Jotakin pientä löytyy Finna-haulla esim. muutama valokuva talosta. (Suomen kirjastot, museot ja arkistot yhdessä) https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Ronkaan+poikakoti&type=AllFields
Laajin tulos lienee Mikkelistä löytyvä arkisto vuodelta 1940. Tietueesta ei selviä, onko arkisto vain yhdeltä vuodelta vai silloin Suomeen tuotu useamman vuoden arkisto. https://finna.fi/Collection/narc.VAKKA-310305.KA
Turun Sanomat uutisoi 15.10.2006 Tomi Heikkilän kokoamasta historiikista Kun Viipurin poikakoti
Harjavaltaan muutti... TS
Virtuaali viipuri -sivustolta saattaisi myös löytyä lisätietoa. https://virtuaaliviipuri.fi/fi/businesses#letter-R
Tässä olisi muutama ehdotus. Linkkien takaa löytyvät teosten esittelyt Kirjasammossa.
Jacqueline Kelly: Luonnonlapsi Calpurnia Tate
kertoo 11-vuotiaasta Calpurniasta, jonka isoisä on kasvitieteilijä. Tarina sijoittuu 1800-luvun viimeiselle vuosikymmenelle Yhdysvaltain eteläosassa. Calpurnian suhde isoisään muuttuu, kun tämä rohkaisee lapsenlastaan tutkimaan kasveja - tuohon aikaan tiede oli lähinnä miesten valtakuntaa, ja tytöiltä odotettiin vain kotitaloustaitojen oppimista ja naimisiinmenoa.
Calpurnia uhmaa ympäristön normeja ja suuntautuu intohimoisesti uusien kasvilajien etsintään. Myös Charles Darwinin evoluutioteoriaa ja siihen kohdistuvia ennakkoluuloja sivutaan. Kirja on hieno kasvutarina, yhteiskunnallisen ja sukupuolten...
En selaamalla löytänyt syntymäpäiväkohtaa kirjasta, mutta viimeisillä sivuilla Juliennesta puhutaan 7 vuotta vanhana tyttönä, joten sen perusteella oletan, että hän on seitsemän silloin täyttänyt.
Tein haun kirjaston aineistotietokannasta ja sen tulosten perusteella ehdottaisin Jukka Parkkisen nuortenromaania Sinun tähtesi, Allstar. Se ilmestyi vuonna 1994 WSOY:n kustantamana. Sille on olemassa jatko-osa Vanhan kulttuurin kurssi, mutta kirjasampo.fi -sivustolta löytyvän luonnehdinnan perusteella tuo ensimmäinen osa sopii kuvaukseen paremmin. Sinun tähtesi, Allstar Kirjasampon sivuilla: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucf6320d3-151d-474a-aba7-5cbb2c54a615 (viitattu 15.4.2026). Philip Pullmanilta alkoi ilmestyä vuonna 1996 Universumien tomu -trilogia, jonka ensimmäinen osa Kultainen kompassi voisi myös jollakin tavalla sopia kuvaukseen, mutta ei täysin. Kultainen kompassi Kirjasampon sivuilla: https://www.kirjasampo....
Terttu on luontoaiheinen nimi (terttu, kukinto, marjaryhmä), jota esitettiin etunimeksi jo 1879 mutta se pääsi Suomen almanakkaan vasta 1929. Varhaisimpina aikoina Terttua on käytetty miespuolisena Tertullianuksen kutsumanimenä. Nimi oli suosittu etenkin 1920-1950 luvuilla. (Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1997 ja Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007)
Aviannasta olikin sitten vaikeampi löytää tietoja. Nimi on moderni yhdistelmä nimistä Aava ja Anna.
Katso lisää: http://www.baby-names-and-stuff.com/english-baby-names/avianna.asp
http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Aviana
Kouvolan kirjastoissa lasten- ja nuortenosaston video-, dvd- ja blu-ray -aineistojen sekä dvd-rom -levyjen varaaminen maksaa 1 €. Muun lasten- ja nuortenosaston aineiston varaaminen on maksutonta. Nämä varausmaksuohjeet ovat voimassa toistaiseksi, tosin muutoksia ei ole ainakaan tällä hetkellä tiedossa.
Pohjois-Sentinel saari kuuluu Andamaanien saariryhmään, joka on suurempi osa Andamaanien ja Nikobaarine saariryhmää. https://fi.wikipedia.org/wiki/Andamaanit_ja_NikobaaritYritin etsiä pyytämääsi aineistoa WordCat-sivustolta, joka on maailman kirjastojen yhteistietokanta. Hakusanalla Andamans sieltä löytyy 12 kaunokirjallista teosta. WorldCat hakutulosSamalla hakusanalla andamaanit, löysin Finna-hausta kolme suomennettua kirjaa. Finna hakutulosJohn Hagenbeck: Intian auringon alla 1926 löytyy vielä varastokirjastosta. Vikas Swarup: Syyllisten seurue 2010 löytyy useammasta paikasta. Kirjoja voi tiedustella kaukolainaksi lähimpään kirjastoon.
Laulun nimi on "Sammuva hiillos". Se alkaa: "Tuijotan hiileen himmenevään". A. Aimo, joka äänitti kappaleen Dallapé-orkesterin kanssa vuonna 1935, laulaa vain toisen säkeistön, joka alkaa: "Ruuduissa kasvaa kukkia jään". Laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on merkitty M. Maja, joka on eri henkilöiden yhteinen pseudonyymi. Yksi näistä henkilöistä on Martti Jäppilä.
