoista saa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, Nimistönhuollon neuvontapuhelin 020 781 3203 vastaa maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 9.30–11.30 http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Suvun ja nimien alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen Sukututkimusseuran kautta, josta aloittelevat sukututkijat saavat puhelinneuvontaa. http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Teoksessa Islamilainen kulttuuri (toimittaneet Heikki Palva ja Irmeli Perho, 3. p. 2005) on Heikki Palvan artikkeli "Arabialainen kirjallisuus vuodesta 1800" (s. 400-414). Kirja löytyy mm. Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI).
Tämän artikkelin mukaan uusi, n. vuoden 1800 paikkeilla alkanut, arabialainen kirjallisuus on hakenut usein esikuvansa lännestä, muslimialueen ulkopuolelta. Ranska ja ranskalainen kirjallisuus nousivat tärkeään asemaan. Länsimaisia virtauksia toivat arabialaiseen kirjallisuuteen myös 1900-luvun alkupuolella Yhdysvaltoihin muuttaneet libanonilaiset ja syyrialaiset kirjailijat. Tämä kirjailijaryhmä tunnettiin nimellä Mahjar, ja siihen kuuluivat mm. kirjailijat Gibran Khalil Gibran ja Nasib Arida....
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi kannattaa ehkä tarkistaa seuraavat teokset:
Porkkala : ennen, jälkeen ja Parenteesin aikaan / kirj. Lena Selen, Berndt Gottberg, julk. Degerbynseudun kylätoimikunnan yhdistys 2000, ISBN 952-91-2212-8.
Porkkala 1944-1956 : Neuvostoliiton merisotilaallinen tukikohta : tutkimusraportti / kirj. Pekka Silvast, julk. Sotamuseo 1991, ISBN 951-25-0539-8.
Porkkalan kohtalot / julk. Kirkkonummen kunta. Kulttuurilautakunta 1986, ISBN 951-99713-3-5.
Porkkala on meidän : jälkikatsaus sanoin ja kuvin / kirj. ja toim. Kai Brunila. WSOY 1956.
Tieteellisten kirjastojen tietokannoista ei löytynyt mitään hakulauseella Ivan Belov Porkkala. Ehkä kannattaa vielä kääntyä Eduskunnan kirjaston puoleen, internetissä yhteystiedot:...
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Miesnäytelmä leninkiä. Näytelmätekstiä ei siis ilmeisesti ole julkaistu.
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5) ylläpitää laajaa näytelmäkirjastoa, josta suosittelisin kysymään seuraavaksi. Sähköposti: pirjo.kaukonen@sunklo.fi, puhelin: 09 135 6796. Toivottavasti he johdattavat julkaisemattomankin näytelmän jäljille!
Etsin Defenderin sivulta, mutta tietoa johdon materiaalista ei löytynyt. Sen sijaan löytyi mahdollisuus kysyä, luultavasti se on ainoa tapa saada asia selville, jollei pakkausmerkinnöissäkään ole tätä tietoa. Linkki kysymyslomakkeeseen on tässä, http://eng.defender-global.com/helpdesk/question/product/48/3125 .
Kirja kuuluu Helsingin kauppakorkekoulun kirjaston kokoelmiin. Kirjaston osoite on Leppäsuonkatu 9 E ja kirjasto on kaikkien halukkaiden käytössä. Lainaaminen edellyttää jonkun VTLS-kirjaston kirjastokorttia (esim. Helka-kortti, eduskunnan kirjaston kortti tms.). Lisätietoja http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Etsitty teos saattaisi olla Carol S. Northin Naislääkärin taistelu ulos psykoosista (Recallmed, 1988).
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/byid/004714966
Kysymyksessä tarkoitettu kirja lienee Tiihon Ševkunovin Arkielämän pyhät ynnä muita kertomuksia (Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö, 2016). Valmistuttuaan elokuvakäsikirjoittajaksi nykyinen arkkimandriitta Tiihon päätyi itselleenkin yllätykseksi Petserin luolaluostariin, jossa hän eli varsin pitkään. Kirjassaan hän kuvaa elämää luostarissa ja kirkkoon kohdistettua painostusta Neuvostoliiton vaikeina vuosina. Ohjaajavanhus Johannes Krestjankinin lähellä isä Tiihon kasvoi kuuliaisuusveljestä luostarinjohtajaksi, joka uudisti kommunismin aikaan suljetun Sretenien luostarin. Luostarista on tullut merkittävä henkinen keskus Moskovan alueelle.
Ensimmäinen vastuullinen on urheiluseura, jonka sivuilla tiedot ovat. Ovatko he kysyneet lupaa tietojen näyttämiseen netissä? Mikä on heidän tietosuojastrategiansa. Ylen digitreenit
"Rekisterinpitäjän lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen voi edellyttää, että rekisterinpitäjä käsittelee henkilötietoja. Lakisääteinen velvoite voi koskea niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla toimivaa rekisterinpitäjää. Se voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työnantajan on ilmoitettava työntekijänsä palkkatiedot veroviranomaisille tai kun rahoituslaitosten on raportoitava epäilyttävistä liiketoimista viranomaisille.
Lakisääteinen velvoite voi perustua vain Euroopan unionin tai jonkin jäsenvaltion lakiin. Kolmansien maiden...
