Pirko Manolan (!) saksankielinen versio Who put the Bompista on Wikipedian mukaan nimeltään "Bam-schi-bam"
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%BCsse_im_Mondschein
Venäläisellä subscribe.ru -sivustolla on Bam-schi-bamin saksankieliset sanat, mutta ei ole varmuutta ovatko ne oikein
https://subscribe.ru/group/nemetskij-yazyik-estradnyih-pesen/2975346/
Kaikkien lainojen eräpäiväksi on ajettu 6.5.2020, joten vaikka aineistosta olisi varaus, uusintakerrat täynnä tai kyseessä on pikalaina ei ole syytä huoleen. Jos kuitenkin haluat palauttaa lainasi niin suurimmassa osassa Kouvolan kirjastoja on palautusluukku. Pääkirjastossa se on pihan puolella alaoven vieressä.
Lainojen uusimiskertoja on käytössä edelleen viisi. Uusiminen saattaa epäonnistua, jos kirjaan on varaus.
Myös maksukaton (30€) ylitys voi estää uusimisen. Alaikäisillä kortti lakkaa hetkeksi toimimasta, kun he täyttävät 18 vuotta.
"Lainojen uusiminen on kätevintä Helmet-haun omissa tiedoissa. Voit uusia lainat myös soittamalla tai tulemalla paikan päälle kirjastoon. Lainat voi uusia viisi kertaa, ellei niihin ole varauksia. Jos sinulla on maksamattomia maksuja 30 euroa tai enemmän, et voi uusia lainojasi." Käyttösäänöt
Kirja on ilmestynyt vuonna 2004 ja näyttää siltä, ettei siitä vielä ole arvosteluja. Suomalaisen kirjakaupan internetsivuilla kirja on kyllä esitelty:
http://www.suomalainen.com/sk/
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivusto esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Sieltä löytyy tietoa Tuula T. Matintuvastakin ja hänen kirjoistaan, mutta kysymääsi uusinta kirjaa ei vielä sieltäkään.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=1472&lang=FI
Tietoa kansallispuvuista ja niihin kuuluvista koruista voi hakea esimerkiksi Suomen kansallispukukeskuksen verkkosivuilta.
http://www.kansallispuvut.fi/
Kansallispukutietokanta sisältää pukukohtaisia tietoja noin 400 eri kansallispuvusta ja niiden eriaikaisista versioista koruineen.
Makupalat.fi-sivustossa http://www.makupalat.fi on monia hyödyllisiä linkkejä kansallispukuihin,
https://www.makupalat.fi/fi/search/node/kansallispuvut%20AND%2049.24
Kuvia kansallispukuihin kuuluvista koruista, tietoa korujen merkityksestä kansanomaisessa pukeutumisessa ja Suomen korualueista löytyy myös kirjallisista lähteistä.
Esimerkiksi:
Lehtinen, Ildikó ja Sihvo, Pirkko: Rahwaan puku : näkökulmia Suomen kansallismuseon kansanpukukokoelmiin = Folk costume...
Helsingin kaupunginkirjaston ja samalla Itäkeskuksen kirjaston aineiston valinta ja hankinta tapahtuu sopimustoimittajien Bookyn ja BTJ:n kautta. Sopimustoimittajat julkaisevat aineistolistoja, joilta kirjastomme henkilökunta valitsee aineistoa osastoittain. Lastenosasto valitsee lasten aineiston, tietopalvelutiimi aikuisten aineiston ja musiikkiosasto aikuisten musiikkiaineiston. Osa aineistosta valitaan kirjastoihin keskitetysti. Sellaista ovat esimerkiksi bestseller-kirjat. Itäkeskuksen kirjaston hankinnan erityinen painopiste on lastenaineistossa. Muussa tapauksessa hankintaa määrittää eri kokoelmanosiin kohdistuva lainausaktiivisuus.
Kokoelmaa ja sen kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Päivittäin poistettavaa aineistoa ovat esimerkiksi...
Tämän kuubalaisen laulun kohdalla on niin paljon valinnanvaraa, että kun kysyjä ei ole täsmentänyt esimerkiksi esityskieltä, joudun tarjoamaan aika monia vaihtoehtoja. Ehdotukset ovat kokoelmissa, joita pitäisi olla suhteellisen helppo saada mm. Mikkelin kirjastosta.
Suomenkielisin sanoin pitäisi löytyä nuotit mm, seuraavista kokoelmista (useita muitakin on).
* Suuri komppikirja : laula ja säestä (Fkustannus 2013) * Suuri toivelaulukirja 5 (F-kustannus, useita painoksia) * Suomalaisten lempilauluja (WSOY 1993) * Keinu kanssani (Fazer 1987) * Kuuban rytmi (Love Kustannus 1978)
Espanjankielisin sanoin laulu löytyy kymmenistä latinalaisen Amerikan musiikkia esittelevistä kokoelmista, melkein on vaikeampaa löytää kokoelmaa, jossa se...
Mika Keränen on kirjoittanut toistakymentä lasten- ja nuortenkirjaa viroksi ja osa näistä on suomennettu. Keräsen kirja Peidetud hõbedane aardelaegas (suom. Hopeinen aarrearkku, 2010) valittiin Virossa vuoden 2009 parhaaksi lastenkirjaksi ja se sai Viron kulttuurirahaston kirjallisuuspalkinnon. Mika Keränen kirjoittaa suorasanaista kaunokirjallisuutta. Hänen teoksiaan on esitelty mm. Ismo Loivamaan kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 (ilmestynyt v. 2013, kustantaja Avain)
Tyypillisestä tekstistä voisi sanoa vaikkapa sen, että se on sekoitus seikkailua, vauhtia ja leppoisaa tunnelmaa. Keräsen kirjoista löytyy kohtuullisen paljon blogikirjoituksia ja kirja-arvosteluita mm. Goodreads-sivustolta (https://www....