Laulun ovat levyttäneet myös Aikamiehet (1967) ja Arttu Suuntala (1971).
A. Aimo: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=NpMel_A9P3k
Arttu Suuntala: Sammuva hiillos YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=Vl9Wa6Q_7Do
Maja, M. Kanto - kansalliset toimijatiedot -palvelussa:
https://finto.fi/finaf/fi/page/000183771
Fenno : suomalaiset...
Siivoussektori-lehden numerossa 6/1996 on artikkeli Oivanen, Elina: Huomenna mennään Korkeasaareen, jossa eläintarhaa esitellään mm. siivouksen näkökulmasta.
Teho-lehden numerossa 2/1998 on artikkeli Peltonen, Mika: Tutkimustoimintaa Korkeasaaren eläintarhassa. Siinä kerrotaan eläintenhoidon ja eläintenhoitajien työmenetelmien kehittämisestä Korkeasaaressa.
Työ, terveys, turvallisuus -lehdessä 7/2003 on artikkeli Mäkinen, Terhi: Kylmää ja kuumaa Korkeasaaressa, jossa kerrotaan eläintenhoitajien työstä Korkeasaaressa.
Joissakin Korkeasaari-lehden (ISSN 1238-4550) numeroissa käsitellään todennäköisesti myös siivousta.
Seuraavissa kirjoissa saattaa olla tietoa Korkeasaaren siivouksesta:
- Koivisto, Ilkka: Elämää Korkeasaaressa (ISBN 951-1-...
Ikävä kyllä kyseisestä aiheesta ei löydy enempää tietoa lähteistämme, kuin aiemmassa vastauksessamme teille annoimme. Suosittelen, että käännytte Vaasan opetus- ja kasvatusviraston puoleen. Toivottavasti heiltä löytyy aiheesta paremmin tietoa.
Tämä teksti taitaa kuulua niiden aika lukuisten runojen joukkoon, joiden tekijää ei kukaan enää tiedä, jos on koskaan tiennytkään.
Kirkollinen Hautaustoimisto -niminen palvelu on sijoittanut tämän 135:n muun anonyymin muistosäkeen ryhmään, enkä ainakaan itse löytänyt mitään tarkempia viitteitä mahdolliseen tekijään.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hei,
GTK:ssa aiemmin säilytetty vanhojen geologisten päiväkirjojen sarja (Ib) on siirretty vuonna 2016 Kansallisarkistoon järjestettäväksi ja luetteloitavaksi, sekä pysyvään säilytykseen. Aineistoja saa tutkia, kuvata ja skannata Rauhankadun tutkijasalissa; ei ole varmaa, onko tämä aineisto jo asiakkaiden käytössä, mutta asiasta voi olla yhteydessä Kansallisarkiston tutkijasaliin, linkki:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/tutkijasalipalvelut
Vanhoista arkistoluetteloista löytyi yli 20 Wilkmannin päiväkirjoja eri vuosilta. Vuodelta 1932 löytyi päiväkirja nro 852: Revisio- ja erikoistutkimuksia Kuopion karttalehden C3-alueella. Vuodelta 1915 löytyi päiväkirja nro 299 a, b: Kuopio, Maaninka, Pielavesi, Iisalmi.
Aineistoa tiedustellessa...
Helsingin kaupungin kirjaston kokoelmista löytyisi keltakantinen Kantola, Ilkka, Sortokauden postikortteja I-II, jonka ensimmäisessä osassa on kannessa kuva Albert Edelfeltin Porin marssi (jossa on korkeahattuinen sotilas). Kirjoista löytyy suomalaisia postikortteja 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.
Seitsemän kuolemansyntiä ovat katolisen kirkon pääsyntejä. Näistä synneistä on kirjoittanut Dante runoelmassaan Jumalainen näytelmä. Seitsemän kuolemansyntiä ovat pahimmassa laskevassa järjestyksessä ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, ylensyönti ja himo.
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että tarkkaa ja luotettavaa tietoa on mahdoton saada. Eri maiden tilastojärjestelmät poikkeavat toisistaan paljonkin. Myös se, ketkä kaikki tilastoidaan yliopisto-opiskelijoiksi, vaihtelee.
Unescon tilastoja voi pitää luotettavina, mutta heidän tilastoistaan löytyvät tiedot tosiaan vain maittain, ei yhteenlaskettuina. Tämä tilasto löytyy täältä:
http://stats.uis.unesco.org/unesco/TableViewer/tableView.aspx?ReportId=…
Kuitittomiin varauksiin ei ole siirrytty asiakkaiden kiusaksi vaan siksi, että tietosuojavaltuutetun mukaan asiakkaiden nimet eivät saa näkyä noin vain varausten väleissä. Yksi mahdollisuus on toki käyttää aliaksia, jotka asiakkaiden lempinimiä tai mitä tahansa heidän keksimiään sanoja, mutta olisi valtava tuo luoda yksitellen jokaiselle asiakkaalle tuollainen tunnus.
Lisäksi uudistuksessa on haluttu päästä eroon valtavasta määrästä paperia, joka kuluu vuosittain varausten väliin laitettaviin kuitteihin. Tosin pian asiakas voi myös saada lainausautomaatilta kuitin, jossa näkyvät hänen varauksensa, niiden viimeiset noutopäivät ja tekijän tai teoksen nimi, jonka mukaan kirja on järjestetty viimeisen noutopäivän kohdalle. Se varmasti...
