Vaikuttaisi, että tämä voisi olla satu- tai loruteksti. Löysin sadun Jättiläinen, jolla ei ollut sydäntä, jossa jättiläinen haistelee kristityn veren hajua, mutta maa, taivas ja meri eivät ole sadun ainakaan kahdessa löytämässäni versiossa mukana,
Hupaisia satuja, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/130245/Hupaisia_satuja.pdf?sequence=1
Pohjoismaisia satuja, http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/pksnorja.htm
Jaakossa ja pavunvarressa on tuota samaa teemaa, jättiläinen haistelee ihmisen tuoksua ja on aikeissa syödä Jaakon. Löysin erilaisia sanamuotoja, mutta en juuri tuota. Voisi olla, että on kyse joko tuosta Jättiläinen, jolla ei ollut sydäntä -sadun tai Jaakko ja pavunvarsi -sadun jostakin versiosta....
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä suora linkki luennon tallenteeseen: https://www.dreambroker.com/channel/dnys8oap/wd364vko
Tarkoitus on, että tallenne tulee näkyviin myös verkkokirjaston Tiedonhakusivulle, mutta sen päivittämisessä ollut nyt viivettä. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan.
Lähes tähän tapaan alkaa Mikko Kilven kirjoittama runo, joka löytyy kokoelmasta "Hellyydestä" (WSOY, 1972).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1338891
Kysymykseen, jossa on pyydetty tunnistamaan samankaltainen hyönteinen, on vastattu myös aiemmin.
Aiempi kysymys ja vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-hyonteinen-voisi-olla-kyseessa
Hyönteinen kuuluu todennäköisesti surviaissääskien heimoon. Surviaissääskiä on monia eri alaheimoja ja alalajeja.
Tämän linkin kautta pääsee tarkastelemaan surviaissääskistä otettuja kuvia, joihin omaa havaintoaan voi vertailla: https://tarmolampinen.kuvat.fi/kuvat/Hy%C3%B6nteiset+-+Insects/Kaksisiipiset/S%C3%A4%C3%A4sket/Surviaiss%C3%A4%C3%A4sket/
Youtubesta löytyi yksi ohjelma nimeltä Ennätystentekijät (1993). Videon tiedoissa lukee "Ennätystentekijät kertoo erikoisia ennätyksiä saavuttaneista suomalaisista. Ohjaus Arto Koskinen & Esa Illi. Tuotanto Yleisradio / TV 1 / Mediakomppania". Olisiko tämä kaipaamasi ohjelma?
Vinkkinä sanottakoon, että Ylen asiakaspalvelun kautta voi laittaa ohjelma- tai uusintatoiveita.
Lähteet:
Youtube.fi. Ennätystentekijät. https://www.youtube.com/watch?v=6Xx7h30VjK0
Yle.fi. Asiakaspalvelu. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Valitettavasti kysymääsi kirjaa ei ole suomennettu. Haku suoritettiin Suomen kansallisbibliografia Fennica-tietokantaan. Fennica-tietokanta on käytössä yleisissä kirjastoissa.
Näillä listoilla on ruotsinkielisiä hengellisiä lauluja sekä CD-levyillä että kaseteilla. Tarkemmat tiedot (esim. kappaleiden nimet) ja saatavuuden saa selville Helmet-tietokannasta (kun kirjoittaa CD-levyn/kasetin nimen Teoksen nimi -kenttään).
CD-LEVYJÄ:
Landet där solen ej går ner p2002
Den enda vägen / Lars & Rolf Edberg p2000
Våra mest älskade andliga sånger p2000
En Salig samling : Tolkningar av Frälsningsarmens mest önskade sånger p1999
Sånger vi minns p1998
Sånger för livet : älskade andliga sånger med våra mest folkkära artister p1998
Stad i ljus p1997
Kom ta min hand / Torkel Selin p1996
26 samlade favoriter p1995
I trygghet p1995
Varje dag är en gåva / Jard Samuelson p1995
Andliga sånger. vol.2 / Christer...
Valitettavasti emme löytäneet saatavillamme olevista tietokannoista (Finna.fi, Haun aloitussivu | Elävä muisti, Etusivu : RITVA-tietokanta, Finlandia-katsaukset tallennetta. Koska kyse on televisio- ja radiotoiminnasta, voisi asiasta tiedustella Yleltä, Ylen perus- ja yhteystiedot – Yleisradio – yle.fi. Audiovisuaalinen kirjasto voisi osata neuvoa, mistä tallennetta voisi etsiä, kirjasto@kavi.fi. Myös kuvia saattaisi löytyä Ylen arkistosta tai paikallisen lehden arkistosta, niistä voisi kysyä neuvoa Jyväskylän yliopiston kirjastosta, Jyväskylän yliopiston kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat | Jyväskylän yliopisto.