Nuori vanki -runon kirjoittaja on André Chénier. Suomeksi sen on tulkinnut Kaarlo Sarkia. Käännös löytyy Sarkian Runot-kokoelman osastosta Suomennoksia.
Flaamin kirjakieli on sama kuin hollannin kieli. Flaamin puhekielikin eroaa hollannista vähemmän kuin suomenruotsi riikinruotsista. On mahdollista, että flaamin kielen oppikirjoja on olemassa, mutta niiden jäljille ei valitettavasti pääse internetin kautta. Suomen kirjastoissa niitä ei ole. Sinun täytynee tyytyä hollannin kielen kursseihin.
Kiintoisia linkkejä internetistä kuitenkin löytyy. Suosikkeihin kannattaa lisätä Suomen yleisten kirjastojen etusivu http://www.kirjastot.fi, josta voit valita tiedonhaun ja haluamasi hakupalvelun (AltaVista, Fast jne.), josta löytyy hakusanalla flemish esim. osoite http://www.vl-brabant.be/website Ulkomaalaiskirjaston maahakemisto on myös kiintoisa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -World Info
Löysin Renault 5 valmistusvuosista ja myynnistä seuraavaa:Valmistusvuodet 1972-1996.Vuonna 1988 markkinoille tulivat TR- ja GTX-mallit.Tuonti Suomeen päättyi Renault Clion saapumiseen vuonna 1991.Lähteet:Renault 5 – AutoWikiRenault 5 – Wikipedia
Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen Arabian kielen ja islamin tutkimuslaitokselta tämä tieto löytynee. Henkilökunnan tiedot löytyvät seuraavalta sivulta,
http://www.helsinki.fi/hum/aakkl/henkilokunta/henkilokunta.htm . Ehdotan, että otat yhteyttä kansliaan:
Unioninkatu 38 B (PL59)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 191 22224
Kyllä se on mahdollista. Järvenpään kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät sen kotisivulta, http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=92 .
On monta hyvää websähköpostia, kuten esim gmail.
Katso lisää:
https://www.google.com/accounts/ServiceLogin?service=mail<mpl=xena&hl…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gmail
Kirjastot ovat laatineet yhteistyössä koulujen kanssa erilaisia kirjalistoja, joiden pohjalta oppilaat suorittavat lukudiplomeita. Hämeenlinnan lukudiplomin kirjalistat löytyvät osoitteesta:
http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/Lukudiplomi/diplistat.htm
Eteläsavolainen lukukettu taas löytyy osoitteesta:
http://www.juwanet.org/kirjasto/lukudiplomi/
Helsingin kaupunginkirjaston lastensivuilla seikkailee Kirviö, joka antaa lukusuosituksia osoitteessa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/lukemista/
Opetushallituksen ylläpitämä Netlibris löytyy osoitteesta:
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/netlibris/
Kaikilta listoilta löytyy sekä kotimaista- että käännöskirjallisuutta.
Lukemisen riemua!
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta voi hakea selaushaun lisäksi myös tarkalla haulla osoitteesta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1024486608
Videoita löydät valitsemalla aineistolaji-kohdan aakkosellisesta listasta vaihtoehdon "video (VHS)".
Pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista Selloon on tänä vuonna perustettu venäjänkielinen kirjasto. Siellä on kaikkein kattavin kokoelma. Helsingin kirjastoista venäjänkielisiä lastenkirjoja löytyy ainakin suurimmista kirjoista ja laajimmat kokoelmat ovat ehkä Pasilassa ja Itäkeskuksen kirjastoissa. Saksankielisiä lasten- ja nuortenkirjoja kirjastoihin kyllä jonkin verran otetaan, mutta kirjojen täytyy olla uusia. Vanhoja kirjoja voi tuoda kirjastoiden kierrätyspisteisiin.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/162205-selloon-avataan-venajankielin…
Kouvolan pääkirjasto on avoinna huomenna 9-15. Meillä on yksi kirjastossa käytettävä läppäri, jota ei voi varata etukäteen sekä kahdeksan asiakaskäytössä olevaa tietokonetta joita käyttämään pääsee vapaasti. Katsoin että asutte Myllykoskella ja Inkeroisten kirjastohan on omatoimisena käytettävissä viikonloppuisin klo 7 - 20.
Ruokailijatyyppi on sanana ilmeisen uusi - tai koko käsite on uusi - joten aiheesta tietoa etsittäessä kannattaa käyttää laajempia käsitteitä tai asia on syytä ilmaista toisin, esim. etsimällä aiheesta seuraavia sanoja yhdistellen: ravitsemuskäyttäytyminen, ravitsemus, ruokatottumukset, ateriat, ruokailu, ruokakulttuuri. Näillä sanoilla löytyy niin kirjoja kuin lehtiartikkeleita (suomalaisia lehtiviitteitä Aleksi tai Arto artikkelitietokannoista), ei varmaan ihan juuri sitä mitä haluat, mutta yleisesti ravitsemusta tai ravinto-oppia käsittelevissä teoksissa huomioidaan alaa koko laajudessaan.
Iina-Maria Piilinen on tehnyt Turun yliopiston folkloristiikan laitokselle gradun aiheesta "Naisten kulttuurinen suhde ruokaan: tutkimus...
