Julkaisusta E. J. Ellilän kirjaston luettelo löytyy tieto, että Alma Viinikivi oli Alma Viitasen salanimi. Alma Viitasia on ollut Suomessa useita, mutta ehkä kyseessä on ollut lehtiinkin kirjoitellut Alma Viitanen, todennäköisesti ammatiltaan opettaja; koko nimi ehkä oli Alma Aliina Viitanen. Viitasesta löytyy vain vähän tietoja, mahdollisesti hän oli kihloissa Sulo Lindströmin kanssa, mutta Lindström purki kihlauksen. Alma Viitanen mainitaan myös Uuraisten kierokoulun opettajattarena. Hän oli opiskellut Kuortaneen esi- ja kiertokoulunopettajaseminaarissa ja saanut päästötodistuksen vuonna 1914. Geni-verkkosivuilta löytyy Keuruulla 29.12.1892 syntynyt Alma Aliina Viitanen (Vinstén), jonka ikä ja vaihtoehtoinen nimi tuntuisi sopivan näihin...
Hei, eipä löytynyt kokoelmistamme kaksikielisiä kuvakirjoja eikä sarjakuvia. Näistä kuvasanakirjoista voisi olla jotain iloa: Valle, Guiglielmo: Il mio primo vocabulario illustrato; ELI vocabolario illustrato italiano.Sitten on olemassa sarjakuvia, joita on käännetty sekä italiaksi että suomeksi, esim Asterixit. Samoin pikkulasten kuvakirjoja, esim. Puppe-kirjat, Richard Scarryn Hupsista herra Köpelö, Mauri Kunnaksen Hui kauhistus ja Suuri urheilukirja. Niitähän voisi lukea rinnakkain. Italiankielen suggestopedisissä oppikirjoissa on myös italiankielinen ja suomenkielinen teksti rinnakkain, esim. Mäkelä, Giuseppina: Incontri. Espoossa ja Vantaalla on lisäksi cdrom Opi italiaa - lapsille. Saatavuuden saat selville Plussa aineistohausta...
Kirjastossa ei ole lainattavia ohjelmistoja eikä kyseistä ohjelmistoa ole myöskään kirjaston tietokoneissa. Kirjaston koneissa on perustason toimisto-ohjelmat sekä kevyet kuvankäsittelyohjelmat.
Helmet-kirjastojen asiakkailla on käytössä Ebsco Masterfile Elite -artikkelitietokanta. Osan artikkeleista voi lukea kokotekstinä, osa on vain viitetietoina, eli itse artikkelia ei pääse lukemaan, vain tiedot siitä näkyvät. Osan artikkeleista saa näkyviin kirjautumalla kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla Helmetin omiin tietoihin.
Jos artikkelin saa näkyviin, on se mahdollista myös kopioida ja tulostaa.
Alla tietoa Helmet-kirjastojen asiakkaiden käytössä olevista tietokannoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta väestörakennetilaston taulukosta 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024 pääset tarkastelemaan väestöä ikäryhmittäin ja alueittain vuosittain: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11re.px/Lähde: StatFin / Väestörakenne (https://stat.fi/tilasto/vaerak), taulukko 11re -- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2024Vuoden 2025 viralliset tiedot julkaistaan huhtikuussa 2026. Väestön ennakkotilastosta (https://stat.fi/tilasto/vamuu) saat ennakkotietoja kuluvalta vuodelta kuukausittain seuraavasta taulukosta: 11lj -- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2025M01*-2025M09* (https://pxdata.stat.fi/PxWeb...
Nimenomaan vakuutussopimusten kielestä ei oikein löytynyt tukimuksia. Vakuutusalan kieltä sen sijaan käsittelevät seuraavat teokset:
Affärskommunikation i försäkringsbranschen / Marianne Tervonen (red.), 1995
Miettinen, Irma: Vakuutusalan liikeviestintä, 1991
Nuotio, Olli: Vakuutusalan asiakirjamalleja, 1983
Kirjavainen, Satu: Vakuutusala sanomalehtien yleisönosastoissa, 1990. Pro gradu, tiedotusoppi, Helsingin yliopisto.
Kivistö, Maarit: "Kuka tappo eiliset pennut" - vakuutussanaston muodostusta ja semantiikkaa, 1994. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto
Laurila, Mira: En grund som alla behöver : en analys av stil och läsbarhet i Skandias och Holmias försäkringsfoldrar , 1999. Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto,...
Tässä muutaman internet sivun osoite:
http://www.maurikunnas.net (Mauri Kunnaksen kotisivut)
http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… (Otavan Mauri Kunnas -sivut)
Lisäksi kirjailija Mauri Kunnaksesta on tietoa myös kirjoissa, esim.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3
toim. Ismo Loivamaa
BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 2001
ISBN 951-692-499-9
Kirjastoissa on ryijyjä käsitteleviä teoksia, joista voi päästä perille mallin suunnittelijasta. Vanhoja ryijyjä esittelevät mm. U.T. Sireliuksen "Suomen ryijyt"; Toikka-Karvonen "Ryijy"; "Ryijy", jonka on julkaissut Helmi Vuorelma OY; Anja Louhio "Taideryijyjä".
