Suven runoilija on valittu vuodesta 2004. Kajaanin Runoviikon ohjelma rakentuu Suven runoilijan tuotannon ympärille. Suven runoilijan valitsee ilmeisesti Runoviikon taiteellinen johtaja eli tällä hetkellä Kati Outinen. Ainakin Kajaanin Runoviikon 2024 ohjelmasta kertovassa jutussa sanotaan: "Tänä vuonna Runokiven tekstin valitsee arvostettu kirjailija Tomi Kontio, jonka tapahtuman taiteellinen johtaja Kati Outinen on valinnut vuoden 2024 Suven runoilijaksi." Tarkkoja valintakriteerejä en löytänyt ja Arto Lappi ei ilmeisesti ole ollut Suven runoilija. Eino Leinon palkinnon puolestaan jakaa Eino Leinon Seura. Eino Leinon palkintoa on jaettu vuodesta 1956 alkaen ja sen saajan päättää Eino Leinon Seuran vuosittain kokouksessaan valitsema...
Iniöstä (ent. Wäster) on kahdenlaisia tietoja pituudesta ja leveydestä. Se rakennettiin 1908 ja vanhimman Turun kaupunginkirjastosta löytyneen "Suomen kauppalaivaston" (1922: 3) mukaan sen pituus oli 21.46 metriä ja leveys 4.65 metriä, kun taas "Suomen kauppalaivaston" (1928: 9) mukaan pituus oli 21.92 metriä ja leveys 4.65 metriä, myös paino vaihtelee näissä tiedoissa."Navis Fennica: Suomen merenkulun historia osa 2:ssa" (1994) on myös mainintoja Iniön vaiheista, tosin ei mittoja.
Saksan- tai englanninkielisiä kirjoja Suomen sienistä ja kasveista ei tosiaankaan tunnu löytyvän, lukuunottamatta joitain tieteellisiä esityksiä, joita et varmaankaan tarkoittanut. Suomenkielisissä on kuitenkin miltei aina latinankieliset nimet mukana, etenkin jos on vähänkin laajempi teos kyseessä. Kaikki muu tieto on sitten tietenkin suomeksi, eli enpä tiedä kuinka hyödyllisiä ovat saksalaiselle lukijalle. Saksassa on varmaan kuitenkin saatavilla esim. koko Euroopan tai Pohjois-Euroopan kasvistoa käsitteleviä teoksia, joissa on Suomi mukana. Tämän lisäksi Internetistä löytyy jonkin verran englanninkielisiä sivustoja aiheesta, ohessa linkkejä:
http://sienet.luontonetti.com/en/
http://www.arctic-flavours.fi/english/chantarelle.htm
http://...
Kirjallisuutta: Kuvataiteilijat 2004, sisältää Suomen taiteilijaseuraan kuuluvat jäsenet, ja ajankohtainen luettelo löytyy netistä: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/. Suomen taiteilijat -matrikkeli vuodelta 2003 sisältää ehkä myös näitä harvinaisempia taidemaalareita. Nettisivulta http://www.artists.fi/skjl/jasenet.html voi katsoa, löytyykö alueellisten taiteilijaseurojen sivuilta heidän jäsentensä tietoja.
Hintatietoja voi etsiä mm. kirjasta Helanderilla huudettua 2005-hakemistosta, jossa s. 83-112 Taulut ja reliefit. Muita tuoreita kirjoja en ole onnistunut löytämään.
Huutokauppasivuilta voisi hinattietoja löytyä:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=91c9f50b-24d6-40d0-915e…
Esim. valtio, kunta tai maakunta ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä t. julkisyhteisöjä. Enemmän aiheesta on mm. Wikipediassa, katso
http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisyhteis%C3%B6
Kirjastoista löytyy mm. seuraava teos, joka varmaan valaisee tätä asiaa, teoksen nimi on Yhteisöjen tehtäväluokitukset.
Antologiassa 'Treasury of Finnish Love' on englanniksi kaksi Tommy Tabermannin runoa: 'Tämä on se kohta' ja 'Mene metsään'. Teos on lainattavissa joissakin Helmet-kirjastoissa:
http://www.helmet.fi/record=b1110327~S9*fin
Ranskaksi tai espanjaksi Tabermannia ei ole ilmeisesti käännetty.
Lähde:
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokanta
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Venäjän viimeisestä keisariperheestä on kirjoitettu niin paljon kirjoja, ettei niitä tässä voida edes luetella. Kun kirjoittaa HelMet-hakuun hakusanaksi Nikolai II ja rajaa haun kirjoihin, saa tulokseksi peräti 94 nimekettä, kun kieltä ei ole millään tavoin rajattu. Näin olet varmaan hakenutkin ja sillä tavoin saanut esille sen tarjonnan, mitä on pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Jos rajaat haun dvd-levyihin, löydät yhden suomenkielisen elokuvan: Nikolai II : Suomen suuriruhtinas 1894-1917.