Kyseinen kappale on nimeltään Leningrad ja sitä on esittänyt ainakin Topi Sorsakoski ja Agents. Säveltäjäksi/säveltäjiksi mainitaan Solovjev-Sedoi ja suomalaiset sanat ovat Jukka Itkosen. Kappale löytyy ainakin Sorsakosken levyltä Half and half. Nuotit ja sanat löytyvät julkaisusta Pop tänään, vol. 39.
Marttaliitosta (http://www.martat.fi/) kerrottiin, että pesukoneessa voi käyttää ainoastaan pesukoneeseen tarjoitettuja pesuaineita. Jos matto on valkoinen tai hyvin vaalea, kannattaa valita valkaisuainetta sisältävä pesuaine, kirjaville matoille taas kirjopesuaine. Eli pesuaine valitaan samoilla periaatteilla kuin muussakin pyykin konepesussa.
Kannattaa varmistaa, että matto yleensä kestää koneessa pesun, ja myös, että kone on matolle riittävän suuri.
Samaa runoa on kysytty tässä palvelussa aiemminkin. Vastauksen mukaan runo on on ilmestynyt Turun Seudun Vanhustuki ry:n jäsenlehdessä nimeltä Tukiviesti (numerossa 2, elokuussa 2011). Runon tekijäksi on ilmoitettu Kauko Sihvo. Joissakin lähteissä runon tekijäksi on kuitenkin ilmoitettu "tuntematon". Eräässä lähteessä tekijän kerrotaan olevan Esteri Mikkola. Kummaltakaan mainitulta ei ole julkaistu runoja, joten tekijästä ei saatu varmuutta.
Tässä linkki aiempaan vastaukseen:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c069a914-1c…
Vanhustuki-lehti runoineen löytyy tämän linkin kautta:
http://vanhustuki-fi-bin.directo.fi/@Bin/eb41851f4965f7ba58a9a0c5a63c2f…
Voisiko etsimäsi kirja olla tama:
RjP 3 sotapolulla ja rauhantiellä : historiikki ja muistelmia vuosilta 1940-1944 sekä asevelitoiminnasta rauhanaikana / toimittaneet Asevelitoimikunta (1990)
Täsmälleen kysymäsi nimistä kirjaa ei löytynyt. Yllä mainittu kirja on ollut ainakin yhden nettiantikvariaatin hyllyssä, mutta ehditty jo myydä.
Kirja on joidenkin kirjastojen kokoelmissa, ei kuitenkaan kotikunnassasi. Voit saada kirjaan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Tavallisista kirjastoista käyntien ja lainausten perusteella pienin on Suomenlinnan kirjasto. Vuonna 2017 kävijöitä oli 20 815 ja lainauksia 19 075. Sakarinmäen lastenkirjasto, joka toimii koulussa, on vielä pienempi (käyntejä 4688 ja lainauksia 8430). Myllypuron mediakirjaston lainaus on pienempi kuin Suomenlinnan (18 270), mutta vastaavasti käyntejä on kertynyt 105 270.
Kysymäsi Lääkeainekemian perusteet -kirjan 3. painos (2003) on saatavilla Turussa Åbo Akademin pääkirjastossa sekä Turun yliopiston pääkirjastossa. Saman kirjan vanhempi painos vuodelta 1996 on lisäksi Turun ammattikorkeakoulun kirjastossa (Lemminkäisenkatu 1), sekä mm. myös Turun yliopiston pääkirjastossa.
Turun kaupunginkirjasto ei tilaa aineistoa kaukolainaksi, mikäli aineisto kuuluu jonkin muun turkulaisen kirjaston kokoelmiin, ohessa ote kotisivuiltamme:
Kaukopalvelussa on rajoituksia
Kaukolainaksi ei tilata materiaalia, jota kuuluu myös Turussa sijaitsevien kirjastojen kokoelmiin.
Ennen tilauksen jättämistä kannattaa tarkistaa, onko teos lainattavissa jossakin seuraavista kirjastoista;
Turun yliopiston kirjasto
Åbo Akademin kirjasto...