Glorian antiikki -lehdessä on "Mikä, missä, milloin" -palsta, johon voi lähettää kysymyksiä (PL 100, 00040 Sanoma Magazines). Avotakan nettilehdessä (www.avotakka.fi) on sivut "Antiikkia nyt", jossa on myös kysymysten arkisto. Myös Suomen käsityön ystävät huolehtivat suomalaisesta käsityöperinteestä (www.kasityonystavat.fi). Käsityöliikkeissä on vielä saatavana perinteisten ryijymallien teko-ohjeita, joista voi selvitä ryijyn alkuperä.
Käännettyä kirjallisuutta kannattanee etsiä seuraavista osoitteista. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutilla on Kolmen tähden tietoa -tietokanta http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snhaku.htm. Teoshaku asiasanojen mukaan sisältää myös kielihaun (ohjeen kohta 7).
Fennica – Suomen kansallisbibliografia, (https://finna.fi ), sisältää kotimaisten kirjailijoiden teokset, myös vierailla kielillä julkaistut.
Osoitteessa(http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) on SKS:n käännöstietokanta, josta on uudempi versio osoitteessa http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/.
V. Hämeen-Anttilan suomentamat Alexandre Dumas -kirjat Kreivin poika ja kuninkaan tytär, Kaksoisolento, Sankarin saavutus ja Kohtalokumppanukset sisältävät Dumas'n romaanin Les deux Diane kokonaisuudessaan:
Luvut I-XV = Kreivin poika ja kuninkaan tytär
Luvut XVI-L = Kaksoisolento
Luvut LI-LXXVI = Sankarin saavutus
Luvut LXXVII-CVIII = Kohtalokumppanukset
Les deux Diane ilmestyi kahtena niteenä vuosina 1846-47. I niteeseen sisältyvät luvut I-LIV. Ensimmäisen luvun nimi on Un fils de comte et une fille de roi ja se alkaa sanoin "C'était le 5 mai de l'anné 1551." Kreivin poika ja kuninkaan tytär -kirja alkaa samannimisestä luvusta sanoin "Oli toukokuun 5 päivä vuonna 1551." - II nide sisältää luvut LV-CVIII. Näistä ensimmäinen, Les petites...
Helmet-sivuston ohjeen mukaan lehtiä voi lukea puhelimella kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko. Etäkäyttö onnistuu vain verkon kautta kirjastokortin numerolla kirjautumalla.
Voit ladata PressDisplay-palvelun lehdet älypuhelimeesi tai tablettiisi Helsingin, Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastojen langattomissa verkoissa. Lataamiseen tarvitset PressReader-sovelluksen, jonka voit saada ilmaiseksi laitteesi omasta sovelluskaupasta.
PressReader toimii iOS- ja Android-laitteilla sekä Windows Phone 7, 7.5 ja 8 käyttöjärjestelmillä. PressReader-sovelluksen käyttö ei vaadi kirjastokorttia eikä erillistä rekisteröitymistä. Lehtiä voit siis ladata kaikkialla, missä toimii kirjaston langaton verkko Stadinetti.
Palvelu on myös...
Saksalaisesta kirjastosta, Deutsche Bibliothekista, kerrottiin, että kaikki heidän aineistonsa on saksankielistä. Tietokannan kautta voi tehdä hakuja.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/db/search_deu.htm
Helmetistä löydän ohjeita kotimaisen kirjallisuuden osalta Ellibsin sivulta, eli siellä on tällainen ohje, https://www.ellibslibrary.com/fi/readerhelp/win ja vieraskielisen kirjallisuuden osalta OverDrivestä, https://www.microsoft.com/en-us/p/libby-by-overdrive/9p6g3tcr4hzr?activetab=pivot:overviewtab . Tarkempia ohjeita Helmetin sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin
Ikävä kyllä alaikäisen lasten kortit, jotka oli linkitetty näkymään huoltajalla, eivät erilaisen tekniikan vuoksi siirtyneet uuteen verkkokirjastoon automaattisesti. Ne voi kuitenkin lisätä huoltajan kortille itse: (Omissa tiedoissa) Kirjastokortit > Liitä kirjastokortti/rinnakkaiskortti. Tähän voi lisätä minkä tahansa kortin, jonka tunnuksen ja PIN-koodin tietää. Tarvittaessa vaikka molemmat huoltajat voivat lisätä lasten kortit itselleen näkyviin. Kuvallinen ohje: https://keski.finna.fi/Content/help_opac#cards
Unohtuneen PIN-koodin saat omasta kirjastostasi. Lainoja voi uusia myös puhelimitse.
Ruotsin 7-luokkaisessa kansakoulussa aloitettiin pakollinen englannin opetus vuonna 1941.
Saksan kielen opetuksesta en löytänyt mainintaa,
Lähde: https://www.hhogman.se/skolhistoria.htm
