Kysymyksesi oli hieman kinkkinen, mitään painettua, virallista tietoa, emme onnistuneet löytämään, joten lähetimme kysymyksesi Suomen Lentopalloliitto ry:lle. Sieltä vastattiin näin:
"Tällainen on ainakin yksi versio satasen historiasta:
Nykyisen naisten maajoukkueen joukkueenjohtajan ja kaikkien aikojen eniten naisten maaotteluita pelanneen Mariliisa Salmen yliopistossa Brigham Youngissa pelattiin 1990-luvulla kuviota "hundred"-nimellä, josta Maikin mukaan termi suomentui helposti sataseksi."
Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen (kuntoluokka 0), arviohinta on 5 euroa.
Jos rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut (kuntoluokka 01), arviohinta on 2 euroa.
Huonompikuntoisten keräilyarvo on vähäinen, jää alle 0,50 euroa.
Lähde: Suomen Numismaattisen yhdistyksen julkaisema Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Kuvailemastasi vankilasta käytetään nimeä ”kuiluvankila”. Tällainen on mm. Turun linnan vanhin vankila 1300-luvulta. Kuiluvankilaksi vankilaa kutsuttiin siksi, että (Turussa) 200 vuoden ajan tunnustusvangit laskettiin kahdeksan metriä syvän kuilun pohjalle köyden avulla.
”Tunnustusvangit saivat nimensä siitä, että vankeutta aina 1700-luvulle saakka ei käytetty rangaistuksena siinä mielessä kuin nykyään, vaan vangeilta haluttiin tunnustus”, kertoo Turun linnan opas. ”Jos tunnustusta ei irronnut, vanki laskettiin takaisin kuiluun ja saatettiin unohtaa sinne jopa vuosiksi kohtalokkain seurauksin”, jatkaa opas.
Lähde: ”Tulossa kolme karmaisevaa vankilahetkeä” Esko Kärkkäinen Turun Sanomissa 24.9.1998
http://media.tkukoulu.fi/collection/94/ (...
Nykysuomen sanakirja antaa sanalle laitos monta merkitystä. Ohessa lyhennelmä:
A) käytetään tavallisesti attribuutin määrittämänä tai yhdyssanan jälkiosana
1. teollisuudenharjoituspaikka (kaasulaitos)
2. erilaiset toimintayhtymät (pankkilaitos)
3. julkinen, asianmukaisesti varustettu huoneisto, joka on tarkoitettu terveydenhoitoa, rangaistusta tms. varten (kasvatuslaitos)
4. asianmukaisesti varustettu paikka, joka on tarkoitettu jkn tieteenhaaran tutkimusta tai opetusta varten ( fysiikan laitos)
5. jonkin maan kaikkien samanlaisten, usein yhteiskunnallisten laitosten kokonaisuus (valtion laitokset)
6. tapojen tai lain mukainen yhteiskunnallisen elämän muoto, tapasysteemi ( feodaalilaitos)
B) muuta konkreettista käyttöä
mm....
A-kirjain nimen lopussa on feminiinisuvun tunnus venäjän kielessä, joten naisten nimet pääsääntöisesti päättyvät siihen. Miehen nimeä Jevgeni vastaa naisen nimi Jevgenia.
Ljubov (Любов, suomeksi rakkaus) on poikkeus tästä säännöstä. Lisäksi englannin kielestä on lainattu Nelly (Не́лли). Siitäkin tosin käytetään usein venäläistettyä muotoa Nelja (Нэля).
Vastaavasti venäläiset miesten nimet aniharvoin päättyvät a-kirjaimeen, poikkeuksena Nikita.
Rakkaalla työvälineellä on monta nimeä, mutta selityksiä näille ei tahdo löytyä. Nahan rei'ittämiseen käytettyä tarvekalua on kutsuttu nahkapaskan ohella mm. paskoksi, paskoraudaksi, läpipaskoksi ja reikäraudaksi. Reikärauta on tästä joukosta helposti ymmärrettävissä, mutta jo Agricolan sanavarantoon kuulunut paska tai Gananderin 1700-luvulla sanakirjaansa tallentama silmätulehdusta (trakooma) merkitsevä pasko ovat jo huomattavasti hämmentäviä tapauksia tässä yhteydessä. Paskominen voi tarkoittaa jonkin pilaamista. Vaikka rei'itetyn nahan voisi jossakin mielessä ajatella olevan "pilalla", tähän työkalun nimellä on tuskin haluttu viitata, kun reikä ja sen tekeminen on kuitenkin ollut tarkoituksellista. Ehkä parhaiten nahkapaskan onnistuu...