Muun Suomen kirjastojen tarjonta selviää, kun menee sivustolle www.kirjastot.fi ja valitsee sieltä Frank-monihaun. Valitse maakuntakirjastot, laita asiasanaksi Nikolai II ja valitse kaikki kirjastot. Hakutuloksena on paljon nimekkeitä, sekä kirjoja...
Tässä listattuna sekä nykykirjallisuutta että Nobel-voittajia muutamasta Aasian maasta. Lisää luettavaa löytää esimerkiksi etsimällä kiinnostavan maan mukaan osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi.
Japani:
Yasunari Kawabata: Kioto, Tuhat kurkea, Vuoren jyly, Lumen maa
Natsume Soseki: Kokoro
Kenzaburō Ōe: M/T ja kertomus Metsän ihmeestä, Hikarin perhe
Haruki Murakami: Kafka rannalla, 1Q84, Norwegian wood, Värittömän miehen vaellusvuodet
Hiromi Kawakami: Sensein salkku
Takashi Hiraide: Kissavieras
Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja
Ihara Saikaku: Kirsikkatyttö
Junʾichirō Tanizaki: Avain, Makiokan sisarukset
Etelä-Korea:
Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä, Hovitanssija, Jään luoksesi
Han Kang: Vegetaristi, Ihmisen teot
Sun-mi...
Molemmat tempukset ovat preesensejä: olen ja juoksen. Ensimmäisessä lauseessa on myös mukana verbin juosta kolmas infinitiivi. Kolmas infinitiivi on nominaalimuoto, eli se taipuu kuten substantiivi.
Kielioppikirjoista tempusmuodot löytyvät osasta verbimuodot.
Joulutanssit-kasetilla esiintyvät Jukka Kuoppamäen lisäksi
Tuula, Jazz Vikings, Lasse Kuusela, Eugen Malmsten ja Esko Rahkonen, joka esittää mm. kappaleen Rekipolska.
Tiedot löytyvät nettisivulta, jonka osoite on
http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/nimike.php?Id=Joulutanssit .
Voisikohan kyseessä olla Sara Razai ja Djävulen är en lögnare -kirja? Razai oli haastateltavana Efter Nio -ohjelmassa 29.8.2016 (uusinta 30.8.2016).
Ohjelma Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3160482
Sara Razai: https://www.forlaget.com/author/sara-razai/
Aivan tuolla nimellä ei löydy kappaleita. Katri-Helena on esittänyt Esa Niemisen ja Jori Nummelinin kappaleen Kukat kellojaan soittaa.
Walter Raen (oikealta nimeltään Valto Tynnilä) ja Dagmar Parmasin Romantiikkaa ruusutarhassa ovat esittänyt mm. Raimo Piipponen, Jarkko Lehti, Leif Wager, Jose Kuusisto, Erkki Junkkarinen, Reijo Kallio, Erkki Ihalainen ja Erkki Eklund.
Tässä kaksi lapsisotilaan muistelmateosta:
- Leikin loppu : lapsisotilaan muistelmat / Ishmael Beah
- Pikku-Heikki ja Mannerheim : lapsisotilas Suomen armeijassa / Heikki Hyvönen
Nämä kirjat kertovat lapsikaupasta:
- Little princes: one man's promise to bring home the lost children of Nepal / Conor Grennan
- Orja: kaapatun tytön tie Sudanista Lontooseen / Mende Nazer, Damien Lewis
Kummastakin aiheesta on kirjoitettu paljonkin kaunokirjallisuutta, mutta kirjoista ei käy ilmi, perustuvatko ne todellisiin tapahtumiin. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ompelukoneesi on valmistettu vuonna 1927.
Tämä ja paljon muutakin kiinnostavaa tietoa ompelukoneista löytyy ISMACS:n (International Sewing Machine Collectors' Society) loistavilta nettisivuilta.
Lähteet:
http://ismacs.net/
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Ottakaa yhteyttä johonkin Helmet kirjastoon. Mukaan tarvitsette kirjastokortin, jolla kirja on lainattu tai kirjasta tulleen karhukirjeen.
Kirjaa voi etsiä uusimalla sitä viisi kertaa (jollei se ole varattu)
Jos kirja ei löydy tai uusinta ei onnistu, voi kirjan korvata rahalla tai toisella samalla kirjalla.
Kertomus löytyy Robert Van de Weyerin kertomuskokoelmasta Lasten jouluaarre (1998). Kertomus on siinä nimellä Pappa Panovin vieraat. Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.242257?sid=3237477453
Kertomus on suomennettu myös nimellä Suutari Martti: https://helle.finna.fi/Record/helle.64502?sid=3237428556
Tarina ei alkujaan ollut Tolstoin oma, vaan hän muokkasi sen ranskalaisesta kansansadusta.