Suomen harvoista suomenkielisistä aatelisnimistä yksi on Kurki. Kaikki Kurki-nimiset eivät ole samaa sukua. Nimi on ollut vuosisatoja laajalti käytössä: Hämeessä, Savossa, Satakunnassa, Karjalassa ja Pohjanmaalla.
Sukunimien aiheita on usein otettu mm. talojen, paikkojen, eläinten ja kasvien nimistä.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimi
Maria Charlotta Lönnqvist (s. 4.2.1815) oli Aleksis Kiven hyväntekijä, joka antoi kirjailijalle merkittävää taloudellista tukea. Lönnqvist asui isältään Jonas Lönnqvistiltä perimässään torpassa, joka sijaitsi Adlercreutzien omistaman Sjundbyn kartanon mailla Siuntiossa, ja hänet tunnettiin taitavana pitokokkina ja ompelijana. Hän majoitti asuinpaikka vailla olleen Kiven luokseen vuonna 1864 ja kustansi tälle täysihoidon. Kirjailijaa tukiessaan Lönnqvist joutui kuitenkin itse taloudelliseen ahdinkoon. Hän hoiti Kiveä tämän sairastellessa ja kävi tapaamassa tätä vielä kesällä 1872 Kiven Albert-veljen luona. Huhuttiin myös, että Lönnqvistillä ja Kivellä olisi ollut intiimi suhde ja että he olisivat olleet aikeissa avioitua, mutta tästä ei ole...
Musiikkikirjastonhoitaja Vantaalta tiesi, että kyseessä on J.H. Erkon runo "Se kolmas" (kirjoitettu 1887-1890 välillä), jonka Oskar Merikanto sävelsi vuonna 1895 (Se kolmas, opus 19).
Justiinan nimipäivää on vietetty 16.6., mutta nimi on poistunut Suomen almanakasta vuonna 1928. Muistopäivä 16.6. viittaa hunnien Mainzissa Saksassa 400-luvulla surmaamaan sikäläisen piispa Aureuksen Justina-sisareen.
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Nikomedeian Justinan (rinnakkaismuoto Justiina) muistopäivä on 2.10.
(Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
Hei,
eduskunnassa työskentelevien virkahenkilöiden kelpoisuusehtoja ja tehtäviä säätelevät seuraavat erityissäädökset: eduskunnan työjärjestys 1999/40, laki eduskunnan virkamiehistä 2003/1197 sekä kanslian ohjesääntö 1480/2015.
Yksityiskohtaisimmat tehtäväkuvaukset löytyvät kanslian ohjesäännöstä. Sen 4 §. mukaan ”keskuskanslian tehtävänä on valmistella täysistunnot ja puhemiesneuvoston kokoukset, hoitaa täysistunnon tukipalvelut ja edustajan valtiopäivätoimiin liittyvät palvelut sekä huolehtia valtiopäiväasiakirjojen tuotannosta ja julkaisemisesta.”
Ohjesäännön 10 §: ssä tehtävää on vielä täsmennetty ja todettu, että ”keskuskansliassa on istuntoyksikkö, pöytäkirjatoimisto, ruotsin kielen toimisto ja asiakirjatoimisto....
Koskenniemen neljäs runokokoelma Sydän ja kuolema ilmestyi vuonna 1919. Sitä edelsi runoilijan tulevan puolison Vieno Pohjanpalon kohtaaminen Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiossa saman vuoden toukokuussa. Koskenniemi tapasi Pohjanpalon ensimmäisen kerran keväällä 1917. Seurustelu ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa virinnyt - eikä vielä seuraavanakaan vuonna, vaikka syksyllä 1918 Koskenniemi Vienon muutaman kerran osakunnan tilaisuuksista kotiin saattelikin.
Toisaalta Sydän ja kuolema -kokoelman kirjoittaminen ja viimeistely ajoittuu Koskenniemen ja Anna-Maria Tallgrenin "ystävyyden vuosiin", niin kuin Tallgren-tutkija Tellervo Krogerus ajanjaksoa 1917-24 nimittää. Kriitikon ja runoilijan suhde oli alkanut...
Päivö Oksalan arvostetussa käännöksessä sanat on käännetty yksinkertaisesti 'jää hyvästi' (Catullus Liber carminum, Laulujen kirja). Jukka Kemppinen puolestaan näyttää kääntäneen sanat 'Voi hyvin. Jää hyvästi' (Catullus, Kaikki runous). Oksalan käännös on tehty runomittaan, joten se vaikuttaa käännökseen ja sen pituuteen. Koska sekä ave että vale ovat sanoja, joita on käytetty tervehdyksinä, voidaan katsoa, että tässä on käytetty tyylikeinona toistoa ja käännös suomeen on luonteva näin. Kemppinen on tahtonut kääntää erikseen vielä sanan valere varsinaisen merityksen voida hyvin. Kumpikin käännösmuoto on käyttökelpoinen, vaikkakin voi olla, että jonkun lukijan mielestä suomen kielellä tervehdys 'voi hyvin' tuntuu liian korostetulta, kun...
Aatos on ollut Suomen almanakassa 8.11. v:sta 1909, ensi kerran nimi tiedetään annetun v. 1864. Aatos-nimen lähtökohtana on ylevää ajatusta merkitsevä vastaava suomen kielen sana. Aatosta on myös käytetty Adolfin ja Aatamin puhuttelumuotona. Aatos on Suomen ortodoksisessa kalenterissa 300-luvulla eläneen marttyyri Aadamin johdanaisnimi.
(Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999)
Kun kirjastokortti katoaa, kannattaa heti ottaa yhteyttä omaan kirjastoon (joko soittaa tai käydä paikan päällä) ja ilmoittaa kortti kadonneeksi. Näin kukaan toinen ei kortin mahdollisesti löytäessään voi lainata sillä.
Tämä on tärkeää siksi, että kortin omistaja on aina viime kädessä vastuussa kortilla lainatusta aineistosta, mutta jos kortti on ilmoitettu kadonneeksi, ei sillä kukaan pysty lainaamaan.
Jos kortti kuitenkin jossain vaiheessa löytyy, voi sen aina ottaa uudelleen käyttöön, kun ilmoittaa kirjastolle, että kortti on löytynyt.
Sillä aikaa, kun kortti on kadoksissa, kysy omasta kirjastostasi mahdollisia muita tapoja hoitaa lainaaminen (esim. jotkut kirjastot sallivat viivakoodillisen KELA-kortin tai kaupunkikortin tms.) käytön...
Kollegamme Merikarvian kirjastossa osasivat vinkata hakuteoksen, joka kertoi ainakin yhden mahdollisuuden nimen taustaksi. Alue on mäntykangasta (en hed), jossa on kasvanut pitkiä mäntyjä. Niistä on saatu hyviä hirsiä (ett timmer) laivanrakennukseen. Merikarvia on aluetta, jossa ruotsinkielen vaikutus on ollut suuri.
Lähde:
Waldenström, Stellan
Sastmola svenska ortnamn och bebyggelsehistoria
Björneborg, 2019
Kappaleen Kukkamekko esittää yhtye Mieskone ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Mieskonen. Kukkamekko löytyy Mieskoneen levyltä Kaislavene (1999). Nuotinnoksena se löytyy kokoelmasta Hits 98, Warner/Chappell Music Finland 1998.
Sanaa ”pienimö” ei löydy suomen kielen sanakirjoista, joten voitaneen olettaa, että kyseessä on Markus Kajon keksimä termi. Sanan ”pienimö” on tarkoitus hauskuuttaa lukijaa, koska sitä käsitellään sanan ”suurimo” yhteydessä.
Laittamasi tekstiviittaus on opinnäytetyöstä, joka käsittelee kieltä Markus Kajon teoksessa Kettusen toinen tuleminen. Kettusen toinen tuleminen on fiktiivinen pakinateos, joka sisältää lyhyitä ja humoristisia kertomuksia. Opinnäytetyön keskeinen teema on normipoikkeamat eli kielenkäytön vakiintuneista säännöistä poikkeaminen. Opinnäytetyössä todetaan, että Kajon tekstissä luodaan komiikkaa merkityksillä leikittelyn avulla. Tämä tieto tukee ajatusta, että ”pienimö” on Kajon luoma kielellinen tyylikeino.
Jos...
Kielilakikomitean työryhmämuistion 2000 mukaan kielistä käytiin yhdessä vaiheessa kovaakin kiistaa, ja se tapahtui suurelta osin Helsingin yliopiston piirissä. Tästä huolimatta kielikiista katsotaan samalla osaksi koko Suomen yliopistojen historiaa. Vuoteen 1852 saakka opetuskieli yliopistoissa oli latina, äidinkielen kirjoituskoe osana opintoja suoritettiin kuitenkin ruotsiksi. Ruotsin vaihtuessa opetuskieleksi, kielistä alettiin kiistellä Suomessa yleisesti jo 1800-luvun loppupuolella. Erimielisyydet yltyivät 1900-luvun alussa, jolloin suurin osa opiskelijoista alkoi olla suomenkielisiä. Opetuskielenä säilyi tällöin kuitenkin yhä ruotsi. Kiista oli ennen kaikkea ideologinen ja siihen liittyi...
